Olen kesätöissä tavannut monia nuoria, jotka ovat huolissaan painosta. Vaikuttaa että monet tuijottavat vain numeroihin, eivätkä peiliin. Ihmiset ovat rakenteeltaan erilaisia, ja pelkkä paino ei kerro paljoa. Tässä yksi esimerkki. Tapasin kaksi hoikkaa ja hyvinvoivaa tyttöä, jotka molemmat olivat pitkiä n. 174 cm. Toinen painoi 65 ja toinen 55. Kumpikaan ei näyttänyt lihavalta eikä myöskään sairaalloisen laihalta. Eli, peili kertoo enemmän kuin vaaka. Ymmärrän anoreksian olevan sairaus, josta on vaikea päästä irti. Voimia kaikille teille sairauden kanssa eläville! Ja niille jotka vasta miettivät laihduttamista, miettikää vielä onko se tarpeen. Kokemuksesta voin sanoa, että nuorten laihdutus lähtee usein henk. koht ongelmista, ja pahasta olosta. Laihtuminen antaa virheellisen tunteen, että elämä on omassa hallinnassa, ja siihen jää koukkuun. Kerran kun sairastuu, paraneminen on vaikeaa. Tän ei ollut tarkotus olla saarna, vaan ehkä saada ihmisiä ajattelemaan:)
elämänhallinta painon avulla?!?
Jenni
1676
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olen myös huomannut monilla omakuvan vääristyneen. Varsinkin nuorilla on monesti ihan vääristynyt kuva itsestään, siis ihminen näkee itsensä lihavana, vaikka on normaalikokoinen. Mutta ilmenee tätä vanhemmillakin.
Joskus tuntuu, että mitä enemmän syömisiään ja painoaan tarkkailee, sen stressaantuneemmaksi ihminen tulee. Syöminen kun on ihmisellekin ihan luonnollinen vietti ja jos koko ajan sitä murehtii, niin aivotoiminta on jatkuvassa ristiriidassa. Aivot kun käskee ihmistä syömään, mutta sitten taas ihminen itse laittaa vastaan. Eli koko ajan kroppa ja ajatusmaailma on ristiriidassa normaalin vietin kanssa. Ei mikään ihme, jos sairastuu stressiin ja ties mihin.
Pitäisi löytää sellainen kultainen keskitie ja syödä tavallista, terveellistä ruokaa ja liikkua sen verran, että tuntuu mukavalta. Silloin tällöin voi jopa herkutella, jos ruokavalio on muuten kohdallaan. Yksi hyvä satunnaisesti ei painoa nosta niin paljon, että pitäisi stressata sen takia.
Itse olen reilusti ylipainoinen (joten tää kirjoitus ei ehkä kuulu tälle palstalle...), mutta tätä ajattelukaavaa noudattamalla olen jopa saanut painoa pikkuhiljaa tippumaan. Päätin ryhtyä ajattelemaan positiivisemmin itsestäni ja myönteinen asenne on saattanut jopa edesauttaa tavoitteessani pysymistä. Ainakin se kaunistaa, kun hymyilee enemmän. :)
Tsemppiä vaan kaikille!