Mitä lämmitysjärjestelmää suosittelisitte, jos haluaa rakentaa mahdollisimman ekologisen (niin kukkaron kuin luonnonkin kannalta) omakotitalon? Rahaa olisi tarkoitus säästää lähinnä pitkällä tähtäimellä, alkuinvestointeihin olemme valmiita panostamaan. Rakennus sijaitsisi isolla etelään laskevalla rinnetontilla, maaseudulla, järven rannalla. Omaa polttopuuta olisi saatavilla, joten olisiko puulämmitys kaikkein paras vaihtoehto?
Ekotalo
vinkkejä?
212564
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
voisin suosittaa Ukko uunia. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se toimii kun junan vessa kunhan lämmönjakokanavat on suunniteltu riittävän väljäksi. Ainakin meillä puuta on kulunut sen verran vähän, että hyötysuhteen täytyy olla vähintäänkin kohtuullinen. Talvella kannattaa pitää muutamaa sähköpatteria pidemmän poissaolon varalta sillä säännöllistä lämmittämistä se tietenkin vaatii kuten mikä tahansa puulämmitys.
Lienee maalämpö paras ratkaisu. Tulkisijat tunnelmaa luomaan yms.
kannattaa sijoittaa ráhat kunnollisiin eristyksiin ja hyviin ikkunoihin sekä oviin ja suunitella rakenteet kaikinpuolin vähän energiaa kuluttaviksi. Sitten ei mene paljon energiaa ja voi lämmittää vaikka sähköllä (huoleton ja toimintavarma)...rakenteet ja eristeet ei kulu käytössä eikä vaadi huoltoja ja korjauksia ja kalliin lämmitysjärjestelmän hinnalla saa hyvät eristeet ja ikkunat yms.
Ketjun aloittaja halusi käyttää rahaa lämmitysinvestointiin. Tehköön siis vähän lämmitysenergiaa kuluttavan talon ja siihen vielä pikkuruinen maalämpöpumppu niin ei kulu sähköä kuin 1/3 siitä vähästäkään.
tai edes kukkien kasteluvesi.
Ja edelleen jos aluinvestointi ei edelleenkään pelota... matalaenergia maalämpö talolle lisäksi vielä aurinkolämpö.
(sitten on "vuoren" varmaa ettei investointi maksa itseään takaisin, mutta olisipa todella ekoa, ja halpaakin, lapsille tai ainakin lapsen lapsille)
Tontti kuulostaa hyvältä ekologiselle (ja myös ekonomiselle) talolle.
Puulämmitykseen tarvitset valtavasti puuta, ja se on työlästä, energiatehotonta ja saastuttavaa.
Maalämpöpumppu maassa tai järvessä on tehokas mutta alkukustannuksiltaan kova. Sen kaveriksi puulämmitys lähinnä talvipakkasilla ja varalla.
Valmistaudu suunnittelemaan talo niin että se hyödyntää aurinkoenergiaa ainakin passiivisesti, eli kerää lämpöä massiivirakenteisiin (esim. viherhuone plus tummapintainen betonilaatta lattiana talon eteläpuolella). Tulisija talon keskelle, viileämmät tilat reunoille.
Monet hankkivat järjettömän kalliit avattavat ikkunat joka luukkuun. Typerää. Pesukin on yhtä helvettiä. Halvalla pääsee kun tekee huolellisesti tiivistetyt umpiolasielementti-ikkunat. Tietenkin tuuletusta varten pitää joka huoneessa olla joku pienempi räppänä. Lämpöhäviöitä kannattaa vertailla jonkun LVI-suunnittelijan kanssa.
Pienet ikkunat pohjoiseen ja isot etelään.
Ekologisin teko olisi tietenkin asua taajamassa ja käyttää fillaria tai julkisia kulkuneuvoja. Autoilu on tosi energiaa tuhlaavaa, pahempi kuin vuotava talo.
Kannattaa hankkia erään konkarin kirjoittama kirja "Parempi pientalo" jossa nää perusjutut käydään läpi kansantajuisesti mutta ei aliarvioiden. http://www.rakennustieto.fi/yhteystiedot_koko.htm
"Puulämmitykseen tarvitset valtavasti puuta, ja se on työlästä, energiatehotonta ja saastuttavaa."
En ole täysin samaa mieltä. Esim meillä n 100m2 talo lämpiää pääasiassa puilla. Sähkö on varalla. Viime vuonna meni n 9m3 puuta 5500kwh sähköä (sis kaiken sähkönkulutuksen) eikä talossa ole edes LTO:ta, vain koneellinen poisto. Kyllä siitä puun poltosta on aika hyvä hyötysuhde täytynyt irrota. Puiden hankinta on monen mielestä ihan mukavaa hyötyliikuntaa ja asiallisilla koneilla teet vuoden puut päivässä tai kahdessa. Saastuttavuudesta sen verran, että metsässä lahoava puu aiheuttaa tismalleen saman hiilidioksidipäästön kuin pesässä poltettu puu ja Suomessa puuta lahoaa metsiin koko ajan enenevässä määrin. Muut päästöt pysyvät kurissa polttamalla kuivaa puuta oikealla ilmamäärällä.
Miten paljon näihin asioihin pystyy vaikuttamaan, jos tilaa talonsa suurelementtinä talotehtaalta?
Ottamalla Kannus-talon (ja maksamalla huiman ylihinnan) saat 195 millisen villan päälle Runkokarhun (25 mm). Jukka-talon edustaja ilmoittaa minulle eräillä messuilla, että heidän rakenteensa "U-arvo niin hyvä, ettei sitä tarvitse parantaa".Muista valmistajista ainakin Herrala on aikoinaan tarjonnut vastaavaa konseptia, muttei enää. Jos haluaa tehdä Motivan näkemyksen mukaisen ekotalon, niin ainoa mahdollisuus on rakentaa pitkästä. Eräs mahdollisuus on seinien osalta tietenkin se, että itse lisää suurelementin sisäpintaan vaikkapa 30 mm SPU:ta. Tällöin hyörysulkumuovi pitää poistaa, koska SPU itsessään on höyrysulku.
...Todella ekologista lisätä uretaania, siis muovia seiniin!!! Ja muuksi eristeeksi tietenkin lasi- tai vuorivillaa, jonka valmistukseen kuluu energiaa aivan järkyttävästi.
Voi hyvää päivää, kyllä matalaenergiatalosta on aika pitkä matka ekologisuuteen.
Rakentaminen rasittaa aina luontoa. Arvelen että oikein tehtynä uretaanitalo voi kestää moninkertaisesti pidenpään kuin esim nykyajan hirsitalot. Mutta aikapa sen sitten näyttää.
Peruskysymys: mitä pahaa on muovissa? Katsopa ympärillesi ja mieti, mitkä kaikki tavarat katoaisivat, jos muovia tai vastaavia synteettisiä materiaaleja ei olisi: tv, vesijohtoja, WC-istuimen venttiilit, vaatteita...ja se tietokone, jonka kautta näitä oivalluksiasi maailmalle jaat.
Helsingin Viikissä on kuulemma rakenteilla (ehkä jo valmiina) savesta ja oljista rakennettu talo. Keskuudessamme on siis vielä viherpiipertäjiä, jotka mielivät maakuoppaan laittamaan tuohuksen valossa puolet petäjäistä.
Niin ymmärrät varmaan itsekkin. Eli onko järkevää käyttää uusiutuamottomia luonnonvaroja siihen että siitä tehdään eristettä jos on olemassa vaikkapa pellava? Onko järkevää käyttää energiaa kiven sulattamiseen että siitä saadaan eristettä?
Enkä minä ole mitään ekotaloa rakentamassa vaan ketjun aloittaja ja tuskinpa oikea ekotalokaan mitään maakuoppaa tarkoittaa.
Viherpiipertäjä tai ei mutta ainakin termit EKOTALO ja MATALAENERGIATALO menevät pahasti sekaisin. Matalaenergiatalo ei ole milään muotoa ekologinen jos sen materiaaleihin kuluu enemmän energiaa kuin se elinaikanaan lämmitysenergiassa voi säästää...
Jossain oli oikein ekokylä. Oli perinnettä ja pellavaa. Hengitystä ja hevosenkenkiä ovien päällä. Ja lämmönkulutus 2...3-kertainen tavalliseen nykytaloon verrattuna. En tiedä mikä tuossa on oikeasti ekoa.
Joo, ei kaikki mikä sisältää pellavaa tarkoita että on ekologista. Jos nyt rakentaa uuden talon joka ylittää energian kulutuksessa kolminkertaisesti nyt uutena tehtävän keskimääräisen talon,... niin luulen että rakennustarkastaja on lahjottu. Marginaalit eivät ole niin suuria.
peltikatto, aurinkovaraajalla (huippukolmioon katon mittainen keräin). vesipanelit lisäkeräimiksi 8-12m2 riittänee. lämmitysmuotona noin 100m2 hyvin eristettyyn taloon vesikiertoinen lattialämmitys. vesivaraajana tarkoitukseen sopivaa noin 200-250 litran pönttöä, lisäsähkövastuksin jolla hoituu keskitalven lämpimänveden tuotto kokonaan.
puiden polton jättäisin talvikylmille varaavaan takkaan joka toimisi erinomaisesti lisälämmönlähteenä. näin säästyt monelta harmilta ja kustannusvertailulta koska esim. maalämpöpumppujen hinnat ovat tänäpäivänä niin suuria ettei ne toiminta-elinkaarenaan ikinä tavoita todellisia säästöjä kun otetaan rehellisesti huomioon lainakorot ja kokonaiskuoletusaika.
Miten aurinkolämmityksen käy kun vesikaton elinkaari päättyy?
Entä kuinka monta vuotta kestävät itse aurinkopaneelit?
"vesivaraajana tarkoitukseen sopivaa noin 200-250 litran pönttöä,"
Käyttövesi kannattaa mitoittaa tarpeen mukaan. Jos on suunnitelmissa esim. poreamme, kannattaa hankkia himpun isompi varaaja.
"lisäsähkövastuksin jolla hoituu keskitalven lämpimänveden tuotto kokonaan. puiden polton jättäisin talvikylmille varaavaan takkaan joka toimisi erinomaisesti lisälämmönlähteenä."
Monta kuukautta kallista sähköä, ellei joka päivä polta puita pesässä.
Tarkoitus kait oli investoida lämmitykseen ja lämmittää sitten edullisesti.
" näin säästyt monelta harmilta ja kustannusvertailulta koska esim. maalämpöpumppujen hinnat ovat tänäpäivänä niin suuria ettei ne toiminta-elinkaarenaan ikinä tavoita todellisia säästöjä kun otetaan rehellisesti huomioon lainakorot ja kokonaiskuoletusaika."
Tarkoitus kai oli investoida lämmitykseen ja sitten lämmittää edullisesti. Silloin ei tarvinne murehtia kustannusvertailuista ja kuoletusajoista.
MLP järjestelmät lienevät yhtä pitkäikäisiä elleivät jopa pitkäikäisempiä kuin muut. Kompressori pitää vaihtaa 15-25 vuoden välein mutta siinäpä se.
Itse laitoin köyhänä mökille varaavana sähkölämmityksenä lattiaan kaapelit. Kaveri teki kuitenkin fiksusti ja veti pari sataa metriä putkea järveen ja laittoi rossipohjaiseen mökkiinsä vesikiertoisen lattialämmityksen lämpöpumpulla. Veikkaanpa jos otat tiilitakan sen kalliin vuolukivitakan ja vuolukivipiipun sijasta, niin investoinnit menevät tasan. Laita ainakin putket betoniin (hankala laittaa jälkikäteen). Itselläni jäi onneksi reipas huonekorkeus sähkön hintakehitystä ajatellen.
PS. Kyllä sähkökaapeleiden asennuttaminenkin maksaa. Itse asentaminen kysyy vain hermoja ja vahvoja kynsiä
Tässäpä yksi esimerkki:
http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/rakentaminen/pientaloesimerkit/rannanpelto/ratkaisut.html
Tästä lienee ekoilijan vaikea laittaa paljoa paremmaksi.
Keskimäärin noin 4200 kWh tuulisähköä vuoteen ja n. 9...10 mottia puita, tämä muuten sisältää myös muun sähkön. Uskoisin tuon saman systeemin toimivan n. 10000 kWh:n vuosikulutuksella suorasähköllä, varsinkin jos auttaisi vaikka kolmella motilla polttopuita tulisijassa. Iso varaaja-panospoltto ei omanne hyvää hyötysuhdetta.
Ekoilussa on kaksi pointtia, pieni energian kulutus ja käytettävän energian laatu.
Minua oikeastaan kiinnostaa vain tuo ensimmäinen.
Olenko puolieko? (Vrt. puolihullu)
Pieneen energiankulutukseen päästään lämmöneristystä parantamalla sekä ilmanvaihdon lämmöntalteenoton hyötysuhteen parantamisella ja rakennuksen mittasuhteilla sekä ikkunoiden sijoittamisella niin, että saadaan auringon säteilyenergia hyödyksi. Lisäksi lämmityslaitteiden tulee olla mahdollisimman hyvä hyötysuhteisia. Rannanpeltotapauksessa kodinkoneet on valittu myös pienen energiakulutuksen perusteella.
Ympäristöystävällisin energialähde lienevät uusiutuvat energianlähteet.
Lämmitys- ja ilmanvaihtoasioissa on mielestäni viisainta turvautua nykyisin käytössä olevaan, niistä löytyy aivan riittävät ominaisuudet.
Viherhörhörakentajilla lienee ongelmia ainakin Viikissä, kun on menty vaihtoehtoisuuden tielle.
Rakensimme juuri samanlaiseen paikkaan talon. Emme tavoitelleet mitään erityisen ekoa, mutta katsotaan nyt. Muutama energiatehokkuusjuttukin tuli tehtyä.
Talo on nelikulmainen 120 neliötä, ei ylimääräisiä ulokkeita. Seinissä normaali 190 mm villaa. Ikkunat tehoselektiiviä, ikkunapinta-alaa on suhteellisen vähän, laskeskelin että 11% huoneistoalasta. Yläpohjassa 450 mm villaa. Alapohja rossipohja, 300 mm villaa. Ei vinoja sisäkattoja. IV-kone tavallista paremmin talteenottava (Ilto x100). Keskellä taloa useita tonneja tiiltä tulisijana. Päälämmitysmuotona on suora sähkö (katto/lattialämmitys), lämminvesivaraaja yösähköllä ja aurinkokeräimen kytkentämahdollisuudella, keräintä ei vielä ole, katsotaan sitten vaikka ensi kesänä jos ehtisi.
Meidän tapauksessamme maalämpö ei olisi ollut kannattavaa, öljyä emme halunneet ja puussa/pelletissä/hakkeessa pelotti riittääkö lapsiperheessä aika ja energia. Pilpistä en saanut millään laskukaavalla kannattavaa LTO:hon verrattuna ja siinähän ne vaihtoehdot sitten alkoivat ollakin. Sähkö maksaa, mutta polttopuulla voi korjata tilannetta, ja sitä jäi ensimmäisten kymmenen vuoden tarpeiksi pelkästään rakennuspaikan ja tien raivauksesta. Jos kattokelmut alkavat parinkymmenen vuoden päästä hajoilla, ei tarvitse purkaa kuin paneelit irti puolentoista tuuman puulattian irtirepimisen sijaan, ja ikkunoiden alla on joka tapauksessa jo valmiina pistorasiat pattereillekin. Aika näyttää oliko fiksu valinta vai ei. Ekoa saa lisää ostamalla sähkönsä korvamerkittynä tuuli- tahi muuna voimana, eikä senkään lisäkustannus kohtuuton ole. Meillä esimerkiksi laskua tulee muistaakseni 1 euro kuussa lisää siitä hyvästä.
Suoralla sähköllä tuulisähkön ekolisää 1 euro kuussa tarkoittaa, että asia on
a) väärin laskettu
b) väärin ymmärretty.
Esim. Oulun sähkönmyynnillä lisä on 1,02 c/kWh eli tuolloin sähkönkulutus olisi noin 100 kWh/kk. Tasasesti laskettuna menis vuodessa 1200 kWh/a sähköä suorasähkölämmityksellä. Ei todellakaan. 10 euroa/kk kuulostaa sekin vähältä, joskin mahdolliselta.