Satakunnan Kansa 13.11.2026 "Juuri 18 vuotta täyttäneen naisen matka Leville muuttui painajaiseksi – satakuntalainen toimitusjohtaja sai tuomion."
Myöntääkö joku palstalainen olevansa kyseinen toimitusjohtaja? Miksi menit kopeloimaan nuorta naista? Jutun mukaan "Satakunnan Kansan selvityksen mukaan noin nelikymppinen mies toimii toimitusjohtajana satakuntalaisessa yrityksessä, jonka liikevaihto on viime vuosina ollut noin 1,5–2 miljoonaa euroa. Päiväsakon suuruuden perusteella miehen laskennalliset nettotulot olivat vähintään noin 7 300 euroa kuukaudessa."
On se jännä, että kun on rahaa (nettotulot vähintään noin 7 300 euroa kuukaudessa), käyttäydytään kuin ku**pää. Eikä siinä vielä kaikki, lisäksi on aikaa lomailla ja käydä Levillä!
Ei että olisin kateellinen. Olen porilainen työntekijä, jonka palkka on alle 3000 €/kk eikä minulla ole ollut päivääkään talvilomaa vuosikausiin. Vaikka halauisin matkustaa Leville talviaikaan, se on mahdotonta, kun työntekijöilä harvemmin on vuosilomaa talvilomakaudella. Mutta palataanpa asiaan ja häiriköivään toimariin.
SK:n mukaan "Tapaus sattui Finnairin Helsinki–Ivalo–Kittilä-lennolla maaliskuussa 2024. Kun osa matkustajista poistui Ivalossa, mies siirtyi naisen viereen. Hän halaili naista, kosketteli tätä vaatteiden päältä rintoihin ja sisäreisiin sekä kietoi kätensä tämän ympärille."
Miettikää, että tuollainen ****pää on toimitusjohtaja, joka tienaa netti 7300 €/kk. Ei hyvää päivää. On tämä maailma sairas paikka. Harmi, ettei tullut isompaa tuomiota seksuaalisesta ahdistelusta jutun toimarille.
Myöntääkö joku palstalainen olevansa kyseinen toimitusjohtaja? Miksi menit kopeloimaan nuorta naista? Jutun mukaan "Satakunnan Kansan selvityksen mukaan noin nelikymppinen mies toimii toimitusjohtajana satakuntalaisessa yrityksessä, jonka liikevaihto on viime vuosina ollut noin 1,5–2 miljoonaa euroa. Päiväsakon suuruuden perusteella miehen laskennalliset nettotulot olivat vähintään noin 7 300 euroa kuukaudessa."
On se jännä, että kun on rahaa (nettotulot vähintään noin 7 300 euroa kuukaudessa), käyttäydytään kuin ku**pää. Eikä siinä vielä kaikki, lisäksi on aikaa lomailla ja käydä Levillä!
Ei että olisin kateellinen. Olen porilainen työntekijä, jonka palkka on alle 3000 €/kk eikä minulla ole ollut päivääkään talvilomaa vuosikausiin. Vaikka halauisin matkustaa Leville talviaikaan, se on mahdotonta, kun työntekijöilä harvemmin on vuosilomaa talvilomakaudella. Mutta palataanpa asiaan ja häiriköivään toimariin.
SK:n mukaan "Tapaus sattui Finnairin Helsinki–Ivalo–Kittilä-lennolla maaliskuussa 2024. Kun osa matkustajista poistui Ivalossa, mies siirtyi naisen viereen. Hän halaili naista, kosketteli tätä vaatteiden päältä rintoihin ja sisäreisiin sekä kietoi kätensä tämän ympärille."
Miettikää, että tuollainen ****pää on toimitusjohtaja, joka tienaa netti 7300 €/kk. Ei hyvää päivää. On tämä maailma sairas paikka. Harmi, ettei tullut isompaa tuomiota seksuaalisesta ahdistelusta jutun toimarille.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ahdistelijan matkaseurue oli vain naureskellut tapahtuneelle. Ilmeisen fiksua ja mukavaa porukkaa! SK:n mukaan "Oikeus piti miehen ystävien kertomuksia epävarmempina ja arvioi ystävyyssuhteen voineen vaikuttaa heidän käsitykseensä tapahtumista."
Eli kaverit olivat vieläpä kehdanneet puolustella seksuaalista häiritsijää. Maailma on sairas paikka!
Tässä aloittajan terveiset kyseiselle toiitusjohtajalle
https://www.youtube.com/watch?v=3V2HxWrlqqE
Löydät videon Youtubesta "South Park: Chimpanzee with Money".
Näette mitä käy, kun simpanssille annetaan paljon rahaa.
Suhtaudun nykyään varauksella kaikkiin tällaisiin syytöksiin. Poliisin omassa tilastoinnissa reilu viidesosa syytöksistä on valheellisia tai vailla pohjaa. Eräässä oikeudenkäynnissä selvisi, että Facebookin Naistenhuoneella masinoidaan näitä perättömiä syytöksiä.
Siksipä kaikkialla pitäisi olla tallentava valvonta. Ihan joka paikassa. Ei WC-tiloissa, mutta lentokoneessakin joka penkkirivillä pitäisi olla tallentava kameravalvonta tällaisten tilanteiden varalle. Se on kaikkien etu.
Satakunnan Kansan keskustelu riehuu kuumana:
"Nelikymppinen mies ahdistelee 18-vuotiasta eikä miehen seurue puutu siihen. Törkeää. Yritykselle tulee tästä valtava mainehaitta. Ehkä syystäkin."
Täyttä asiaa. Kuka katsoo vierestä, kun nelikymppinen mies ahdistelee 18-vuotiasta? Mukavat kaverit toimitusjohtajalla.
Saadaanko vähintään tuomitun nimi ja kuva lehteen, kiitos?
Ole reipas ja tilaa oikeudelta paperit niin saat tiedot.Laitat ne sitten tänne.
Heti, kun saan valmiiksi fiktiivisen tarinan tilanteen jatkosta, kiitos.
HUOM! Seuraava kertomus on kokonaan fiktiivinen. Henkilöt, yritys ja kaikki tässä kuvatut myöhemmät tapahtumat ovat keksittyjä eikä niillä ole mitään yhteyttä todellisiin ihmisiin tai yhtiöihin.
Aluksi satakuntalaisen toimitusjohtajan elämässä ei tapahtunut juuri mitään näkyvää muutosta. Hän oli saanut käräjäoikeudessa tuomion seksuaalisesta ahdistelusta, ja hovioikeus oli jättänyt asian jatkokäsittelyn ulkopuolelle. Mies oli vakuuttunut siitä, että asia unohtuisi nopeasti. Hän oli vuosikymmenten aikana rakentanut itselleen aseman menestyvänä yrittäjänä, ja hänen mielestään yksi ikävä oikeusjuttu ei voisi sitä horjuttaa.
Hän oli väärässä. Muutamaa viikkoa myöhemmin paikallislehti julkaisi laajan jutun oikeustapauksesta. Artikkelissa kerrottiin miehen toimineen pitkään merkittävän satakuntalaisen yrityksen toimitusjohtajana. Pian myös hänen nimensä tuli julkisuuteen. Sosiaalisessa mediassa alkoi keskustelu, jossa ihmiset yhdistelivät oikeuden ratkaisussa kuvattuja tapahtumia miehen liiketoimintaan.
Erityisen paljon huomiota herätti lentokoneessa tapahtunut yksityiskohta: mies oli antanut nuorelle naiselle puhelinnumeronsa ja kehottanut tallentamaan sen nimellä ”lentokoneahdistelija”. Tämä yksityiskohta alkoi elää omaa elämäänsä. Se nousi esiin keskustelupalstoilla, ja oikeustapauksesta kirjoitettiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Mies oli toivonut, että asia jäisi paikalliseksi uutiseksi. Nyt hänen nimensä yhdistettiin hakukoneissa lähes poikkeuksetta oikeustapaukseen. Miehen johtama yritys oli vuosien ajan menestynyt hyvin. Se oli rakentanut maineensa luotettavana yhteistyökumppanina, ja toimitusjohtaja itse oli ollut aktiivisesti esillä yrityksen markkinoinnissa ja asiakastilaisuuksissa.
Nyt tilanne alkoi muuttua. Ensimmäinen merkittävä asiakas ilmoitti, ettei se halunnut jatkaa yhteistyötä ennen kuin yrityksen johdon tilanne olisi selvitetty. Pian toinen asiakas pyysi lisäselvitystä siitä, oliko yrityksen hallitus tietoinen toimitusjohtajan saamasta rikostuomiosta.
Sitten alkoi tulla peruutuksia. Yrityksen myyntijohtaja huomasi, että tarjouspyyntöjä tuli aiempaa vähemmän. Muutamat pitkään jatkuneet asiakassuhteet katkesivat yllättäen. Eräässä tarjouskilpailussa yritys hävisi kilpailijalle, vaikka sen tarjous oli hinnaltaan selvästi edullisempi.
Asiakkaiden ei tarvinnut sanoa asiaa suoraan. Viesti oli kuitenkin selvä: he eivät halunneet joutua selittelemään yhteistyötä yrityksen kanssa, jonka toimitusjohtaja oli saanut rikostuomion seksuaalisesta ahdistelusta.
Mies yritti puolustautua. Hän kertoi lähipiirilleen joutuneensa kohtuuttoman julkisen ajojahdin kohteeksi ja väitti, että hänen yksityiselämäänsä liittyvä tapahtuma oli paisuteltu liiketoiminnan haitaksi. Yrityksen asiakkaat eivät kuitenkaan olleet kiinnostuneita hänen selityksistään.
Kotona tilanne oli vähintään yhtä vaikea. Miehen puoliso oli aluksi yrittänyt suhtautua asiaan rauhallisesti. Hän oli uskonut miehen vakuutteluja siitä, että tapahtumat eivät olleet niin vakavia kuin oikeuden ratkaisu antoi ymmärtää. Julkisuuden kasvaessa hänen suhtautumisensa alkoi kuitenkin muuttua. Puoliso joutui kohtaamaan tilanteen, jossa tuttavat kyselivät oikeustapauksesta ja yhteisissä tilaisuuksissa ihmiset supisivat heidän saapuessaan paikalle. Erityisen raskasta oli se, että miehen toiminta oli tapahtunut nuoren, juuri täysi-ikäistyneen naisen kanssa tilanteessa, jossa tämä ei ollut päässyt helposti pois hänen läheisyydestään.
Kotona syntyi toistuvia riitoja. Puoliso alkoi kysyä, miksi mies oli käyttäytynyt niin kuin oli käyttäytynyt ja miksi hän ei edelleenkään näyttänyt ymmärtävän tekonsa vakavuutta. Mies puolestaan koki, että kaikki olivat kääntyneet häntä vastaan.
Lopulta puoliso ilmoitti, ettei halunnut enää jatkaa avioliittoa. Pitkään jatkunut yhteiselämä päättyi eroon. Mies muutti pois yhteisestä kodista ja joutui aloittamaan elämänsä uudelleen yksin.
Yrityksen hallitus oli seurannut tilanteen kehittymistä kasvavan huolen vallassa. Liikevaihto oli kääntynyt laskuun, useita asiakassopimuksia oli menetetty ja uusien tilausten saaminen vaikeutunut. Hallituksen puheenjohtaja kutsui toimitusjohtajan keskusteluun. Keskustelussa tehtiin selväksi, ettei kysymys ollut enää pelkästään rikostuomiosta tai toimitusjohtajan henkilökohtaisesta maineesta. Kyse oli yrityksen tulevaisuudesta.
Hallituksen mukaan toimitusjohtajan jatkaminen tehtävässään vaikeutti uusien asiakkaiden hankkimista ja uhkasi koko yrityksen liiketoimintaa. Mies vastusti ratkaisua. Hän muistutti perustaneensa yrityksen ja johtaneensa sitä menestyksekkäästi vuosikausia. Hän piti kohtuuttomana, että hänen uransa päättyisi yhden oikeustapauksen seurauksena.
Hallitus ei kuitenkaan muuttanut kantaansa. Muutaman viikon neuvottelujen jälkeen mies ilmoitti jättävänsä toimitusjohtajan tehtävät. Virallisessa tiedotteessa hänen lähtönsä perusteltiin henkilökohtaisilla syillä ja tarpeella antaa yritykselle työrauha.
Huom! Edellä kerrottu on täysin fiktiivinen tarina.
Huom! Tässä jatkuu täysin fiktiivinen tarina. Henkilöt, yritys ja kaikki tässä kuvatut myöhemmät tapahtumat ovat keksittyjä eikä niillä ole mitään yhteyttä todellisiin ihmisiin tai yhtiöihin.
Uusi toimitusjohtaja aloitti tehtävässään optimistisena. Hän uskoi, että yrityksen maine voitaisiin palauttaa keskittymällä asiakkaisiin, henkilöstöön ja laadukkaaseen työhön. Hän uudisti markkinointia, käynnisti asiakaskampanjan ja yritti palauttaa menetettyjä yhteistyösuhteita. Mutta vahinko oli jo tapahtunut.
Yrityksen nimi oli jäänyt julkisuudessa yhdistetyksi entisen toimitusjohtajan rikostuomioon. Asiakkaat olivat löytäneet uusia yhteistyökumppaneita, eikä vanhojen sopimusten palauttaminen ollut helppoa.
Samaan aikaan yrityksen taloudellinen tilanne heikkeni. Liikevaihto putosi, kassavirta muuttui negatiiviseksi ja pankki alkoi suhtautua varauksellisesti yrityksen rahoituksen jatkamiseen.
Henkilöstöä jouduttiin vähentämään. Ensin lähtivät määräaikaiset työntekijät, sitten osa vakituisesta henkilöstöstä. Lopulta yritys joutui myymään omaisuuttaan selviytyäkseen erääntyvistä maksuista.
Uusi johto teki kaikkensa, mutta menetettyä luottamusta ei saatu takaisin riittävän nopeasti. Vuoden kuluttua toimitusjohtajan lähdöstä yrityksen hallitus joutui tekemään lopullisen ratkaisun. Yritys ei enää kyennyt maksamaan erääntyviä velvoitteitaan, eikä uskottavaa rahoitusratkaisua ollut näköpiirissä.
Yritys jätti konkurssihakemuksen.
Aikanaan menestyneestä yrityksestä jäi jäljelle tyhjiä toimitiloja, realisoitavaa omaisuutta ja joukko velkojia, jotka yrittivät saada edes osan saatavistaan takaisin. Entinen toimitusjohtaja seurasi tapahtumia etäältä. Hän oli menettänyt asemansa, avioliittonsa ja yrityksen, jonka rakentamiseen oli käyttänyt suuren osan elämästään.
Hän oli pitkään ajatellut, että rikostuomio olisi vain yksi epämiellyttävä merkintä muuten menestyksekkäässä elämässä. Lopulta hän joutui kohtaamaan sen, että hänen toimintansa seuraukset olivat ulottuneet paljon oikeussalin ulkopuolelle.
Lentomatka kesti vain muutaman tunnin. Sen jälkiseuraukset muuttivat monen ihmisen elämän – myös miehen oman.
Tähän päättyy täysin fiktiivinen tarina.
Fiktiivisen egotrippaajan sekoilulle tuli siis hintaa :D
Voidaanko tuon kokoluokan yhtiötä pitää paikallisesti merkittänä yrityksenä? Firman liikevaihto noin 2 miljoonaa euroa. Ei ihan pieni yhden tai kahden hengen firma. Miten toimitusjohtajan vastuu eroaa työntekijän vastuusta vapaa-ajalla?
Merkittävässä asemassa olevalta toimitusjohtajalta voidaan edellyttää nuhteetonta käytöstä sekä työajalla että vapaa-ajalla. Merkittävässä asemassa oleva toimitusjohtaja edustaa yhtiötä käytännössä aina. Vapaa-ajalla tapahtunut rikos, epäasiallinen esiintyminen tai somessa tehty ylilyönti voi suoraan heijastua yhtiön arvoon ja asiakassuhteisiin.
On selvää, että tässä tapauksessa halutaan ja kuuluukin haluta salata tekijän ja hänen yhtiönsä nimi. Saattaa muuten firman liikevaihto ottaa osumaa ja asiakkaat äänestää jaloillaan. Nykyään ollaan aika herkkiä näissä asioissa.
Minä en ostaisi mitään yritykselta, jonka toimitusjohtaja kourii nuoria naisia lentokoneessa ja kutsuu itse itseään "lentokonehäiritsijäksi". Aika huonoa huumoria.
Joku yhden tai kahden henkilön paja. Ei tarvitse olla kummoinenkaan firma että tuollainen liikevaihto
Jos keskustelua jatketaan vakavasti, koska aihekin on vakava, niin eri aloilla tarvitaan hyvin erilainen määrä työvoimaa saman liikevaihdon tuottamiseen. Jos liikevaihto on 2 miljoonaa euroa vuodessa, työntekijöitä on keskimäärin alasta riippuen:
- Palvelu- ja asiantuntija-alat. Tyypillisesti 10–20 työntekijää, sillä liikevaihto koostuu suoraan henkilöstön tekemästä työstä ja laskutettavista tunneista (esimerkiksi IT-konsultointi, mainostoimistot tai taloushallinto).
- Rakennus- ja teollisuusala. Yleensä 8–15 työntekijää, koska liikevaihtoon sisältyy työpanoksen lisäksi materiaali- ja alihankintakustannuksia.
- Ravintola-, siivous- ja hoiva-alat. Usein 20–35 työntekijää, sillä nämä alat ovat erittäin työvoimavaltaisia ja keskimääräinen liikevaihto työntekijää kohden on matalampi.
- Tukku- ja vähittäiskauppa. Tyypillisesti 3–8 työntekijää, koska suuri osa liikevaihdosta muodostuu eteenpäin myytävien tavaroiden ostohinnasta eikä pelkästä henkilöstön työpanoksesta.
- Pääomavaltaiset tai automatisoidut yhtiöt. Usein 1–4 työntekijää, jos liikevaihto syntyy esimerkiksi ohjelmistolisensseistä, verkkokaupasta, konevuokrauksesta tai sijoitustoiminnasta.
Koska emme tiedä yhtiön toimialaa, on mahdoton ottaa kantaa siihen, onko yhtiö pieni vai suuri. Esim. Jos siivousfirma työllistää 30 henkilöä, en kutsuisi sitä ihan pieneksi "yhden tai kahden henkilön pajaksi".
Sitten on toimialoja, joissa liikutetaan jatkuvasti paljon rahaa pienellä katteella eikä liikevaihto anna oikeaa kuvaa bisneksestä.
Terno Jauhoviiksi oli tekijä