uhriksi (avoimen yhteiskunnan malli)
Aiemmat laskelmat käsittelivät liikettä suljettuna kuplana, mutta todellisuudessa vanhoillislestadiolaiset elävät osana muuta suomalaista yhteiskuntaa (koulut, naapurusto, työpaikat, harrastukset). Kun malli avataan kahteen suuntaan, laskelmassa on huomioitava kaksi vastakkaista virtaa:
* Ulos suuntautuva osa: Osa vanhoillislestadiolaisten tekijöiden uhreista on liikkeen ulkopuolisia lapsia (esimerkiksi naapureita, koulukavereita, työ- tai harrastusympäristön lapsia). Tämä pienentää liikkeen sisälle kohdistuvaa uhrimäärää.
* Sisään suuntautuva osa: Vanhoillislestadiolainen lapsi käy samassa koulussa ja elää samassa yhteiskunnassa kuin muutkin, joten hänellä on myös riski joutua liikkeen ulkopuolisen tekijän uhriksi. Tämä lisää lapsen kokonaisriskiä.
1. Lähtöarvot (60 vuoden kohortti: 1955–2014)
* Tarkastelujakson VL-lapset yhteensä: 191 700 lasta (perhekoko keskimäärin 4,8 lasta)
* VL-tekijöiden määrä (realistinen keskiarvo): 1 120 tekijää (0,61 % aikuisista)
* VL-tekijöiden kaikkien uhrien kokonaismäärä: 1\,120 \times 3{,}74\text{ uhria/tekijä} = \mathbf{4\,189\text{ uhria}}
2. Laskelma kahden riskilähteen kautta
A. Yhteisön sisältä tuleva riski (VL-tekijät \rightarrow VL-lapset)
Koska suurin osa lasten hyväksikäytöstä tapahtuu perheen, suvun tai tiiviin lähipiirin sisällä, arvioidaan, että VL-tekijöiden uhreista valtaosa (noin 85 %) on liikkeen omia lapsia ja loput (noin 15 %) liikkeen ulkopuolisia lapsia:
* Liikkeen ulkopuolelle kohdistuvat uhrit (15 %):
* Liikkeen omiin lapsiin kohdistuvat uhrit (85 %):
* Yhteisön sisäinen riski yksittäiselle VL-lapselle:
B. Yhteisön ulkopuolelta tuleva riski (kantaväestön tekijät \rightarrow VL-lapset)
Kantaväestössä lapsen keskimääräinen kokonaisriski on noin 2,0 %, josta noin puolet tulee omasta perheestä/lähipiiristä ja toinen puoli (noin 0,8–1,0 %) perheen ulkopuolisesta yhteiskunnasta (koulu, harrastukset, tuttavapiiri). Koska VL-lasten vapaa-aika painottuu hieman muuta väestöä enemmän omaan yhteisöön, ulkopuolisen yhteiskunnan riskikomponentiksi asetetaan realistisesti 0,80 %:
* Ulkopuolisten tekijöiden uhriksi joutuvat VL-lapset:
* Yhteisön ulkopuolinen riski yksittäiselle VL-lapselle: 0,80 %
3. Kokonaisriski ja vertailu kantaväestöön
Kun molemmat riskilähteet lasketaan yhteen, saadaan vanhoillislestadiolaiseen perheeseen syntyvän lapsen todellinen kokonaisriski:
| Riskin osa-alue | Vanhoillislestadiolainen lapsi | Kantaväestön lapsi | Erotus / Suhdeluku |
|---|---|---|---|
| Oman yhteisön / perheen piiristä tuleva riski | 1,86 % (~3 561 lasta) | ~1,00 – 1,20 % (perhe ja lähipiiri) | Korkeampi suuremman perhekoon ja hitaamman puuttumisen vuoksi |
| Muusta yhteiskunnasta tuleva riski | 0,80 % (~1 534 lasta) | ~0,80 – 1,00 % (koulu, harrastukset, muut) | Lähes sama taso (koska molemmat käyvät samoja kouluja) |
| Kokonaisriski yhteensä | ~2,66 % (noin 1 lapsi 38:sta) | ~2,00 % (noin 1 lapsi 50:stä) | 1,33-kertainen (+33 % korkeampi kokonaisriski) |
| Ilman hyväksikäyttöä kasvavien osuus | ~97,34 % | ~98,00 % | Valtaosa lapsista välttyy hyväksikäytöltä |
4. Keskeinen johtopäätös
* Vaikka osa VL-tekijöistä kohdistaa tekoja ulkopuolisiin (15 % / ~628 uhria), se ei poista sitä, että VL-lapseen kohdistuu sekä yhteisön sisäinen riski (1,86 %) että muun yhteiskunnan yleinen riski (0,80 %).
* Lopullinen kokonaisriski (2,66 % eli noin 1 lapsi 38:sta) on siten realistisimmillaan noin 1,3-kertainen kantaväestön lapseen verrattuna (~2,00 % eli noin 1 lapsi 50:stä).
* Mistä ero syntyy? Ulkopuolisesta yhteiskunnasta tuleva riski on molemmilla lapsiryhmillä lähes sama (~0,8–1,0 %), joten koko +33 prosentin lisäriski muodostuu oman perheen ja tiiviin yhteisön sisäisestä dynamiikasta (suurempi lapsiluku perheessä ja historiallisesti korkeampi kynnys viedä asioita viranomaisille).
Aiemmat laskelmat käsittelivät liikettä suljettuna kuplana, mutta todellisuudessa vanhoillislestadiolaiset elävät osana muuta suomalaista yhteiskuntaa (koulut, naapurusto, työpaikat, harrastukset). Kun malli avataan kahteen suuntaan, laskelmassa on huomioitava kaksi vastakkaista virtaa:
* Ulos suuntautuva osa: Osa vanhoillislestadiolaisten tekijöiden uhreista on liikkeen ulkopuolisia lapsia (esimerkiksi naapureita, koulukavereita, työ- tai harrastusympäristön lapsia). Tämä pienentää liikkeen sisälle kohdistuvaa uhrimäärää.
* Sisään suuntautuva osa: Vanhoillislestadiolainen lapsi käy samassa koulussa ja elää samassa yhteiskunnassa kuin muutkin, joten hänellä on myös riski joutua liikkeen ulkopuolisen tekijän uhriksi. Tämä lisää lapsen kokonaisriskiä.
1. Lähtöarvot (60 vuoden kohortti: 1955–2014)
* Tarkastelujakson VL-lapset yhteensä: 191 700 lasta (perhekoko keskimäärin 4,8 lasta)
* VL-tekijöiden määrä (realistinen keskiarvo): 1 120 tekijää (0,61 % aikuisista)
* VL-tekijöiden kaikkien uhrien kokonaismäärä: 1\,120 \times 3{,}74\text{ uhria/tekijä} = \mathbf{4\,189\text{ uhria}}
2. Laskelma kahden riskilähteen kautta
A. Yhteisön sisältä tuleva riski (VL-tekijät \rightarrow VL-lapset)
Koska suurin osa lasten hyväksikäytöstä tapahtuu perheen, suvun tai tiiviin lähipiirin sisällä, arvioidaan, että VL-tekijöiden uhreista valtaosa (noin 85 %) on liikkeen omia lapsia ja loput (noin 15 %) liikkeen ulkopuolisia lapsia:
* Liikkeen ulkopuolelle kohdistuvat uhrit (15 %):
* Liikkeen omiin lapsiin kohdistuvat uhrit (85 %):
* Yhteisön sisäinen riski yksittäiselle VL-lapselle:
B. Yhteisön ulkopuolelta tuleva riski (kantaväestön tekijät \rightarrow VL-lapset)
Kantaväestössä lapsen keskimääräinen kokonaisriski on noin 2,0 %, josta noin puolet tulee omasta perheestä/lähipiiristä ja toinen puoli (noin 0,8–1,0 %) perheen ulkopuolisesta yhteiskunnasta (koulu, harrastukset, tuttavapiiri). Koska VL-lasten vapaa-aika painottuu hieman muuta väestöä enemmän omaan yhteisöön, ulkopuolisen yhteiskunnan riskikomponentiksi asetetaan realistisesti 0,80 %:
* Ulkopuolisten tekijöiden uhriksi joutuvat VL-lapset:
* Yhteisön ulkopuolinen riski yksittäiselle VL-lapselle: 0,80 %
3. Kokonaisriski ja vertailu kantaväestöön
Kun molemmat riskilähteet lasketaan yhteen, saadaan vanhoillislestadiolaiseen perheeseen syntyvän lapsen todellinen kokonaisriski:
| Riskin osa-alue | Vanhoillislestadiolainen lapsi | Kantaväestön lapsi | Erotus / Suhdeluku |
|---|---|---|---|
| Oman yhteisön / perheen piiristä tuleva riski | 1,86 % (~3 561 lasta) | ~1,00 – 1,20 % (perhe ja lähipiiri) | Korkeampi suuremman perhekoon ja hitaamman puuttumisen vuoksi |
| Muusta yhteiskunnasta tuleva riski | 0,80 % (~1 534 lasta) | ~0,80 – 1,00 % (koulu, harrastukset, muut) | Lähes sama taso (koska molemmat käyvät samoja kouluja) |
| Kokonaisriski yhteensä | ~2,66 % (noin 1 lapsi 38:sta) | ~2,00 % (noin 1 lapsi 50:stä) | 1,33-kertainen (+33 % korkeampi kokonaisriski) |
| Ilman hyväksikäyttöä kasvavien osuus | ~97,34 % | ~98,00 % | Valtaosa lapsista välttyy hyväksikäytöltä |
4. Keskeinen johtopäätös
* Vaikka osa VL-tekijöistä kohdistaa tekoja ulkopuolisiin (15 % / ~628 uhria), se ei poista sitä, että VL-lapseen kohdistuu sekä yhteisön sisäinen riski (1,86 %) että muun yhteiskunnan yleinen riski (0,80 %).
* Lopullinen kokonaisriski (2,66 % eli noin 1 lapsi 38:sta) on siten realistisimmillaan noin 1,3-kertainen kantaväestön lapseen verrattuna (~2,00 % eli noin 1 lapsi 50:stä).
* Mistä ero syntyy? Ulkopuolisesta yhteiskunnasta tuleva riski on molemmilla lapsiryhmillä lähes sama (~0,8–1,0 %), joten koko +33 prosentin lisäriski muodostuu oman perheen ja tiiviin yhteisön sisäisestä dynamiikasta (suurempi lapsiluku perheessä ja historiallisesti korkeampi kynnys viedä asioita viranomaisille).
Vastaukset 2
Vanhimmat
eli riski 1,6 kertanen mutta suhteessa saman verran tekijöitä
eli näköjään se lapsimäärä lisää riskiä