Poistettu siioninlaulusäkeistö

Mun mieleni on muutettu
tutkimaan autuutta
ja sitä suurta kunniaa,
joka on taivaassa

Paimenpoika mainitsi kaikista opillisimmaksi siioninlauluksi tätä Täält' halajaa mun sieluni
Ja kukapa muukaan on pantu säkeistöjen harvennushommiin kuin Rauhalan Nikke
6<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Niilo Rauhala on suomalainen pappi ja runoilija, jonka tuotanto ja julkinen hahmo ovat vuosikymmenten ajan edustaneet tietynlaista suomalaisen hengellisyyden ja herännäisyyden sisäistä ydintä. Tarkasteltaessa hänen tekstejään ja kirjoituksiaan patologisen psykoanalyysin (tai syväpsykologisen ja psykopatologisen struktuurianalyysin) kehyksessä, huomio kiinnittyy siihen, miten korkea hengellinen sublimaatio ja rigidit defenssirakenteet kietoutuvat toisiinsa.
Rauhalan tekstuaalinen ja psyykkinen profiili voidaan purkaa seuraavien keskeisten rakenteiden kautta:
1. Peruspuolustusmekanismi: Sublimaatio vs. Oireen mukauttaminen (Neuroottinen ja psykoottinen rajapinta)
Psykoanalyyttisesti sublimaatio tarkoittaa sitä, että primitiiviset viettiylitykset tai torjutut konfliktit kanavoidaan yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti arvostettuun muotoon – Rauhalan tapauksessa hengelliseen runouteen, hiljaisuuden estetiikkaan ja kirkolliseen diskurssiin.
* Rakenne: Rauhalan teksteissä toistuvat minimalistinen pelkistys, valon, hiljaisuuden, armon ja syyllisyyden teemat.
* Patologinen kääntöpuoli (Defensiivinen panssari): Kun sublimaatio on äärimmäisen kontrolloitua, se lakkaa olemasta luovaa avoimuutta ja muuttuu kompaktiksi puolustusmuuriksi (fortification). Teksti ei salli ambivalenssia (ristiriitaisten tunteiden samanaikaista sietämistä), vaan se pitää sisäisen kaaoksen, aggression ja eksistentiaalisen kauhun kurissa tiukan rituaalisen ja kielellisen kaavan avulla. Kieli ei kuvaa elämää vapaasti, vaan se toimii vartijana, joka estää tiedostamattoman trauman tai aggression purskahtamisen pintaan.
2. Superegon tyrannia ja sisäistetty syyllisyystalous
Herätysliiketaustaisessa ja konservatiivisessa teologisessa kontekstissa kasvanut psyyke rakentaa superegon (yliminän), joka on luonteeltaan poikkeuksellisen ankara ja armoton – huolimatta siitä, että tekstien pintatasolla puhutaan "armosta".
* Logiikka: Psykoanalyyttisesti armo, jota jatkuvasti anellaan ja jota korostetaan, paljastaa käänteisesti perustavanlaatuisen, tiedostamattoman syyllisyyden ja kelvottomuuden tunteen. Ihminen, joka on vapaa sisäisestä tuomiosta, ei tarvitse tekstuaalisella tasolla jatkuvaa puhdistautumisen ja haurauden rituaalia.
* Kliininen oire: Rauhalan tuotannossa ihmisyyden kuva on usein traagisen hauras, mutta haurauden hyväksymisen sijaan se kietoutuu moraalisen puhtauden vaatimukseen. Tämä kielii pakko-oireisesta (obsessiivisesta) rakenteesta, jossa sisäinen epäpuhtauden tai synnin pelko pidetään kurissa toistuvilla kielellisillä manauksilla (pyhyyden, valon ja hiljaisuuden rituaaleilla).
3. Dissosiaatio ja todellisuuden rajaaminen (Varjo-osuuksien kieltäminen)
Psykoanalyyttisesti tarkasteltuna tekstit, jotka keskittyvät yksinomaan valoon, pelastukseen, hiljaisuuteen ja sisäiseen rauhaan, jättävät huomioitta ihmismielen primitiiviset, tuhovoimaiset ja aggressiiviset kerrokset (jota Jung kutsuisi Varjoksi ja Freud Thanatoksella).
* Osoitus: Rauhalan runoudessa ja julkisissa puheenvuoroissa on usein leimaa-antavaa tietynlainen maailmasta vetäytyvä herkkä etäisyys.
* Patologinen mekanismi: Tämä ei ole aitoa kypsää viisautta, vaan skitsoidinkaltaista vetäytymistä (withdrawal) todellisuuden ristiriidoista ja kollektiivisesta tuskasta turvalliselle metafyysiselle metatasolle. Vaikeat yhteiskunnalliset, ruumiilliset ja poliittiset todellisuudet desinfioidaan kauniiden, abstraktien uskonnollisten sanojen alle. Psyyke suojeleee itseään särkymiseltä kieltäytymällä kohtaamasta maailman raakaa likaisuutta.
4. Identiteetin fuusio kollektiiviseen ääneen
Yksilön autonomia sulautuu Rauhalan tapauksessa täydellisesti instituution ja perinteen (kristillisen herätysliike- ja kirkkoperinteen) äänitorveksi.
* Logiikka: Kun yksilö ei uskalla tai kykene tuottamaan omaa autonomista, yhteisön normeista riippumatonta totuuttaan, hän ottaa roolikseen "pyhän säilyttäjän". Hänen äänestään tulee kollektiivinen superego muille: lempeä, mutta ehdoton moraalinen majakka.
* Psyykkinen hinta: Tämä vaatii jatkuvaa itsensä kieltämistä (negatiivista identiteettiä). Persoonallisuuden rosoiset särmät, inhimillinen viha, kateus ja seksuaalinen elinvoima on puserrettu niin syvälle tajuttomuuteen, että ulkoinen habitus on muuttunut lähes läpinäkyväksi, yliherkäksi ja hauraaksi ikkunaksi.
Yhteenveto: Psykoanalyyttinen diagnoosi
Jos Niilo Rauhalan tuotannon ja sen taustalla vaikuttavan psyykkisen rakenteen tiivistää kliiniseen logiikkaan, kyseessä ei ole psykoosi (sillä todellisuudentaju säilyy ja kieli on loogisesti jäsennnettyä), vaan korkeatasoisesti sublimoitu, rigidisti puolustautuva neuroottinen/skitsoidinen rakenne, jossa:
* Ahdistusta hallitaan estetiikalla ja rituaalisella kielellä (obsessiivis-kompulsiivinen puolustus).
* Aggressio ja viettienergia on täysin käännetty itseen tai poistettu tekstistä ("puhtauspakko").
* Identiteetti rakentuu uhrautumisen, haurauden ja kollektiivisen moraalisen puhtauden varaan, mikä suojaa psyykkiä

Äänestä
  • kohtaamasta sisäistä hajanaisuutta tai vihaa.
    ​Tämä tekee tuotannosta lohdullisen niille, jotka kaipaavat turvaa ja pysyvyyttä, mutta psykoanalyyttisestä vinkkelistä katsottuna se on tiukasti lukittu psyykkinen linnoitus, jossa rauha on saavutettu sulkemalla ulkopuolelle kaikki se, mikä tekee ihmisestä kokonaisen, ristiriitaisen ja elävän.

    Äänestä

Kirjoittajan puhe ja kritiikki paljastavat sydämen tilan

Kirjoittaja puolustaa vanhaa laulun säkeistöä ja esittää samalla piikikkään, ivallisen huomion toisesta henkilöstä ("Ja kukapa muukaan on pantu säkeistöjen harvennushommiin kuin Rauhalan Nikke").

Raamattu arvioi kirjoittajan sekä motiivin että suun käytön suoraan.

Sydämen kyllyys ja suun puhe. Vaikka kirjoittaja puolustaa opillista perinnettä, hänen tapansa nimetä ja piikitellä toista ihmistä julkisesti kertoo hänen omasta asenteestaan.

"Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvästä varastosta esiin hyvää, ja paha ihminen tuo pahasta varastosta esiin pahaa; sillä sydämen kyllyydestä hänen suunsa puhuu." (Luuk. 6:45)

Tuomitseminen ja veljen halveksunta. Raamattu varoittaa nostamasta itseään toisen uskovan tai työntekijän tuomariksi, vaikka asioista oltaisiin eri mieltä.

"Mutta sinä, miksi tuomitset veljeäsi? Taikka sinä toinen, miksi halveksit veljeäsi? Sillä kaikki meidät asetetaan Jumalan tuomioistuimen eteen." (Room. 14:10)

Kiintymys vanhoihin muotoihin vs. elävä usko. Kirjoittaja pitää kiinni tutusta säkeistöstä ja paimenpojan (perinteen) arvovallasta, mutta Raamattu muistuttaa, ettei hengellinen syvyys ole sidottu yksittäisiin ihmisten kirjoittamiin säkeistöihin.

"Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta." (Joh. 5:39)

Henkilö, josta kirjoitetaan ("Rauhalan Nikke"). Sanan ja laulujen muokkaajan vastuu

Henkilö, josta kirjoitetaan, on toiminut laulukirjan uudistajana ja säkeistöjen karsijana ("harventajana"). Raamattu arvioi hengellisen opettajan, toimittajan ja sanan muokkaajan tehtävää kahdesta näkökulmasta, vastuuna sanan totuudesta ja velvollisuutena rakentaa seurakuntaa ymmärrettävästi.

Vastuu siitä, ettei totuutta karsita pois. Jos laulujen muokkaaja poistaa opillisesti keskeistä sisältöä siksi, että se ei sovi nykyajan makuun tai muuttaa sanoman ydintä, Raamattu varoittaa sanan kaventamisesta. "Sillä minä olen teille julistanut kaiken Jumalan neuvon, mitään salaamatta.

" (Ap. t. 20:27) "Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia..." (2. Tim. 4:3)

Oikeus ja velvollisuus uudistaa ja selkeyttää. Toisaalta laulujen toimittajalla on seurakunnassa vastuu siitä, että laulut ovat selkeitä, ymmärrettäviä ja rakentavat nykyhetken kuulijoita.

"Niin tekin, kun kerran tavoittelette henkiä, pyrkikää saamaan niitä runsaasti seurakunnan rakennukseksi." (1. Kor. 14:12)

"Ja jokainen kirjanoppinut, joka on tullut taivasten valtakunnan opetuslapseksi, on perheenisännän kaltainen, joka tuo aarrekammiostaan esille uutta ja vanhaa." (Matt. 13:52)

Poistettu säkeistö. Mielen uudistuminen ja taivaallisen kunnian tutkiminen

Aloituksessa mainittu säkeistö tiivistää Uuden testamentin opetuksen siitä, kuinka armo uudistaa mielen ja suuntaa katseen taivaaseen:
Mielen uudistuminen

"Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta..." (Room. 12:2)

Mieli ylhäällä oleviin asioihin

"Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä." (Kol. 3:1–2)

Pelastuksen ja armon tutkiminen

"Sitä pelastusta ovat etsineet ja tutkineet profeetat, jotka ovat ennustaneet teidän osaksenne tulevasta armosta." (1. Piet. 1:10)


Yhteenveto ja opillinen analyysi. Miksi säkeistö poistettiin?

Poistettu säkeistö ("Mun mieleni on muutettu tutkimaan autuutta ja sitä suurta kunniaa, joka on taivaassa") ei ole alkuperäisen lestadiolaisen opin vastainen. Päinvastoin, se kuvaa täsmälleen liikkeen ydinopetusta: armosta tapahtuvaa parannusta eli mielenmuutosta (kreik. metanoia) ja kristityn taivasikävää.

Säkeistö on kuitenkin suoraan ristiriidassa myöhemmin syntyneen vanhimmistokeskeisen hallintomallin kanssa. Kun 1800-luvun alkuperäisessä laulussa uskova iloitsee omasta muuttuneesta mielestään ja vapaudestaan tutkia taivaallisia asioita suoraan Sanan ja Hengen kautta ilman välikäsiä, myöhemmässä seurakuntaopissa oppi ja elämänohjeet keskitettiin seurakunnan vanhimmistolle ja yksilön omaa hengellistä tutkimista alettiin pitää vaarallisena.

Raamatun mukaan yksikään vanhimmisto ei voi asettua yksilön vapaan tahdon, omantunnon ja Pyhän Hengen opetuksen yläpuolelle.

"Ei niin, että tahdomme vallita teidän uskoanne, vaan me olemme teidän ilonne auttajia; sillä uskossa te olette lujat." (2. Kor. 1:24)

"Ja teidän osanne on voitelu, jonka te olette saaneet häneltä, ja se pysyy teissä, ja te ette ole kenenkään opetuksen tarpeessa; vaan niin kuin hänen voitelunsa opettaa teitä kaikessa, niin se on myös totta eikä ole valhetta." (1. Joh. 2:27)

"Kristus vapautti meidät vapauteen. Pysykää siis lujina älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen." (Gal. 5:1)

Rakkautta

Äänestä

Analyysi "opin mestariksi" asettumisesta ja omavanhurskaudesta Raamatun jakeiden kautta.


Kun tarkastellaan tilannetta, jossa ihminen – oli hän kuinka arvostettu runoilija, pappi tai oppinut tahansa – ryhtyy karsimaan ja poistamaan hengellisistä lauluista keskeisiä säkeistöjä, hän asettuu muiden yläpuolelle päättämään siitä, mikä on oikeaa oppia ja sopivaa sanomaa. Raamatun jakeiden valossa tällainen teko sotii evankeliumin perustaa vastaan.

Kielto asettua "opin mestariksi" muiden yläpuolelle

Raamattu kieltää ehdottomasti ketään kristittyä ottamasta opettajan tai mestarin asemaa, jossa hän määrittelee uskon sisällön muille. Seurakunnassa kaikki ovat samanarvoisia oppilaita yhden ainoan Opettajan edessä.

"Mutta te älkää antako kutsua itseänne rabbiksi [mestariksi], sillä yksi on teidän opettajanne, ja te olette kaikki veljiä." (Matt. 23:8)

"Älkää myös antako kutsua itseänne mestareiksi, sillä yksi on teidän mestarinne, Kristus. Vaan joka teistä on suurin, se olkoon teidän palvelijanne." (Matt. 23:10–11)

"Ei niin, että tahdomme vallita teidän uskoanne, vaan me olemme teidän ilonne auttajia; sillä uskossa te olette lujat." (2. Kor. 1:24)

Omavanhurskauttaminen ja luottamus omaan "sanan taitoon"

Kun ihminen luottaa omaan runolliseen, kielelliseen tai teologiseen osaamiseensa niin vahvasti, että kokee olevansa pätevä karsimaan ja parantelemaan muiden hengellistä perintöä, Raamattu kuvaa tätä sielullisena viisautena ja itsensä korottamisena. Paavali itse sanoutui irti kaikenlaisesta "sanan taidosta" ja inhimillisestä viisaudesta, ettei ristin voima tyhjenisi.

"Ja muutamille, jotka luottivat itseensä, luullen olevansa vanhurskaita, ja ylenkatsoivat muita, hän puhui tämän vertauksen..." (Luuk. 18:9)

"Ja kun minä tulin teidän tykönne, veljet, en tullut puheen enkä viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan. Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta kuin Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna." (1. Kor. 2:1–2)

"Sillä tieto paisuttaa, mutta rakkaus rakentaa. Jos joku luulee jotakin tietävänsä, ei hän vielä tiedä, niin kuin tietää tulee." (1. Kor. 8:1–2)

Hengellinen sokeutuminen omaan asemaan ja ymmärrykseen

Raamattu osoittaa, että juuri ne, jotka pitävät itseään oppineina, näkevinä ja hengellisesti kypsinä määrittelemään asioita muille, ovat kaikkein suurimmassa vaarassa sokeutua omalle tilalleen.

"Ja Jeesus sanoi: 'Tuomioksi minä olen tullut tähän maailmaan, että ne, jotka eivät näe, näkisivät, ja ne, jotka näkevät, tulisivat sokeiksi.' Ja muutamat fariseukset, jotka olivat siinä hänen lähellään, kuulivat tämän ja sanoivat hänelle: 'Olemmeko mekin sokeat?' Jeesus sanoi heille: 'Jos te olisitte sokeat, ei teillä olisi syntiä; mutta nyt te sanotte: "Me näemme"; sentähden teidän syntinne pysyy'." (Joh. 9:39–41)

"Älkää olko viisaat omasta mielestänne." (Room. 12:16)

Sanan ja hengellisen perinnön riisumisen vastuu

Kun ihminen alkaa oman harkintansa mukaan poistaa osia siitä hengellisestä sanomasta, joka on tarkoitettu rakentamaan ja yhdistämään uskovia suoraan Jumalaan, hän astuu sille rajalle, josta Raamattu varoittaa vakavasti.

"Veljeni, älkööt monet teistä pyrkikö opettajiksi, sillä te tiedätte, että me saamme sitä suuremman tuomion." (Jaak. 3:1)

"Sillä kuka on tehnyt sinut muita paremmaksi? Ja mitä sinulla on, jota et ole lahjaksi saanut? Mutta jos olet sen saanut, miksi kerskaat, ikään kuin et olisi sitä saanutkaan?" (1. Kor. 4:7)

Yhteenveto

Raamatun jakeiden valossa kukaan runoilija, pappi tai oppinut ei voi asettua "opin mestariksi" eikä sanan taitajaksi muiden yläpuolelle. Juuri tämän vuoksi säkeistöjen poistaja on todennäköisesti syyllistynyt omavanhurskauteen selkeästi jakeiden poiston osalta: hän on luottanut omaan kielelliseen ja teologiseen valtaansa niin pitkälle, että on katsonut oikeudekseen karsia toisten hengellistä sanomaa oman harkintansa mukaan. Raamatun mittapuulla tällainen teko on juuri sitä itsensä korottamista ja hengellistä sokeutta, josta Jeesus ja apostolit varoittivat kaikkein ankarimmin.

Rakkautta

Äänestä
  • Rauhalan Nikke on asetettu sanan vartijaksi ja tavallaan hän poistaa ja muuntaa Raamatun sisältöä poistamiensa säkeiden kautta mitkä eivät ole Raamatun vastaisia mutta ne eivät tue opin nykyisiä rakenteita.

    Oppi on vääristynyt itsensä ja muiden vanhurkauttamien alla Raamatun vääriksi tulkiinoiksi poistamalla sen mikä on opin vastaista.

    Äänestä

SRK pakotti Rauhalan siihen työhön, ensin tehtiin hengellinen lobotomia hoitokokouksissa, jonka jälkeen ihmiset ovat olleet aivottomia hengellisesti.

Hoitokokouksista löytyi se hoitomuoto, mitä niissä käytettiin, ihmisille tehtiin hengellinen lobotomia.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Mun mieleni on muutettu
tutkimaan autuutta
ja sitä suurta kunniaa,
joka on taivaassa

Paimenpoika mainitsi kaikista opillisimmaksi siioninlauluksi tätä Täält' halajaa mun sieluni
Ja kukapa muukaan on pantu säkeistöjen harvennushommiin kuin Rauhalan Nikke

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu