Teknologiateollisuus pisti suomalaiselle kolutuspolitiikalle jauhot suuhun!
Korkeakoulutus on heidän mielestään järjestetty täysin päin honkia. Dirikoiden mielestä Suomessa ei yksinkertaisesti ole varaa kuin kolmeen ns. huippuyliopistoon. Suurin rahoitus siis niille. Loput olisivat enemmän tai vähemmän ammattikorkeakouluja! Tutkimuksen taso ja koulutus painii mutasarjassa ja kansainvälisissä vertailuissa ei päästä listoille.
Onko tietoo mitkä nämä kyseiset kansainväliset mitat täyttävät huippuyliopistot olisivat? Yksi olisi pääkaupunkiseudulla, toinen Keski-Suomessa, kolmas..olisko Oulun yliopisto?
Korkeakoulutus on heidän mielestään järjestetty täysin päin honkia. Dirikoiden mielestä Suomessa ei yksinkertaisesti ole varaa kuin kolmeen ns. huippuyliopistoon. Suurin rahoitus siis niille. Loput olisivat enemmän tai vähemmän ammattikorkeakouluja! Tutkimuksen taso ja koulutus painii mutasarjassa ja kansainvälisissä vertailuissa ei päästä listoille.
Onko tietoo mitkä nämä kyseiset kansainväliset mitat täyttävät huippuyliopistot olisivat? Yksi olisi pääkaupunkiseudulla, toinen Keski-Suomessa, kolmas..olisko Oulun yliopisto?
Vastaukset 57
Vanhimmat
Yliopisto täytyisi olla kaupungeissa joissa on väh. 100 000 asukasta ja vaikka jyväskylässä, kun sitä on muistaakseni jostakin syystä kehuttu. Näin niitä olisi kuudessa kaupungissa ja lukumäärä olisi kymmenkunta. Se olisi n. 1/ 500 000 asukasta, joka olisi kai euroopan mittakaavassa melko lähellä keskiarvoa. Vähän toki yleisempää.
Toi voisi olla jotakuinkin sopiva määrä. Lapin ja Oulun läänit voitaisiin yhdistää, eli näin olisi yhteensä neljä yliopistoa.
...että näppituntumalta huiput olisivat HY, TY ja JY, nämä siis monialaisista yliopistoista. OY on kyllä myös vahva ehdokas. Nykyisten tendenssien mukaan kuitenkin ainoat itseoikeutetut ovat HY ja TY.
Jos TY on Turun yliopisto, niin pahasti olet metsässä veikkauksinesi.
Ilman muuta vedän kotiinpäin :)
Vaan uskallanpa väittää, ettei se aivan perusteetonta ole. Nimittäin työterveyslaitoksen vahva mies Jorma Rantanen teki selvityksen yliopistojen vahvuusprofiileista, ja Turun yliopisto on ehdottomasti Suomen vahvimpia yliopistoja ja pärjää erinomaisesti kaikilla mittareilla arvioituna.
Tietysti täytyy muistaa mainita, että Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on Suomen tehokkain (muuntokoulutusidiotismista huolimatta).
Notta olisiko perusteluja nyt sille, että veikkaukseni on pahasti metsässä?
Turun lääkiskö tehokkain???? millä perusteella?? Silläkö perusteella että selvitysten mukaan Turun lääkiksessä lääkäriksi valmistuminen kestää keskimääräisesti kauemmin (6,5v) kuin muissa lääkikissä, johtuen siitä että Turussa on eniten vapaavalintaisuutta opinnoissa?
Niin, "kandina" et tietenkään sitä yhtä mediuutisten juttua huomannut?
Ei pistänyt ainakaan Hesarin jutusta päätellen.
Uskaltaisin väittää:
Helsingin yliopisto
Turun yliopisto
Teknillinen korkeakoulu
Sanotko, minkä päivän lehdessä tuo artikkeli oli? On tuo näkemyselin jättänyt rekisteröimättä kyseisen jutun.
HY, TKK, HKKK?
Jos nuo ovat vaihtoehdot pääkaupungista, niin sitten Teknillinen korkeakoulu.
Muut olisivat käsitykseni mukaan Jyväskylän yliopisto ja pohjoisessa Oulun yliopisto.
Helsinki, Tampere ja Oulu. Kaikki näiden kaupunkien korkeakoulut kasattaisiin niiden sisällä yhteen.
Nuohan ne kolme kasvun ja korkean teknologian kaupunkia ovat.
Eihän noin radikaaleja tule tapahtumaan, mutta ei tämä nykyinenkään järjestelmä voi muuttumattomana säilyä.
HÖPÖHÖPÖT tuollaisille kommenteille. Se oli joku aasialainen tutkimus, jossa yhtenä kriteerinä oli mm. yliopiston koko!! Siis mitä helv***?! Siis aivan suoraan sitä´paremmin pärjäsi mitä enemmän oli opiskelijoita.
Siksi toisekseen, tutkimuksen ansioikkuutta ei voi mitata pelkästään viittauksien määrällä akateemisissa julkaisuissa, sillä tämähän nimenomaan korostaa vain isoja kansainvälisiä yliopistoja ja ns. elitistisiä maineyliopistoja, jotka aktiivisesti lainailevat toisiaan.
Suomessa pienet yliopistot, esim. Joensuu tuottaa ennätystehokkaasti ja nopeasti mm. maistereita. Päinvastoin kuin vaikkapa Helsingissä. Tästä oli viime vai toukokuussa juttu hesarissa myös.
"Suomessa pienet yliopistot, esim. Joensuu tuottaa ennätystehokkaasti ja nopeasti mm. maistereita."
Tämähän tässä oli juuri ongelmana. Ei kaivata ennätystehokkuutta ja nopeutta vaan laatua ja huippututkimusta.
vaikea on kuvitella tilannetta, jossa tutkimuksen taso paranee ilman nopeasti valmistuneita ja motivoituneita maistereita.
...on se, ettei siellä tuoteta kansainvälistä huippututkimusta. JoY:n opiskelijamäärän ja opettajamäärän suhde on hyvä, mutta tutkimus kangertelee.
No Helsingissä tutkijoita suositaan niin paljon
että perusopiskelijatkin kärsii.
Onko se sitte oikea malli? Ei todellakaan.
Otetaan Vaasasta rahoituksen ja laskentatoimen laitos, se järjestää maan laadukkainta opetusta ja pesee HKKK:llakin lattiaa riippumattomassa tutkimuksessa:
http://www.jippii.fi/uutiset/kotimaa/index.shtml?157433
Toivottavasti snobit "nollatutkijat" avasivat edes hieman silmiään, kehäkolmosen ulkopuolella on sittenkin elämää.
Dirikat puhuu mitä puhuu. Ne haluaa vain palkata jotain "super-yksilöitä" jotka tekevät pienellä palkalla mahdollisimman paljon töitä. Tolla kolmen
'huippu yliopiston' taktiikalla ei pitkälle pötkitä.
Ei sinänsä pistänyt - rehtorit olivat ottaneet kantaa aiheeseen. Hesarin jutussa tuli hyvin selväksi, että teknoteollisuuden edustaja ei loppujen lopuksi tiedä kovinkaan syvällisesti mistä puhuu.
Ikävää tosin on, että kun joku teollisuuspamppu sattuu suunsa avamaan ja jotain möläyttämään, niin saman tien koulutuspolitiikassa nöyristellään.
Ja siinä Shanghain yliopiston "tutkimuksessa" on omat ongelmansa - samoin kuin sen pohjalta käydyssä "keskustelussa". Tutkimukseen toki mielellään vedotaan, mutta siihen se usein jääkin - tarkempia taustoja ei tuoda esiin ja ko. "tutkimuksen" sisältö, mittarit ja mittaustavat jäävät keskustelun ulkopuolelle.
http://www.joensuu.fi/lehdisto_2004/msg00012.html
Vaikka linkin teksti on puolueellinen niin voi hyvin ymmärtää minkälaisesta DADA:Sta on kyse. Ja silti siitä jaksettiin puhua.
Jep. Olen lukenut mm. juuri tuon linkittämäsi jutun joskus aikanaan. Meinasin laittaa omaan viestiinikin mukaan, mutta en sitten jaksanut etsiskellä. Kiitos tuosta.
Ehkä ne kriteerit tosiaan eivät tule olemaan nopeasti valmistuminen yms.
Mun mielestä potentiaalisia kriteereitä ovat mm. tutkimus, tunnetut&arvostetut luennoitsijat, ulkomaiset huippuluennoitsijat, sijainti.
Tunnetut ja arvostetut luennoitsijat, ulkomaalaiset huippuluennoitsijat ja sijainti?? Siis jos koululla ei ole rahaa palkata Tuomiojaa tai Mannin serkkua luennoimaan niin sitten ei voi olla hyvä koulu? Niin ja maantieteellinen sijaintihan se TÄRKEIN on =(
Joo ei tajua.
Massaluennot ovat yleensäkin kaikkea muuta kuin hedelmällisiä. Ja useinkaan nämä "tunnetut" luennoitsijat eivät kovin kummosia ole.
No, mietitäänpä esimerkiksi ulkomaisia huippuyliopistoja ja heidän arvostettuja luennoitsijoita. Hehän ovat niitä, jotka tekevät seminaarimatkoja ympäri maapalloa ja joita haastatellaan tieteen alallaan esimerkiksi tvssä tai sanomalehdissä.
Mun mielestä sama juttu pätee Suomessa. En siis tarkoita Sarasvuota;) vaan esimerkiksi haastatellaanhan rahoitusasioissa Helsingin Sanomissa ja televisiossa erään korkeakoulumme rahoituksen professoria aina kun halutaan tieteellistä näkökulmaa, saman koulun laskentatoimen professoria tilinpäätösjutuissa ja esimerkiksi rehtoria eräissä alan yleisissä kysymyksissä. Mielestäni nämä ovat esillä juuri tietonsa ja sanotaan nyt "jonesin" mieliksi tasokkuutensa takia. Uskon, että tajusitte pointtini?
Vesa Puttonen - johon ilmeisesti viittasit - on varmasti alansa asiantuntija, en sitä kiellä.
Hassua kuitenkin että viittasit Puttoseen, sillä sinun kannattaisi tässä huomata se, että V. Puttonen on väitellyt tohtoriksi piskuisessa ja ilmeisesti sinun mielestäsi "syrjäisessä" Vaasan yo:ssa, ei HKKK:ssa: http://www.uwasa.fi/ktt/lasktoim/research/doc/Vesa_Puttonen.htm
Leppiniemi sitten taitaa olla HKKK:ssa väitellyt.
Mutta asiaan, toimittajat eivät aina välttämättä hae alan "parasta" asiantuntijaa, vaan sen kuka on lähinnä tai juuri parhaiten saatavilla.
Mediajulkisuus ja sen myötä muodostuva "arvostus" ei siis välttämättä mitenkään suoraan vastaa akateemista tai tieteellistä arvostusta.
Toisaalta tutkijoiden saama julkisuus riippuu erittäin paljon siitä, mihin asiaan/aiheeseen liittyvää tutkimusta sattuu tekemään - niin eivätkä läheskään kaikki tutkijat osaa samalla tavalla myöskään tuoda itseään esiin julkisuudessa vaikka olisivat kuinka huippuja omalla alallaan.
Ei kai tässä nyt ihmiset kiistele? Vaan asiat. En ole mielestäni missään vaihessa tekstiäni sanonut mitään yliopistoa "syrjäiseksi"? Yritin selventää, mitä tarkoitin "tunnetulla" luennoitsijalla, jota edelliset eivät ymmärtäneet/halunneet ymmärtää.
"Toisaalta tutkijoiden saama julkisuus riippuu erittäin paljon siitä, mihin asiaan/aiheeseen liittyvää tutkimusta sattuu tekemään - niin eivätkä läheskään kaikki tutkijat osaa samalla tavalla myöskään tuoda itseään esiin julkisuudessa vaikka olisivat kuinka huippuja omalla alallaan."
Tämä on aivan totta, mutta miten liittyy tähän alkuperäiseen keskusteluun? Jossa siis mietittiin kriteerejä kolmelle huippuyliopitolle? Alkuperäinen kirjoitukseni oli kannanotto siihe, kun joku kirjoitti että huippuyliopisto olisi sellainen, josta valmistutaan huippuajassa? Heitin kehään vain erilaisia kriteerejä? En ajatellut, että joku vetäisi ison meloonin nenäänsä, anteeksi.
Vastaukseni viittasi etupäässä edellisen viestisi tähän kohtaan:
"haastatellaanhan rahoitusasioissa Helsingin Sanomissa ja televisiossa erään korkeakoulumme rahoituksen professoria aina kun halutaan tieteellistä näkökulmaa, saman koulun laskentatoimen professoria tilinpäätösjutuissa ja esimerkiksi rehtoria eräissä alan yleisissä kysymyksissä. Mielestäni nämä [asiantuntijat] ovat esillä juuri tietonsa ja sanotaan nyt "jonesin" mieliksi tasokkuutensa takia. Uskon, että tajusitte pointtini?"
Kyseenalaistin siis tuon ja problematisoin ajatuksesi tunnetusta tai huippututkijasta. Eli: ei välttämättä ole sama asia olla tunnettu julkisuudessa kuin tunnettu yliopistomaailmassa. Kyynisesti voi tietysti nähdä tilanteen niin, että mediajulkisuuskin alkaa olla jo melko painava seikka: mitä enemmän mediajulkisuutta, sitten tunnetumpi ja sitä helpommin rahoitusta - niin ja julkista vaikutusvaltaa tietysti.
"En ole mielestäni missään vaihessa tekstiäni sanonut mitään yliopistoa "syrjäiseksi"?"
Totta. Mainitsit kuitenkin sijainnin yhdeksi huippuyliopiston kriteeriksi aiemmassa viestissäsi. Oletan että olet HKKK:sta ja tein sitten ehkä liikaa oletuksia tuon perusteella, ok pahoittelen.
Sijainnon ohella, muut kriteerisi olivat minusta ihan asiallisia - joskin, kuten mielestäni osaltaan osoitin, niidenkään arviointi ja määrittely ei ole aivan yksinkertainen juttu.
"Kyseenalaistin siis tuon ja problematisoin ajatuksesi tunnetusta tai huippututkijasta. Eli: ei välttämättä ole sama asia olla tunnettu julkisuudessa kuin tunnettu yliopistomaailmassa."
Tämäkin totta, mutta en mielestäni ollutkaan väittänyt missään mitään "julkisuudesta" vaan tunnettuudesta? Mediaesimerkkejäni käytin lähinnä juuri sen vuoksi, että ihmiset saisivat paremman käsityksen. Yliopistoista tehdään myös tieteellistä tutkimusta ja sivistysvaltiossa myös akateemisia alaan liittyviä kannanottoja, Right? Voisin tässä mainita hyvinkin monta tutkijaa, jotak eivät ole mediajulkisuudessa, mutta ajattelin ett useimmat täällä ymmärtävät pointtini paremmin noin kansankielisenä jos puhun teeveestä ja Hesarista, enkä esimerkiksi American Journal of Businessta, Harward Business magazinesta etc.
1. TKK
2. TTY
3. HKKK
Näillä kolmella varmistetaan, että teknologia teollisuus saa varmasti tarpeeksi tekniikan osaajia, sekä talouspomoja heitä palkkaamaan ja erottamaan..
Onkohan tuolle teollisuuden pampulle tullut yhtään mieleen, millaisia ongelmia siirtyminen kolmeen yliopistoon oikein aiheuttaisi? Meinaan, jo nykyään esm. asunnon saaminen meinaa tuottaa ongelmia opiskelijoille, ainakin jos haluaa halvan asunnon. Jos siirryttäisiin kolmeen yliopistoon, niin näille kolmelle yliopistopaikkakunnalle jouduttaisiin rakentamaan ihan saamaristi lisää asuntoja, mikä varmasti nostaisi vuokrahintoja.. Kyllä aika utopistiselta ajatukselta tuo äkkiseltään kuulostaa..
Hyvin voi edellisen kirjoittajan antama lista teollisuuden pamppujen ehdotuksesta pitää paikkansa. Eihän kaikki teollisuudessa muutenkaan ymmärrä paljoakaan yhteiskunnallisten tieteiden -ellei, sitten kauppatiteitä pidetä sellaisina- päälle. Hämmästyttävää on myös teollisuuden naukuminen kolmesta huippu yliopistosta, Suomessa kun perinteisesti on teollisuudelle koulutettu kiltisti osaavaa työvoimaa ja vielä ilmaiseksi! Kyllä sitä Suomessakin olisi palkka vaatimukset toista luokkaa ihmisillä, jos täällä porukka maksaisi itse opintonsa kokonaan. -Nythän opintotukijärjestelmä takaa ainakin perjaatteessa kokonaa ilmaisen korkeakouluopiskelun kenelle hyvänsä, edes ulkomailta tuleville opiskelijoille ei saisi asettaa lukukausi maksuja -Onko siinä järkeä?
on toinen juttu.
Asia lienee jotenkin jo ratkaistu, eikä ratkaisu liene kovinkaan kaukana seuraavasta.
1. HY ( taideyliopistot)
2. TKK ja HKKK yhteen
3. TY, åA ja TKKK yhteen
4. TaY ja TTY yhteen
5. JY ( Lääkis Kuopiosta)
6. OY ( Lapin Yo)
=Suuria, monitieteellisiä ja alueellisesti kestävällä pohjalla.
Kolmeen ei ikinä päästä, mutta jos pakko, niin veikkaan HY, TY ja JY
Listasi vaikuttaa erittäin pätevältä!
Suomella on korkeakoulutuksen tiimoilla sama ongelma kuin kuntasektorilla - kuntien määrä on liian suuri ja ylläpitoon ei kohta riitä valtionosuudet! Tuntuisi täten luonnolliselta poistaa päällekkäisyyksiä ja hioa organisaatioita.
Mikäli käsitin oikein teknologiateollisuus tarkoitti yhtä suurta yliopistoa pääkaupunkiseudulle, Oulun seutukunnalle toista ja keskiseen Suomeen kolmatta (Jyväskylä/Kuopio).
voi olla, että erehdyn. Aluepoliittisesti ne sijoittuisivat melko tasaisesti, toisaalta mitä tekemistä sillä on tutkimuksen kanssa?
Teknologiateollisuuden kannassa näkyy myös huoli innovaatiopoliikasta - erilaisia tutkimuksia kyllä väsätään (paljon puhuttua nollatutkimusta), mutta missä viipyvät uudet Suomen talouden kannalta tärkeät innovaatiot!
Ainakin toi 6. kohta voi olla totta. Oulussa ja Lapissa ei ole päällekäisiä tiedekuntia, joten ainakin yhteiskuntatieteiden tdk ja oikis Lapista säilyisivät, sillä Pohjois-Suomessa yliopisto säilyy väkisinkin.
"suurta yliopistoa pääkaupunkiseudulle, Oulun seutukunnalle toista ja keskiseen Suomeen kolmatta (Jyväskylä/Kuopio)."
Tampereen ja Turun yliopistot lakkautettaisiin siis kokonaan..?
Ei todelliset monitieteelliset yliopistot, kuten TaY,OY,JY,TY ole vaarassa kadota. Ongelmaksi tulevat esim. Vaasa, Kuopio, Lappeeranta,Lappi tms, joissa on vahvojakin tiedekuntia tms, mutta kokonaisuus on kuitenkin aivan liian pieni ja laajaemmassa tarkastelussa tehoton.
Kolme yliopistoa oli vaan heitto, jolla haluttiin avata keskustelu. 6-7 yliopistoa on mahdollista, mutta monen itkun takana.
Niin mielipuolista se onkin, niin tilanteen poliittiseksi pelastajaksi voi nousta amk-järjestelmä. Jos jokaisella nykyisellä ylipistopaikkakunnalla ei ole tulevaisuudessa "omaa" yliopistoa, niin tasapainon vuoksi voitanee vahvistaa niiden ammattikorkeakouluja ja näin säilyttää """korkeakoulukaupungin status""".
Entä mitä tapahtuisi sitten näiden "huippuyliopisto -paikkakuntien" ammattikorkeakouluille, näivetetäänkö ne vai sulautetaanko ne osaksi näitä huippuyksiköitä?
Onhan AMK-järjestelmäkin melko raskas ja näin ollen karsintaa tullee tapahtumaan myös siellä.
Lahdessa ei ole korkeakoulua, vaikka se on Suomen mittakaavassa suuri 100 000 asukkaan kaupunki. Siellä on amk, jolle on annettu sellaisia koulutusaloja, joita ei muualla hirveästi ole.
Tehtäisiin näistä joensuista samanlaisia ,ja esim. kuuden korkeakoulukaupungin amk:t sitten saisivat tuottaa näitä kolmetoistatusinassa tutkintoja kuten tradenomi, restonomi ja mitä niitä lie onkaan.
Tietyllä logiikalla tuo olisi myös tasapainoista, ainakin siinä retoriikassa jossa amk on vain erilainen "korkeakoulu". Se voisi olla myös poliittinen totuus.
Onpa huono ehdotus. AMK on todella kaukana siitä, mitä yliopistokoulutuksen pitää olla. AMK:lla on hyvin vähän tekemistä tieteen kanssa.
Sitä paitsi Lahdessa on mm. osia Helsingin yliopistosta. Esim. Ympäristöekologian laitos:
http://www.helsinki.fi/ecology/
että pienempien paikkakuntien amk:t lahdataan noin 3-5 vuoden sisässä siten, että jokaiseen maakuntaan (19 kpl Åland) syntyy kuhunkin yksi maakunta-ammattikorkeakoulu sijoittuen 1-2 paikkakunnalle.
Seuraava askel toteutetaan niin, että niissä maakunnissa, joissa tällä hetkellä toimii pieni yliopisto tai ns. yliopistokeskus (esim. Vaasa,Kuopio,Lappeenranta tms.) tullaan maakunta-amk ja paikallinen yliopisto sulauttamaan yhteen. Näin syntyvät maakuntakorkeakoulut, joissa korkeakoulutetaan nykyisen opetusideologian edelyttämät ns. massat.
Yliopistolaitos on purettu 5-6 huippuyksikön varaan, jotka tosin nekin ovat aluepoliittisesti hajautettuja, mutta suuria ja monitieteellisiä sekä kv-vertailun kestäviä. Yliopistojen tehtävänä on kasvattaa ns. suppea eliitti (vaikka em. sanaa ei aisi käyttääkään, mutta totuus ei pala tulessakaan..).
Näin yksikään suurempi paikkakunta/maakunta ei joudu luopumaan ns. korkeakoulustaan, vaikka ns. status sinänsä kärsisikin.
Kyseinen ajattelu lienee hyvin lähellä asiasta todella ymmärtävien poliitikkojen ja virkamiesten ajatuksia. Kouluja on liikaa, mutta karsinta toteutettaan hienovaraisesti aluepoliittisen ajattelun osana. Lopputulos lienee kuitenkin parempi, kuin nykyinen tilanne.
Sinänsä malli on varsin suuressa käytössä esim. anglo-saksisissa maissa. On muutamia eliitti-yliopistoja sekä suuri määrä "kansankorkeakouluja".
Hauska ajatusleikki olisi miettiä, mitä varten OPM ajoi 1990-luvun alussa opistojen amk-uudistuksen väkisin lävitse sekä vielä nosti Vaasan yliopistokategoriaan. Olisiko ollut yksinkertaisempaa tehdä pienemmistä yliopistoista amk-tasoisia maakuntakorkeakouluja em. ajatuksen tavoin. Nyt karsittavaa tuli vai jumalaton määrä lisää. Lisäksi lienee pakko tunnustaa, että yliopistojen ja entisten opistojen välinen tasoero on pikemminkin kasvanut kuin pienentynyt amk-uudistuksen myötä.
Ei toimi tällaisessa maassa tuollaiset kaavailut.
Uskoisin, että raha on hyvä konsultti!
Korkeakoulujen arviointineuvoston esitys laatuyksiköiksi vuosiksi 2004–2006
Helsingin yliopisto: Slavistiikan ja baltologian laitos
Helsingin yliopisto: Suomen kielen laitos
Helsingin yliopisto: Yleisen valtio-opin laitos
Joensuun yliopisto: Metsätieteellinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto: Chydenius-instituutti (Kokkola), luokanopettajien aikuiskoulutus
Jyväskylän yliopisto: Fysiikan laitos
Kuopion yliopisto: Lääketieteen koulutusohjelma
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu: Tuotantotalouden osasto
Oulun yliopisto: Biologian laitos
Oulun yliopisto: Hammaslääketieteen laitos
Oulun yliopisto: Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto
Sibelius-Akatemia: Kansanmusiikin osasto
Svenska Handelshögskolan: Huvudämnet företagsledning och organisation
Taideteollinen korkeakoulu: Medialaboratorio
Tampereen yliopisto: Historiatieteen laitos
Teatterikorkeakoulu: Valo- ja äänisuunnittelun laitos
Teknillinen korkeakoulu: Tietojenkäsittelyn perusopetus
Turun yliopisto: Oikeustieteellinen tiedekunta
Vaasan yliopisto: Johtamisen laitos
Yliopistoverkosto Psykonet (koordinoi Turun yliopisto)
Missä on matematiikka?
Metsätieteellinen Joensuun yliopistoon? Mitä helvettiä ne rakensivat Viikin biokeskuksen Helsinkiin sitten? Sillä keskuksella on tsäänssit kasvaa Euroopan johtavaksi biotieteiden keskittymäksi. Voi perkeleen aluepolitiikka. Viikkiin pitäs panostaa kunnolla. Laatuyksiköt ainakin HY:n maa- ja metsätieteille sekä biologialle.
Jyväskylän fyssa on varmaan hyvä, mutta huvikseenko HY rakensi Kumpulaan Fysikaalisten tieteiden, tietojenkäsittelytieteiden ja Matematiikan sekä tilastotieteen laitoksille yhteiset upouudet tilat? Ilmatieteenlaitos ja merenkulkulaitos vielä samaan syssyyn.
Suomessa pitää tehdä aivan selviä panostuksia huippuyliopistoihin eikä hajauttaa kaikkea aluepolitiikan mukaan.
Miksi noista laatuyksiköistä ei voitaisi koota yksi huippu-yliopisto, joka painottuisi nimenomaan huippututkimukseen? Sepä olis hyvä idea, eiks je?
Joensuun yliopisto: Metsätieteellinen tiedekunta
-> Eiköhän kuitenkin HY:n Viikin kampus? Juuri rakennettu ja jopa ala-aste rakennettu tukemaan tieteellistä tutkimusta.
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu: Tuotantotalouden osasto
-> Eiköhän kuitenkin TKK:n tuotantotalouden laitos. Maan tieteellisesti johtava TuTa. Lisäksi HKKK:lle perustettu uusi linja Liiketoiminnan teknologian laitos.
Lienee sinulla jotain hampaankolossa Teknillistä Korkeakoulua ja ylipäätänsä kauppakorkeakouluja vastaan (jotka puuttuivat listastasi minus hanken)
Tämähän on julkishallinnon tuottama lista jossa on nimetty tutkimuksen laatuyksiköt. Ei tuo lista ole tuon kirjoittaman itse laatima. Perusteluja pitää kysellä ihan muualta. Tutkimuksen laadun kannalata tuskin on mitään merkitystä sillä minkälaiset on toimitilat tai maantieteellinen sijainti.
Kyllä muuallakin rakennetaan uutta ja kiiltävää, ei pelkästään HY:n alueella. HY on tietysti massaltaan suurin ja kaunein, mutta laatua, panostamista ja modernisointia tehdään muuallakin.
Aika subjektiivinen näkemys 'aasipässiltä'.
En minä ole tuota mieltä, vaan korkeakoulujen arviointineuvosto. Jos kiinnostaa lukea perustelut, niin tässä on 366 sivua aiheesta:
http://www.kka.fi/pdf/julkaisut/KKA_503.pdf
Lukekaa päivän (3.8.2005) Hesari TTY:llä toimivan proffan huomio siitä miten huippututkimusta syntyy. Kuten ko. lista osoittaa huippuyksiköitä löytyy monesta eri yliopistosta ja monelta tieteenalalta.
Proffa - jonka nimeä nyt en muista - kertoo että homma toimii jotakuinkin yksinkertaisesti niin, että jollakin yliopiston laitoksella muutama samasta asiasta kiinnostunut tutkija lyö hynttyyt yhteen - ei se välttämättä vaadi sen enempää. Siinä ei vaikuta se onko taustalla iso vai pieni yliopisto, kunhan perusinfrastruktuuri on kunnossa, laitoksella riittävä määrä virkoja ja riittävästi kiinnostusta keskittyä tiettyyn tutkimusaiheeseen porukassa.
Itse asiassa voisi jopa spekuloida niin, että jos on massaltaan todella suuri laitos, ei siellä välttämättä synny huippututkimusta, koska porukka saattaa olla liian heterogeenista ja jokaisella on tällöin omat tutkimusintressinsä, mutta ei välttämättä mitään suurempaan yhteistä nimittäjää. Pienemässä mittakaavassa kommunikaatio toimii eikä ole myöskään turhaa byrokratiaa ja "pöhöttyneisyyttä".
Minkä vuoksi Helsinkiin pitäisi ikään kuin "luonnostaan" sijoittaa kaikki ja sitten muualle tehtävät julkisen alan puljut ovat automaattisesti aluepoliittisia?
Esim. Joensuussa on osa Metlasta ja esim. Euroopan metsäinstituutti, sekä laadukasta ja nykyaikaista metsäntutkimusta tukeva (yhteiskuntatieteellinen ja) monitieteinen yliopisto. (Aasipässi: Joensuussa on ihan hitsin hieno toimitalo Metlalle ja yliopistolle ja kampusta rakennetaan koko ajan muutenkin.)
Se, että Helsingissä joillain muilla aloilla voi olla ns. synergiaetuja, on suurelta osin historian Helsinkikeskeisyyden tulosta.
Liike-elämään vahvimmin sidoksissa olevat laitokset varmasti tulevat hyvin toimeen pääkaupunkiseudulla mutta toisaalta nimenomaan laatukoulutus/ -työvoima sekä tutkimus tuo paikkakunnalle (siis myös Helsinkiin talouselämän edustajia). Mainiona esimerkkinä Jyväskylä.
Ei voi yhtyä tuohon mielepiteeseen, että suurista ei voi syntyä hyvää tutkimusta. Kansainvälisesti monet huippututkimusyksiköt ovat todella suurien yliopistojen yhteydessä. Väitteellesi siis tuskin löytyy mitään positiivista korrelaatiota. Negatiivinen korrelaatio varmasti löytyy.
Mitä Joensuuhun tulee, en tiennyt tuosta Euroopan metsäinstituutista. Voisitteko valaista asiaa lisää?
Huippututkimus ei tietenkään vaadi suurta yliopistoa, mutta kokemuksesta voin sanoa, että pienen laitoksen on vaikea toimia maailman huipulla. Paitsi, jos onnistuu palkkaamaan aivan terävintä kärkeä töihin. Toisaalta, miksi huippututkijat tänne tulisivat?
Kunnon tutkimus vaatii innostuneen ja riittävän suuren tutkimusryhmän, jossa on uransa eri vaiheissa olevia tutkijoita. Tällöin toiminnalla on jatkuvuutta. Pienillä laitoksilla ei ole mahdollisuuksia pyörittää suuria tutkimusryhmiä, koska koko laitos saattaa olla itsessään yhden tutkimusryhmän kokoinen.
Hmmm, tuli vaan mieleen, että rinnastetaanko AMK:ssa liiketaloutta opiskelevat tutkintojen perusteella kauppatieteen kandiin?! Olisi aika ihmeellistä, kun koulutuksen sisällöt ovat aika erilaisia.
Sitten vielä mietityttää nämä englanninkielen nimitykset
kauppatieteiden kandi= Bachelor of Business Administration
Liiketalouden tradenomi= Bachelor of Business administration
Oikeustieteen kandi= Bachelor of law
Oikeustradenomi = Bachelor of Law
Erityisesti tämä jälkinmäinen mietityttää, kun eihän AMK:ssa opiskeleva tiedä erilaisista laeista yhtä paljon kuin oik.kandi.
Voisiko joku ystävällisesti selittää, että miten nimitykset voivat olla samoja, ja harhaan johtavia?
Odotan kyllä sitä päivää, kun joku oikeustradenomi on käynyt suorittamassa ylemmän jatkotutkinnon AMK:ssa, niin onko hän sitten samalla viivalla kuin OTM? Että voi perustaa oman firman ja edustaa päämiehiään oikeudessa? Ja muutenkin harjoittaa yksityistä laintoimintaa... Antaako Asianajajaliitto tälle oikeustradenomille (ylemmän jatkotutkinnon suorittaneelle)samat velvoitteet, kuin asianajajalle. Ja miten opetushallitus perustelee ylemmän jatkotutkinnon suorittaneen oikeustradenomin työtehtävät/velvoitteet? Kenelläkään tietoa?!