Ajatus oma, kokeilin huvikseni mitä AI ehdottaisi.
Miltä näyttäisi Savonlinnan joukkoliikenne, jos kaupungin läpi kulkisi yhtenäinen rata ja puuttuva Kyrönsalmen rautatiesilta olisi valmis? Läpiajorata poistaisi nykyisen "pussinperä"-asetelman ja loisi kaupunkiin nopean, säävarman itä–länsi-suuntaisen joukkoliikenteen selkärangan.
Tässä hahmotelma siitä, miten kokonaisuus toimisi arjessa:
1. Runkolinja: Saimaan lähijuna (Punkaharju – Keskusta – Rantasalmi)
• Kalusto: Nykyaikaiset, hiljaiset ja esteettömät akku- tai hybridikiskobussit (korvaten vanhat DM12-junat), jotka kiihtyvät nopeasti lyhyilläkin pysäkkiväleillä.
• Vuoroväli: Ruuhka-aikoina juna kulkisi 30–60 minuutin välein välillä Kerimäki/Punkaharju – Keskusta – Rantasalmi (ja tiheimmillään taajama-alueella Nojanmaa–Keskusta–Kellarpelto).
• Uudet seisakkeet: Pelkän päärautatieaseman ja Pääskylahden lisäksi radan varteen rakennettaisiin kevyet laiturit avainkohteisiin:
• Nojanmaa / Mertala: Palvelee suuria asuinalueita ja kaupan keskittymiä.
• Pääskylahti: Koulujen, työpaikkojen ja teollisuuden solmukohta.
• Keskusta (Kauppatori / Satama): Uuden sillan kupeessa oleva keskusseisake, josta on suora yhteys torille, Olavinlinnaan ja laivoille.
• Laitaatsilta / Kellarpelto: Kytkee läntiset kaupunginosat ja teknologiapuiston suoraan keskustaan.
2. Liityntäliikenne ja matkaketjut
• Syöttöbussit: Paikallisbussit (esim. Nätkiltä, Heikinpohjasta, Aholahdesta ja saaristosta) eivät enää ajaisi kilpaa junan kanssa keskustan läpi, vaan toisivat matkustajat suoraan lähimmälle juna-asemalle.
• Yhteislippu: Koko kaupungin joukkoliikenteessä toimisi yksi mobiili- ja lähimaksulippu, jolla vaihto bussista junaan tai kaupunkipyörään on maksuton.
• Liityntäpysäköinti: Nojanmaan, Pääskylahden ja Laitaatsillan seisakkeille maksuttomat liityntäparkit autoille ja pyörille, jolloin kauempaa tulevat voivat jättää auton junan varteen.
3. Sujuvat yhteydet kaukojuniin (Parikkala & Pieksämäki)
• Läpiajorata tekisi Savonlinnasta aidon rautateiden solmukohdan.
• Paikallisjunien aikataulut tahdistettaisiin niin, että ne syöttävät matkustajia suoraan Parikkalassa Karjalan radan kaukojuniin (Helsinkiin ja Joensuuhun) sekä Pieksämäellä Savon radan juniin.
• Matkailijoille ja oopperavieraille yhteys olisi valtti: junalla pääsisi sujuvasti Helsingistä aina Olavinlinnan kupeeseen tai Punkaharjun harjumaisemiin ilman omaa autoa.
4. Hyödyt kaupunkikuvalle ja arjelle
• Keskusta rauhoittuu: Kun raskas läpiajoliikenne ja päällekkäiset bussireitit vähenevät Olavinkadulla, keskustaa voidaan kehittää viihtyisämpänä kävely- ja pyöräilykaupunkina.
• Työ- ja opiskelumatkat helpottuvat: Kulkeminen esimerkiksi Punkaharjulta tai Rantasalmelta keskussairaalaan, oppilaitoksiin (Xamk, Samiedu) ja teollisuusalueille nopeutuisi huomattavasti.
Mitä ajatuksia tämä herättää – missä kohtaa uudet seisakkeet palvelisivat parhaiten, ja miten tämä muuttaisi omaa liikkumistasi?
Miltä näyttäisi Savonlinnan joukkoliikenne, jos kaupungin läpi kulkisi yhtenäinen rata ja puuttuva Kyrönsalmen rautatiesilta olisi valmis? Läpiajorata poistaisi nykyisen "pussinperä"-asetelman ja loisi kaupunkiin nopean, säävarman itä–länsi-suuntaisen joukkoliikenteen selkärangan.
Tässä hahmotelma siitä, miten kokonaisuus toimisi arjessa:
1. Runkolinja: Saimaan lähijuna (Punkaharju – Keskusta – Rantasalmi)
• Kalusto: Nykyaikaiset, hiljaiset ja esteettömät akku- tai hybridikiskobussit (korvaten vanhat DM12-junat), jotka kiihtyvät nopeasti lyhyilläkin pysäkkiväleillä.
• Vuoroväli: Ruuhka-aikoina juna kulkisi 30–60 minuutin välein välillä Kerimäki/Punkaharju – Keskusta – Rantasalmi (ja tiheimmillään taajama-alueella Nojanmaa–Keskusta–Kellarpelto).
• Uudet seisakkeet: Pelkän päärautatieaseman ja Pääskylahden lisäksi radan varteen rakennettaisiin kevyet laiturit avainkohteisiin:
• Nojanmaa / Mertala: Palvelee suuria asuinalueita ja kaupan keskittymiä.
• Pääskylahti: Koulujen, työpaikkojen ja teollisuuden solmukohta.
• Keskusta (Kauppatori / Satama): Uuden sillan kupeessa oleva keskusseisake, josta on suora yhteys torille, Olavinlinnaan ja laivoille.
• Laitaatsilta / Kellarpelto: Kytkee läntiset kaupunginosat ja teknologiapuiston suoraan keskustaan.
2. Liityntäliikenne ja matkaketjut
• Syöttöbussit: Paikallisbussit (esim. Nätkiltä, Heikinpohjasta, Aholahdesta ja saaristosta) eivät enää ajaisi kilpaa junan kanssa keskustan läpi, vaan toisivat matkustajat suoraan lähimmälle juna-asemalle.
• Yhteislippu: Koko kaupungin joukkoliikenteessä toimisi yksi mobiili- ja lähimaksulippu, jolla vaihto bussista junaan tai kaupunkipyörään on maksuton.
• Liityntäpysäköinti: Nojanmaan, Pääskylahden ja Laitaatsillan seisakkeille maksuttomat liityntäparkit autoille ja pyörille, jolloin kauempaa tulevat voivat jättää auton junan varteen.
3. Sujuvat yhteydet kaukojuniin (Parikkala & Pieksämäki)
• Läpiajorata tekisi Savonlinnasta aidon rautateiden solmukohdan.
• Paikallisjunien aikataulut tahdistettaisiin niin, että ne syöttävät matkustajia suoraan Parikkalassa Karjalan radan kaukojuniin (Helsinkiin ja Joensuuhun) sekä Pieksämäellä Savon radan juniin.
• Matkailijoille ja oopperavieraille yhteys olisi valtti: junalla pääsisi sujuvasti Helsingistä aina Olavinlinnan kupeeseen tai Punkaharjun harjumaisemiin ilman omaa autoa.
4. Hyödyt kaupunkikuvalle ja arjelle
• Keskusta rauhoittuu: Kun raskas läpiajoliikenne ja päällekkäiset bussireitit vähenevät Olavinkadulla, keskustaa voidaan kehittää viihtyisämpänä kävely- ja pyöräilykaupunkina.
• Työ- ja opiskelumatkat helpottuvat: Kulkeminen esimerkiksi Punkaharjulta tai Rantasalmelta keskussairaalaan, oppilaitoksiin (Xamk, Samiedu) ja teollisuusalueille nopeutuisi huomattavasti.
Mitä ajatuksia tämä herättää – missä kohtaa uudet seisakkeet palvelisivat parhaiten, ja miten tämä muuttaisi omaa liikkumistasi?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kopioin hieman kiireella, ja virhehän siin heti alussa. Tarkoittaa tietenkin Laitaatsillan puuttuvaa siltaa.
hyvä idea mistä saadaan maksavia käyttäjiä
Toimiva paikallisliikenne voisi hyvinkin tuoda Savonlinnaan maksavia käyttäjiä ja ehkä jopa teollisuutta. Toinen oleellinen edellytys olisi päästä eroon kyseenalaisesta, Suomen kalleimman paikkakunnan tittelistä.
Älä unta näe, vaikka paikallisliikenne olisi kuinka toimiva nyt älä nyt sentään kuvittele että Savonlinnalaiset läsäperseautoilijat uskaltaisivat sitä käyttää!!!
Tässä vielä pikkusen paranneltu versio. Kehitelkää, jos kiinnostaa.
Visio: SLN:n läpiajorata ja toimiva paikallisjunaliikenne
Miltä näyttäisi Savonlinnan joukkoliikenne, jos puuttuva Laitaatsillan ratasilta rakennettaisiin ja Huutokoski–Savonlinna–Parikkala-rata avautuisi yhtenäiseksi läpiajoreitiksi? Nykyinen keskustan päätepysäkki muuttuisi läpiajoasemaksi, mikä poistaisi "pussinperä"-asetelman ja loisi kaupunkiin toimivan kiskopohjaisen runkolinjan.
Tässä todelliseen rataverkkoon pohjautuva hahmotelma kokonaisuudesta:
1. Runkolinja ja todelliset seisakkeet (Punkaharju – Keskusta – Rantasalmi)
• Kalusto: Nykyaikaiset, hiljaiset ja nopeasti kiihtyvät akku- tai hybridikiskobussit (korvaten vanhat DM12-junat), joilla lyhyetkin pysäkkivälit toimivat tehokkaasti.
• Vuoroväli: Ruuhka-aikoina juna kulkisi 60 minuutin välein välillä Punkaharju – Silvola – Keskusta – Rantasalmi (ja tiheimmillään taajamavälillä Pääskylahti – Keskusta – Kellarpelto).
• Pysäkit ja uudet seisakkeet radan varrella:
• Punkaharju & Retretti / Lusto: Matkailun ja kauempaa idästä tulevien työmatkalaisten lähtöpisteet.
• Silvola (Kerimäen syöttöasema): Koska rata kiertää pohjoisen kautta noin 15 km päässä Kerimäen kirkonkylältä, Silvolaan kunnon liityntäparkki ja ajastettu syöttöbussi Kerimäeltä.
• Pääskylahti: Itäisen taajaman pääsolmukohta, joka kokoaa matkustajat Pääskylahdesta sekä liityntäbusseilla Nojanmaasta ja Mertalasta (joihin rata ei yllä).
• Ammattikoulu (Samiedu / Pohjolankatu): Uusi seisake suoraan oppilaitosten ja itäpuolen työpaikkojen kupeeseen ennen Kyrönsalmen rautatiesiltaa.
• Savonlinnan rautatieasema (Keskusta): Nykyinen päätepysäkki muuttuu läpiajo- ja vaihtoasemaksi, josta on suora kävelyyhteys torille, satamaan ja Olavinkadulle.
• Laitaatsilta / Kellarpelto: Uuden Laitaatsillan ratasillan länsipuolelle sijoittuva seisake, joka kytkee läntiset kaupunginosat, telakka- ja teollisuusalueet sekä teknologiapuiston suoraan kiskoille.
• Rantasalmi: Läntinen päätepiste / jatkosuunta kohti Pieksämäkeä.
2. Bussiverkosto tukemaan rataa (syöttöliikenne)
• Koska kiskot eivät kulje Mertalassa, Nojanmaassa, Nätkillä eivätkä Kerimäen keskustassa, paikallisbussit muutetaan syöttölinjoiksi, jotka eivät aja kilpaa junan kanssa keskustan läpi.
• Bussit Nätkiltä, Heikinpohjasta, Nojanmaasta ja Mertalasta ajastetaan tuomaan matkustajat Pääskylahden tai Keskustan asemalle muutamaa minuuttia ennen junan lähtöä.
• Koko kaupungissa toimisi yhteislippu: vaihto syöttöbussista junaan (ja toisin päin) onnistuu samalla lipulla ilman lisämaksua.
3. Kaksi suuntaa kaukojunaliikenteeseen (Parikkala & Pieksämäki)
• Läpiajorata tekisi Savonlinnasta aidon solmukohdan: paikallisjunat syöttäisivät matkustajia idässä Parikkalaan (Karjalan radan kaukojunat) ja lännessä Pieksämäelle (Savon radan kaukojunat).
• Tämä avaisi nopeat jatkoyhteydet sekä Etelä-Suomeen että Pohjois-Savoon ja Keski-Suomeen – ja toisi matkailijat sekä oopperavieraat sujuvasti suoraan keskustan ja Punkaharjun kohteisiin ilman omaa autoa.
Miltä tällainen kokonaisuus kuulostaisi – puuttuuko listalta jokin oleellinen seisakepaikka, vai miten itse hyödyntäisit yhteyttä?
Todella koomista väittää että joku Kellarpellon ja Haka-alueen väliä ajava juna olisi jotenkin hyvä asia kaupungin sisäisen matkustamisen kannalta, esim. bussupysäkeille on paljon lyhyempi matka kuin nykyisille ja "tuleville" asemille ja eihän matkustajia ole edes busseissa niin miten luulet jonkun menevän junaan jonne pidempi matka ja johan tuota kokeiltiin lättähatuilla, ei matkustajia.
AI:n ehdotus joten "hän" saa vastata.
Totta: pelkkä Kellarpellon ja Haka-alueen väliä sahaava "kaupunkijuna" ei yksinään eläisi, eikä sen tarkoitus olekaan korvata bussipysäkkejä nurkan takaa.
Koko idean pihvi onkin siinä, että läpiajorata kytkee seudun ja kaukojunat yhteen, ja paikallisliikenne syntyy sen kylkeen ikään kuin kaupan päälle:
• Kyse on seutuliikenteestä, ei pelkästä korttelibussista. Lähijunan varsinainen matkustajapohja tulee akselilta Punkaharju – Silvola/Kerimäki – Keskusta – Rantasalmi – Pieksämäki sekä suorista vaihdoista kaukojuniin kahdessa suunnassa (Parikkala ja Pieksämäki). Kun juna joka tapauksessa ajaa keskustan läpi idän ja lännen välillä, pysähdykset Kellarpellossa, keskustassa, ammattikoululla ja Pääskylahdessa palvelevat samalla työ- ja opiskelumatkalaisia ilman, että junaa ajetaan tyhjänä vain kahden kaupunginosan väliä.
• Miksi bussit ovat tyhjiä nyt? Nykyiset harvat ja kiertävät bussivuorot häviävät henkilöautolle 6–0. Kiskobussi voittaa nopeudessa ja ennustettavuudessa pidemmillä väleillä (esim. Punkaharjulta tai Rantasalmelta ammattikoululle tai keskustaan), ja syöttöbussit hoitavat ne lyhyet matkat asuinalueilta asemalle.
• Maailma on muuttunut lättähattujen ajoista. 1980-luvulla bensan hinta, autoistuminen ja työssäkäyntialueet olivat täysin eri asennossa kuin nyt, kun vihreä siirtymä, opiskelijoiden autottomuus ja seudullinen työssäkäynti painavat vaakakupissa.
Nyt kun ett itse pysty, niin laitappas se tekoälyttömyytesi tekemään realistisen kustannusarvion. Mitä pelkkä tuollaisen systeemin ylläpito maksaa. Ja paljonko se tarvitsee matksutajia että lipunhinta ei nyky paikallisliikenne maksusta nouse yhtään.
Joo, ihan oikeassa olet kustannusten suhteen, eihän tuo pelkillä lipputuloilla tietenkään pyörisi. Lähinnä heitin ajatusleikin ilmoille herättämään keskustelua, kun paikallisliikenne on täällä niin onnettomassa jamassa.
Vaikka junat jäisikin haaveeksi, jotain tarttis silti tehdä, että autottomatkin pääsisi liikkumaan järkevästi. Auto täällä on käytännössä pakollinen ja näin ei pitäisi olla. Miten sinä lähtisit rukkaamaan nykyistä paikallisliikennettä toimivammiksi?