Mistä johtui suuri nälänhätä 1800 luvulla?
Poikkeukselliset sääolot ja halla: Vuosina 1866–1868 Suomea koetteli poikkeuksellisen kylmä ilmastojakso.
Erityisesti kesä 1867 oli katastrofaalinen: kevät oli kuukausia myöhässä, järvet pysyivät jäässä pitkälle kesäkuuhun ja syyskuun alussa ankarat yöpakkaset (halla) tuhosivat viljasadon lähes täysin.
Peräkkäiset katovuodet: Pielavedellä ja muualla Savossa sadot olivat olleet huonoja jo vuodesta 1856 lähtien. Kun vuoden 1867 täydellinen kato iski, ihmisten ja kuntien viljavarastot olivat jo valmiiksi tyhjentyneet, eikä siemenviljaa seuraavalle vuodelle ollut.
Kulkutaudit ja hätäaputyöt: Suurin osa uhreista ei kuollut suoranaiseen nälkään, vaan nälän heikentämiin kulkutauteihin, kuten lavantautiin, tyyfukseen ja pilkkukuumeeseen. Pielavedeltä lähti valtavasti ihmisiä kerjuulle ja hätäaputöihin. Hätäaputyömaille ja työtaloihin ahtautuneet ihmiset levittivät tauteja tehokkaasti, minkä vuoksi epidemiat pääsivät Pielavedelläkin valloilleen.
Huonot kulkuyhteydet ja hidas apu: Sisä-Savossa sijaitseva Pielavesi oli tuohon aikaan vaikeiden kulkuyhteyksien päässä. Vaikka senaatti yritti hankkia viljaa ulkomailta, avun toimittaminen kriisialueille kesti liian kauan kehittymättömän tieverkoston ja aikaisin alkaneen talven vuoksi.
Poikkeukselliset sääolot ja halla: Vuosina 1866–1868 Suomea koetteli poikkeuksellisen kylmä ilmastojakso.
Erityisesti kesä 1867 oli katastrofaalinen: kevät oli kuukausia myöhässä, järvet pysyivät jäässä pitkälle kesäkuuhun ja syyskuun alussa ankarat yöpakkaset (halla) tuhosivat viljasadon lähes täysin.
Peräkkäiset katovuodet: Pielavedellä ja muualla Savossa sadot olivat olleet huonoja jo vuodesta 1856 lähtien. Kun vuoden 1867 täydellinen kato iski, ihmisten ja kuntien viljavarastot olivat jo valmiiksi tyhjentyneet, eikä siemenviljaa seuraavalle vuodelle ollut.
Kulkutaudit ja hätäaputyöt: Suurin osa uhreista ei kuollut suoranaiseen nälkään, vaan nälän heikentämiin kulkutauteihin, kuten lavantautiin, tyyfukseen ja pilkkukuumeeseen. Pielavedeltä lähti valtavasti ihmisiä kerjuulle ja hätäaputöihin. Hätäaputyömaille ja työtaloihin ahtautuneet ihmiset levittivät tauteja tehokkaasti, minkä vuoksi epidemiat pääsivät Pielavedelläkin valloilleen.
Huonot kulkuyhteydet ja hidas apu: Sisä-Savossa sijaitseva Pielavesi oli tuohon aikaan vaikeiden kulkuyhteyksien päässä. Vaikka senaatti yritti hankkia viljaa ulkomailta, avun toimittaminen kriisialueille kesti liian kauan kehittymättömän tieverkoston ja aikaisin alkaneen talven vuoksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.