Taivalkosken elinvoima – mistä heikot sijoitukset kertovat ja miten suunta käännetään?
WSP:n tuoreessa elinvoimavertailussa Taivalkoski sijoittuu sijalle 280, kun mukana on 292 Manner-Suomen kuntaa. Viimeisen kolmen vuoden kehitys näyttää tältä:
- 2024: sijoitus 234
- 2025: sijoitus 265
- 2026: sijoitus 280
Pudotusta on siis yhteensä 46 sijaa. Tänä vuonna Taivalkoskea vähemmän pisteitä sai vain 11 kuntaa.
WSP:n vertailussa tarkastellaan esimerkiksi väestökehitystä, muuttoliikettä, koulutusta, työllisyyttä, tulotasoa, yritystoimintaa ja kuntataloutta. Mukana on myös ympäristöön ja vihreään rakennemuutokseen liittyviä mittareita. Kyse on varsin laajasta arviosta kunnan elinvoimasta ja tulevaisuuden edellytyksistä.
Samana vuonna Taivalkoski jäi myös Yrittäjien kuntabarometrissä alle 10 000 asukkaan kuntien sarjan viimeiseksi. Arvosana oli 2,27 ja sijoitus 183. Kuntabarometri kertoo yrittäjien kokemuksista kunnan toiminnasta, yrittäjyyden edistämisestä ja yhteistyöstä. Tulos koskee siis kunnan saamaa arviota, ei paikkakunnan yrittäjien osaamista tai yritysten laatua.
Nämä kaksi tutkimusta mittaavat eri asioita. WSP tarkastelee tilastollisia elinvoimatekijöitä, kuntabarometri puolestaan yrittäjien kokemuksia. Kumpikaan ei yksin kerro kaikkea, mutta molemmat antavat aihetta kysyä, mitä Taivalkoskella pitäisi tehdä toisin.
Lähikuntien kehitys on huomionarvoista. Vuonna 2024 Taivalkoski oli Posion, Pudasjärven ja Suomussalmen edellä. Nyt kaikki kolme ovat Taivalkosken edellä. Suomussalmi on samalla ajanjaksolla noussut 32 sijaa, kun Taivalkoski on pudonnut 46. Koko lähialueen kehitys ei siis ole ollut samanlaista.
Onko kunnassa selvitetty, mitkä tekijät sijoituksen laskua selittävät ja mistä yrittäjien tyytymättömyys johtuu? Mitkä asiat ovat kehittyneet huonompaan suuntaan ja missä on onnistuttu? Mitä keväällä julkaistun kuntabarometrin palautteen perusteella on jo tehty?
Olisi tärkeää kuulla konkreettisesti, miten kunnan elinvoimaa aiotaan vahvistaa. Miten nykyisten yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan ja uusia työpaikkoja saadaan syntymään? Miten yrittäjien palaute näkyy päätöksissä ja arjen yhteistyössä? Entä mikä houkuttelisi työikäisiä ja lapsiperheitä jäämään tai muuttamaan tänne?
Tavoitteiden rinnalle tarvitaan myös vastuut, aikataulut ja seuranta. Mitä tehdään seuraavan vuoden aikana, ja mistä kuntalaiset voivat nähdä, että asiat etenevät? Ei riitä että johtavat politiikot tietävät, myös kuntalaisten tulee saada tieto läpinäkyvästi.
Taivalkoskella on paljon hyvää ja säilyttämisen arvoista. Täällä on osaamista, yrityksiä ja ihmisiä, jotka tekevät töitä paikkakunnan tulevaisuuden eteen. Huolestuttavista tuloksista keskusteleminen ei vähennä heidän työnsä arvoa. Juuri siksi tuloksia pitäisi käsitellä avoimesti ja etsiä yhdessä ratkaisuja.
Mihin teidän mielestänne pitäisi ensimmäisenä tarttua, jotta suunta saataisiin kääntymään?
Kaikki mittarit kuitenkin kertovat karua kieltään siitä että menemme syöksykierteessä alaspäin hallitsemattomasti.
Lähteet: [WSP:n Alueiden tutkimus 2026 ja aiempien vuosien tulokset](https://www.wsp.com/fi-fi/nakemyksia/alueiden-tutkimus-2026) sekä [Yrittäjien kuntabarometri 2026](https://www.yrittajat.fi/ajankohtaista/tutkimukset/kuntabarometri-2026/).
WSP:n tuoreessa elinvoimavertailussa Taivalkoski sijoittuu sijalle 280, kun mukana on 292 Manner-Suomen kuntaa. Viimeisen kolmen vuoden kehitys näyttää tältä:
- 2024: sijoitus 234
- 2025: sijoitus 265
- 2026: sijoitus 280
Pudotusta on siis yhteensä 46 sijaa. Tänä vuonna Taivalkoskea vähemmän pisteitä sai vain 11 kuntaa.
WSP:n vertailussa tarkastellaan esimerkiksi väestökehitystä, muuttoliikettä, koulutusta, työllisyyttä, tulotasoa, yritystoimintaa ja kuntataloutta. Mukana on myös ympäristöön ja vihreään rakennemuutokseen liittyviä mittareita. Kyse on varsin laajasta arviosta kunnan elinvoimasta ja tulevaisuuden edellytyksistä.
Samana vuonna Taivalkoski jäi myös Yrittäjien kuntabarometrissä alle 10 000 asukkaan kuntien sarjan viimeiseksi. Arvosana oli 2,27 ja sijoitus 183. Kuntabarometri kertoo yrittäjien kokemuksista kunnan toiminnasta, yrittäjyyden edistämisestä ja yhteistyöstä. Tulos koskee siis kunnan saamaa arviota, ei paikkakunnan yrittäjien osaamista tai yritysten laatua.
Nämä kaksi tutkimusta mittaavat eri asioita. WSP tarkastelee tilastollisia elinvoimatekijöitä, kuntabarometri puolestaan yrittäjien kokemuksia. Kumpikaan ei yksin kerro kaikkea, mutta molemmat antavat aihetta kysyä, mitä Taivalkoskella pitäisi tehdä toisin.
Lähikuntien kehitys on huomionarvoista. Vuonna 2024 Taivalkoski oli Posion, Pudasjärven ja Suomussalmen edellä. Nyt kaikki kolme ovat Taivalkosken edellä. Suomussalmi on samalla ajanjaksolla noussut 32 sijaa, kun Taivalkoski on pudonnut 46. Koko lähialueen kehitys ei siis ole ollut samanlaista.
Onko kunnassa selvitetty, mitkä tekijät sijoituksen laskua selittävät ja mistä yrittäjien tyytymättömyys johtuu? Mitkä asiat ovat kehittyneet huonompaan suuntaan ja missä on onnistuttu? Mitä keväällä julkaistun kuntabarometrin palautteen perusteella on jo tehty?
Olisi tärkeää kuulla konkreettisesti, miten kunnan elinvoimaa aiotaan vahvistaa. Miten nykyisten yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan ja uusia työpaikkoja saadaan syntymään? Miten yrittäjien palaute näkyy päätöksissä ja arjen yhteistyössä? Entä mikä houkuttelisi työikäisiä ja lapsiperheitä jäämään tai muuttamaan tänne?
Tavoitteiden rinnalle tarvitaan myös vastuut, aikataulut ja seuranta. Mitä tehdään seuraavan vuoden aikana, ja mistä kuntalaiset voivat nähdä, että asiat etenevät? Ei riitä että johtavat politiikot tietävät, myös kuntalaisten tulee saada tieto läpinäkyvästi.
Taivalkoskella on paljon hyvää ja säilyttämisen arvoista. Täällä on osaamista, yrityksiä ja ihmisiä, jotka tekevät töitä paikkakunnan tulevaisuuden eteen. Huolestuttavista tuloksista keskusteleminen ei vähennä heidän työnsä arvoa. Juuri siksi tuloksia pitäisi käsitellä avoimesti ja etsiä yhdessä ratkaisuja.
Mihin teidän mielestänne pitäisi ensimmäisenä tarttua, jotta suunta saataisiin kääntymään?
Kaikki mittarit kuitenkin kertovat karua kieltään siitä että menemme syöksykierteessä alaspäin hallitsemattomasti.
Lähteet: [WSP:n Alueiden tutkimus 2026 ja aiempien vuosien tulokset](https://www.wsp.com/fi-fi/nakemyksia/alueiden-tutkimus-2026) sekä [Yrittäjien kuntabarometri 2026](https://www.yrittajat.fi/ajankohtaista/tutkimukset/kuntabarometri-2026/).
Vastaukset 7
Vanhimmat
Selvä seikka. Yrityspalvelut ontuu. Pelkkää hankehöpinää, ei konkreettisia tekoja. Ei yhteydenottoja yrityksiin.
Oman yritykseni puolesta vastaan kyllä että päinvastoin. Meihin on oltu aktiivisesti yhteydessä esim naturpoliksen puolelta ja olen osallistunutkin useisiin heidän toimenpiteisiinsä ja saanut apua aina kun olen tarvinnut. Olen saanut apua heiltä sellaisiin asioihin mitä en olisi yksin pystynyt tekemään.
Samaa mieltä. Kyllä se on jotkut muut tahot jotka saa katsoa peiliin.
Minkä alan yritys?
Väki vanhenee, lapsia ei synnytetä ym. Katsokaa peiliin. Ei kunta ole aina syyllinen.
Eikait niitä kun nuoriso eteenkin naiset muuttaa muualle opiskelemaan ja sen jälkeen jäävät isompiin kaupunkeihin työn perässä.
Tässä tutkimuksessa oli kyse paljon muustakin kuin syntyvyydestä.