Psykiatrisesta hoidosta

Minua taas ei ole koskaan edes huolittu hoitoon.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Minua taas ei ole koskaan edes huolittu hoitoon.

Itse pääsin hoitoon silloin vanhaan hyvään aikan, kun ei ollut jumalattomia jonoja kaikkeen.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Minua taas ei ole koskaan edes huolittu hoitoon.

Onnekas. Kaikella tavalla. Ole onnellinen, että et joutunut systeemin rattaisiin ja oravanpyörään. Ei sieltä mitään muuta anneta apua hakemaan lähteneelle, kuin pysyvästi leimaavia diagnooseja ja terveyttä ja hyvinvointia pilaavia lääkkeitä. Suurimmalla osalla on mt-oireiden taustalla elämässä olevia ongelmia. Niistä ei taas olla systeemissä toimivien puolella millään tavalla kiinnostuneita. Hoitokulttuuri, tai siellä oleva filosofia pohjautuu oireiden ja tunteiden lamaamiseen, eli diagnoosi ja lääkekeskeiseen hoidonlinjaan ja siihen pohjautuvaan ajatteluun.

Olemme jo vuodessa 2026, kohta mennään vuoteen 2027. Vieläkään ei näitä asioita sanota suoraan ääneen ja tehdä tarpeeksi laaja-alaista ja spesifistä journalistista tutkimusta. Hoidon laatu ja sisältö on oikeasti aivan liian ohut.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Onnekas. Kaikella tavalla. Ole onnellinen, että et joutunut systeemin rattaisiin ja oravanpyörään. Ei sieltä mitään muuta anneta apua hakemaan lähteneelle, kuin pysyvästi leimaavia diagnooseja ja terveyttä ja hyvinvointia pilaavia lääkkeitä. Suurimmalla osalla on mt-oireiden taustalla elämässä olevia ongelmia. Niistä ei taas olla systeemissä toimivien puolella millään tavalla kiinnostuneita. Hoitokulttuuri, tai siellä oleva filosofia pohjautuu oireiden ja tunteiden lamaamiseen, eli diagnoosi ja lääkekeskeiseen hoidonlinjaan ja siihen pohjautuvaan ajatteluun.

Olemme jo vuodessa 2026, kohta mennään vuoteen 2027. Vieläkään ei näitä asioita sanota suoraan ääneen ja tehdä tarpeeksi laaja-alaista ja spesifistä journalistista tutkimusta. Hoidon laatu ja sisältö on oikeasti aivan liian ohut.

Lääketiedehän ei hoida kenenkään ihmissuhdeongelmia, ei taloudellisia vaikeuksia eikä osaamattomuutta arjen haasteissa, vaikka niistä mieli masentuisi. Masennukseen on lääketieteen ansiosta saatavana lääkkeitä. Taustasyyt pitää hoitaa kuntoon itse, ei sitä kukaan eikä mikään muu voi tehdä.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Onnekas. Kaikella tavalla. Ole onnellinen, että et joutunut systeemin rattaisiin ja oravanpyörään. Ei sieltä mitään muuta anneta apua hakemaan lähteneelle, kuin pysyvästi leimaavia diagnooseja ja terveyttä ja hyvinvointia pilaavia lääkkeitä. Suurimmalla osalla on mt-oireiden taustalla elämässä olevia ongelmia. Niistä ei taas olla systeemissä toimivien puolella millään tavalla kiinnostuneita. Hoitokulttuuri, tai siellä oleva filosofia pohjautuu oireiden ja tunteiden lamaamiseen, eli diagnoosi ja lääkekeskeiseen hoidonlinjaan ja siihen pohjautuvaan ajatteluun.

Olemme jo vuodessa 2026, kohta mennään vuoteen 2027. Vieläkään ei näitä asioita sanota suoraan ääneen ja tehdä tarpeeksi laaja-alaista ja spesifistä journalistista tutkimusta. Hoidon laatu ja sisältö on oikeasti aivan liian ohut.

Väärin taas kerran. Ihminen voi olla onnekas, ettei tarvitse hoitoa, tsi ihminen voi olla huono onninen ettei hoito toimi tai auta jne. Mutta ihmisen omalla asennevammalla tai sairaudentunnottomuudella ei ole mitään tekemistä onnen kanssa.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Lääketiedehän ei hoida kenenkään ihmissuhdeongelmia, ei taloudellisia vaikeuksia eikä osaamattomuutta arjen haasteissa, vaikka niistä mieli masentuisi. Masennukseen on lääketieteen ansiosta saatavana lääkkeitä. Taustasyyt pitää hoitaa kuntoon itse, ei sitä kukaan eikä mikään muu voi tehdä.

Niin, no, jos haluaa uskoa lääkkeiden plasebovaikutukseen, niin mikäs siinä. Mutta jos ja kun aloittaa lääkkeiden käytön, niin sen mukana tulee joillekin lähinnä vain haittoja. Esim. SSRI ja SNRI lääkkeet eivät paranna ja korjaa masennusta, niin miksi niiden käyttämistä kannattaa edes aloittaa. Yhdessä verkkolehdessä oli artikkeli miehestä, joka hoitaa omaa masennustaan aivan muilla keinoilla, mm. elämäntapamuutoksilla ja ajattelun muuttamisella on yllättävän paljon positiivisia vaikutuksia.

Anonyymi00001 kirjoitti:

Väärin taas kerran. Ihminen voi olla onnekas, ettei tarvitse hoitoa, tsi ihminen voi olla huono onninen ettei hoito toimi tai auta jne. Mutta ihmisen omalla asennevammalla tai sairaudentunnottomuudella ei ole mitään tekemistä onnen kanssa.

Jos olisin tiennyt yli 20 vuotta sitten, miten kivikautista nykyinen ihmisten "auttaminen" on terveydenhuollon ja etenkin mt-puolella, en olisi koskaan avannutkaan kyseistä ovea ja käyttänyt kyseisiä palveluita. Olisin taatusti säästynyt monelta, etenkin lääkkeiden aiheuttamilta harmeilta, kuten alkoholismiin sairastumiselta. Minulla ei ole mitään syytä kiitellä mt-puolta.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Jos olisin tiennyt yli 20 vuotta sitten, miten kivikautista nykyinen ihmisten "auttaminen" on terveydenhuollon ja etenkin mt-puolella, en olisi koskaan avannutkaan kyseistä ovea ja käyttänyt kyseisiä palveluita. Olisin taatusti säästynyt monelta, etenkin lääkkeiden aiheuttamilta harmeilta, kuten alkoholismiin sairastumiselta. Minulla ei ole mitään syytä kiitellä mt-puolta.

Mielenterveyden häiriöt ei ole koskaan vain sairastuneen oma asia.