Muistatko vielä oman rippikoululeirisi?
Muistatko rippikoululeirillä vietetyt hartaudet?
Jos tunnet että ko. kysymykset herättävät ajatuksia sinussa, etenkin toinen kysymys, olisin kiitollinen jos kertoisitte omia kokemuksia hartaustilanteista. Mitkä ovat olleet mieleenpainuvia hartaustilanteita ja mistä aiheesta on ollut mielehkiintoista kuunnella? Istuttiinko ja kuunneltiinko hartaudessa hiljaa, vai tekikö jokainen jotain hartauden toteuttamiseksi?
Olen isosena ensi kesänä ja olen kiinostunut ko. asioista ja kuulemaan kokeneitten ihmisten mielipiteitä.
Muistatko rippikoululeirillä vietetyt hartaudet?
Jos tunnet että ko. kysymykset herättävät ajatuksia sinussa, etenkin toinen kysymys, olisin kiitollinen jos kertoisitte omia kokemuksia hartaustilanteista. Mitkä ovat olleet mieleenpainuvia hartaustilanteita ja mistä aiheesta on ollut mielehkiintoista kuunnella? Istuttiinko ja kuunneltiinko hartaudessa hiljaa, vai tekikö jokainen jotain hartauden toteuttamiseksi?
Olen isosena ensi kesänä ja olen kiinostunut ko. asioista ja kuulemaan kokeneitten ihmisten mielipiteitä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
..mulle jäi parhaiten mieleen isosten pitämä 'kantaatti', eli laulu- ja runoesitys. se kosketti jotenki..! :] kysymyslaatikko on hyvä, koska sinne nuoret voi ilman nimee laittaa mieltä painavia kysymyksiä, jotka sitten puretaan kaikkien kesken. isoset ja pappi yrittää sitte parhaansa mukaan vastata kysymyksiin. tuli sekavasti noi lauseet, mutta toivottavasti selkis mitä tarkotin! :)
Mä olen ollut tässä jo kahtena vuotena isosena...
Oman leirin hartauksista en juurikaan muista, mutta voimakkaimmin muhun on vaikuttanu ne hartaudet, joissa isoset puhuu omasta uskostaan. Viimeksi, kun toinen isonen semmosen hartauden piti, itkin n. tunnin sen jälkeen liikutuksesta ja onnesta. Oli myös ihanaa, kun luettiin rukouksia pikkusten (nimettömänä) pyytämistä aiheista...
Yhteenvetona siis: jos isonen uskaltaa pitää hartauden omasta (ehkä epäilevästäkin) uskostaan, niin kyllä mieleen jää ja koskettaa.