Narsistisia piirteitä omaavan henkilön pakkomielteinen käyttäytyminen uhria kohtaan kumpuaa yleensä tarpeesta hallita, ylläpitää omaa minäkuvaa ja saada ulkopuolista huomiota eli narsistista lähdettä. Kyseessä ei ole aito kiintymys tai rakkaus, vaan tarve säilyttää valta-asema suhteessa toiseen ihmiseen.
Mistä pakkomielle johtuu?
Narsistinen henkilö kokee toisen ihmisen usein oman itsensä jatkeena, eikä erillisenä yksilönä. Kun uhri asettaa rajoja tai poistuu suhteesta, narsisti kokee sen syvänä loukkauksena ja kontrollin menetyksenä.
• Kontrollin ja vallan tarve. Narsisti haluaa päättää, milloin suhde alkaa ja milloin se päättyy. Jos uhri katkaisee välit, se haastaa narsistin kokemuksen omasta ylivertaisuudestaan.
• Narsistisen lähteen menettäminen. Uhri on tarjonnut narsistille huomiota, ihailua, pelkoa tai reaktioita. Pakkomielteinen käytös on keino yrittää palauttaa tämä tunne-energian virta.
• Narsistinen haavoittuvuus. Hylätyksi tuleminen herättää narsistissa voimakasta häpeää ja vihaa. Pakkomielteinen toiminta on puolustusmekanismi, jolla hän yrittää peittää oman epävarmuutensa.
Miten pakkomielle ilmenee käytännössä?
Käyttäytyminen voi vaihdella suuresti tilanteen mukaan, mutta se pyrkii aina saamaan uhrilta jonkinlaisen reaktion.
• Suhdepommitus ja imartelu (hoovering). Narsisti voi yhtäkkiä muuttua erittäin hurmaavaksi, pyytää anteeksi tai luvata muutosta vetääkseen uhrin takaisin vaikutuspiiriinsä.
• Vainoaminen ja tarkkailu. Tämä voi tarkoittaa jatkuvaa viestittelyä, soittelua, sosiaalisen median tilien seuraamista tai ilmestymistä samoihin paikkoihin.
• Mustamaalaaminen. Jos narsisti ei saa uhria takaisin hallintaansa, hän saattaa yrittää vahingoittaa tämän mainetta levittämällä valheita tai vääristelemällä tapahtumia yhteisille tutuille.
• Uhkailu ja kiristys. Pakkomielle voi ilmetä myös emotionaalisena kiristyksenä, kuten itsensä vahingoittamisella uhkailuna, tai konkreettisina uhkauksina esimerkiksi taloudellisista tai juridisista seuraamuksista.
Mistä pakkomielle johtuu?
Narsistinen henkilö kokee toisen ihmisen usein oman itsensä jatkeena, eikä erillisenä yksilönä. Kun uhri asettaa rajoja tai poistuu suhteesta, narsisti kokee sen syvänä loukkauksena ja kontrollin menetyksenä.
• Kontrollin ja vallan tarve. Narsisti haluaa päättää, milloin suhde alkaa ja milloin se päättyy. Jos uhri katkaisee välit, se haastaa narsistin kokemuksen omasta ylivertaisuudestaan.
• Narsistisen lähteen menettäminen. Uhri on tarjonnut narsistille huomiota, ihailua, pelkoa tai reaktioita. Pakkomielteinen käytös on keino yrittää palauttaa tämä tunne-energian virta.
• Narsistinen haavoittuvuus. Hylätyksi tuleminen herättää narsistissa voimakasta häpeää ja vihaa. Pakkomielteinen toiminta on puolustusmekanismi, jolla hän yrittää peittää oman epävarmuutensa.
Miten pakkomielle ilmenee käytännössä?
Käyttäytyminen voi vaihdella suuresti tilanteen mukaan, mutta se pyrkii aina saamaan uhrilta jonkinlaisen reaktion.
• Suhdepommitus ja imartelu (hoovering). Narsisti voi yhtäkkiä muuttua erittäin hurmaavaksi, pyytää anteeksi tai luvata muutosta vetääkseen uhrin takaisin vaikutuspiiriinsä.
• Vainoaminen ja tarkkailu. Tämä voi tarkoittaa jatkuvaa viestittelyä, soittelua, sosiaalisen median tilien seuraamista tai ilmestymistä samoihin paikkoihin.
• Mustamaalaaminen. Jos narsisti ei saa uhria takaisin hallintaansa, hän saattaa yrittää vahingoittaa tämän mainetta levittämällä valheita tai vääristelemällä tapahtumia yhteisille tutuille.
• Uhkailu ja kiristys. Pakkomielle voi ilmetä myös emotionaalisena kiristyksenä, kuten itsensä vahingoittamisella uhkailuna, tai konkreettisina uhkauksina esimerkiksi taloudellisista tai juridisista seuraamuksista.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Narsisti tulee saamaan kevät talvella haastehakemuksen.
Kylläpä taas on homemökin eukolla paha mieli...
Mieli ja keho kannattaa olla kunnossa.