En taida olla ainoa vl,joka ajattelee, että mm. Oskari(vl), nasaretti ja Sanna-Mari ovat sellaisia uskovaisia, joilla on kova lakihenkinen ote ja joiden kanssa esim. epäuskoiset voi saada aika vääriä käsityksiä uskostamme. Eihän tämä uskomassa oleminen ole mitään taistelua ja valtaa, eikä se anna oikeutta käydä tällä palstalla jonkun sellaisen kimppuun, mm. Anna-Mari, joka esittää omia mielipiteitään? Nimittäin, jos tälläkin sivulla ollaan hyvin voimakkaasti käymässä sanallisesti jonkun eri mielipiteitä esittävän kimppuun, niin se korottaa sitä rimaa, että uskaltaako joku vl keskustella muuallakaan uskovaisten kanssa itseään mietityttävistä asioista. Ainakaan Anna-Mari ei ehkä uskalla, jos joku päivä vaikka mieli tekisikin jutella jonkun uskovaisen kanssa. Tulee sellainen pelko lähestyä kysymyksin uskovaisia, jos saadaan käsitys, että kaikki uskovaiset olisimme samanlaisia ahtaalle ajajia ja jotka käyvät kimppuun sanallisesti mitä hurjemmin, jos jotakin uskaltautuu kysymään tai sanomaan eriävän näkemyksensä?
Tämä on ihan vain sellainen juttu, mikä huolestuttaa minua uskovaista, että tällä sivulla uskovaisilla on hyvin kova tyyli sännätä kirjoittelemaan vastalauseita. Esim.jos kirjoitatte, että Anna-Mari on kieltänyt uskonsa teoillaan ja omasta mielestään hän ei ole, eikä halua uskoaan kieltää, niin miksi te silti vain pommitatte häntä kirjoituksillanne, että olet kieltänyt ja seuroissa toki saat käydä, jne? Ei se ole meidän tehtävämme sanoa jollekin, että olet kieltänyt uskosi teoilla, jos henkilö itse on sitä mieltä, että ei ole kieltänyt.
Ihmettelen suuresti joskus uskovaisten asenteita tällä sivulla. Ei ne uskovaistenkaan mielipiteet ole aina olleet oikeita, joita tällä sivulla on saanut lukea. Kyllä se on niin kuin puhujat ovat varoittaneet, että uskovaisille tämä ei ole hyvä sivu ja kyllä uskovaiset ottavat täällä liikaa tuomitsemisvaltaa itselleen, kuin mitä uskovaisille oikeasti kuuluu. Ainaista väittelyä ja kinaamista, tekeekö se uskonelämästämme muka ihanaa ja mukavaa, kun koko ajan ollaan sotajalalla täällä väittelemässä?
Ei täällä edes osata keskustella asiallisesti ja rakkaudella ohjaten, vaan väittelyksi se menee. Ja ei palstan uskovaiset ota tosissaan, kun heille yrittää rakkaudella hieman opastaa, että tuo tapa kirjoittaa ei sovi uskovaisille, niin ei muuta kuin vain puolustellaan ja jatketaan samaa menoa.
Siinä on kyllä jo itse perkele riivaamassa, kun ei omaatuntoa enää kolkuta, sielunvihollinen yrittää eksyttää ajattelemaan, että ei kirjoita mitään väärää ja kaikki on Jumalan mieleistä mitä tänne kirjoitatte!
Missä se on se nöyryys ja halu olla asiallinen ja rauhaan pyrkivä?
Tämä on ihan vain sellainen juttu, mikä huolestuttaa minua uskovaista, että tällä sivulla uskovaisilla on hyvin kova tyyli sännätä kirjoittelemaan vastalauseita. Esim.jos kirjoitatte, että Anna-Mari on kieltänyt uskonsa teoillaan ja omasta mielestään hän ei ole, eikä halua uskoaan kieltää, niin miksi te silti vain pommitatte häntä kirjoituksillanne, että olet kieltänyt ja seuroissa toki saat käydä, jne? Ei se ole meidän tehtävämme sanoa jollekin, että olet kieltänyt uskosi teoilla, jos henkilö itse on sitä mieltä, että ei ole kieltänyt.
Ihmettelen suuresti joskus uskovaisten asenteita tällä sivulla. Ei ne uskovaistenkaan mielipiteet ole aina olleet oikeita, joita tällä sivulla on saanut lukea. Kyllä se on niin kuin puhujat ovat varoittaneet, että uskovaisille tämä ei ole hyvä sivu ja kyllä uskovaiset ottavat täällä liikaa tuomitsemisvaltaa itselleen, kuin mitä uskovaisille oikeasti kuuluu. Ainaista väittelyä ja kinaamista, tekeekö se uskonelämästämme muka ihanaa ja mukavaa, kun koko ajan ollaan sotajalalla täällä väittelemässä?
Ei täällä edes osata keskustella asiallisesti ja rakkaudella ohjaten, vaan väittelyksi se menee. Ja ei palstan uskovaiset ota tosissaan, kun heille yrittää rakkaudella hieman opastaa, että tuo tapa kirjoittaa ei sovi uskovaisille, niin ei muuta kuin vain puolustellaan ja jatketaan samaa menoa.
Siinä on kyllä jo itse perkele riivaamassa, kun ei omaatuntoa enää kolkuta, sielunvihollinen yrittää eksyttää ajattelemaan, että ei kirjoita mitään väärää ja kaikki on Jumalan mieleistä mitä tänne kirjoitatte!
Missä se on se nöyryys ja halu olla asiallinen ja rauhaan pyrkivä?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kiitos! Tätä olen odottanutkin, kun olen katsellut ko. vl:ien meuhkaamista. Eikö kukaan vl uskalla mainita asiasta, meidän pakanoiden kirjoituksillahan ei ole merkitystä kiihkoilijoiiden mielessä. He todellakin tekevät karhunpalveluksia vl-porukalle.
ihan asiaa osaksi kirjoitit. Mutta mietippä miksi Usko on ja pysyy. Siis alusta alkaen samanlaisena. Ei sitä ihminen lähde muuttamaan. Ehkäpä Anna-Maria kohtaan on joku ollut kiivas, mutta hänellä oli väärät ohjakset käsissä. Veljeä/sisarta kuuluu ohjata. Totta se että tämä palsta on huono, mutta jos täällä joku esittää mielipiteen joka on uskoa ja omaatuntoa vastaan siis vl:llänä niin kyllä häntä voi ohjata.
Koska hänen tarkoitus on tällaisella palstalla esittää ulkopuolisille, että uskomme ei ole yhteneväinen. Vaikka onhan se. Vai kiistätäkö?
Kun huomioit esimerkiksi muita uskontoja tai herätysliike suuntia, niin sen että Pyhä henki joka ohjaa on kadonnut niistä, huomaa juuri siitä että erimielisyyksiä uskonasioista ilmenee.
Mutta rauhalla ja rakkaudella -ok
ihan lyhykäisesti miten Anna-Mari on kieltänyt uskonsa tai tehnyt väärin? Luin äsken seriffin pistämän viestin, jonka Anna-Mari oli kirjoittanut. Siinä hän kertoi tyttärensä meikkauksesta ja diskosta. Olivatko nämä ne asiat, jotka eivät ole oikein vai onko jotain muitakin? Olen tullut vasta palstalle.
MIKSI OTIT SAMAN NIMIMERKIN KUIN MIKÄ MINULLA ON ALOITUSVIESTISSÄNI?
Toiseksi, me emme tiedä onko hän feikki vai ei, me emme ole nähneet hänen tekevän kuten hän kirjoittaa tehneensä, me emme ole kasvoista kasvoihin kuulleet hänen kertovan, me emme tiedä, onko henkilön juttu totta ollenkaan vai ei? Kun haluat ohjat sisartasi tai veljeäsi tee se kahden kesken ja jos hän ei usko sinua, ota mukaasi pari muuta. Jos hän ei sittenkään tottele, niin jättäkää hänet ominen ajatuksineen. Miksi te hyökkäätte Anna-maria vastaan lukuisilla viesteillä? Eikö se riitä, että kerran tai kaksi kerrot hänelle netissä mielipiteesi, jos nyt näette tarpeelliseksi kommentoida häntä? Jos hän ei sinua kuule, niin anna hänen olla ja jätä Jumalalle tuomiovalta. Sinä et tiedä, onko hänen juttu totta vai ei. Minäkään en ole vaivautunut edes vastaamaan hänelle, sillä minun mielestäni hänellä on oikeus omaan mielipiteeseensä ja mitä minä alkaisin hänen kanssaan riitelemään tai puolustelemaan meikkaamista ja diskoja, sillä jokainen tekee omantuntonsa mukaan ja kun en tiedä, onko juttu totta vai ei.
Minä en ole oikeutettu kieltämään keneltäkään uskoa, jota en tunne, jota en näe, joka ei ole kanssani keskustellut. Ja en ensinnäkään näe sitä yksittäisten ihmisten velvollisuudeksi kieltää joltakin usko, sillä jos ja kun tiedätte, niin seurakunta puhuttelee, jos puhuttelee, niin heitä on enemmän kuin yksi vaivainen nettikirjoittaja netissä kieltämässä toiselta uskoa.
Vanhoillislestadiolaisissa on monia, joilla on juttuja, jotka moni vl tuomitsee, ne eivät tule päivänvaloon ehkä ikinä. Mutta Jumala vihaa kovuutta, ylepyttä ja riidanhalua. Nöyryyttä ja rauhaa Hän rakastaa. Te riitelette täällä ja väitätte tietävänne asoista enemmän kuin tiedättekään, pelkän kirjoitetun tekstin perusteella. Te ette ole jutelleet kyseisen nimimerkin kanssa kasvotusten, joten muistakaa, etä Jumala näkee sydämeen, se ei ole teidän tehtävänne tulkita täällä muka vaistoillanne onko joku oikea vl vai ei. Tänne kirjoitetaan niin paljon kirjoituksia, että jos kirjoitus ei miellytä, niin miksi vaivaudutte ylipäätänsä edes vastaamaan hänelle suurena laumana? Nimitätte Pyhän hengen pilkaksi, kirjoitatte muka kuin tietäisitte enemmän kuin itse Jumala. Kaikkivaltiaalla on parempi tieto Anna-marin sydämen tilasta, kuin yhdelläkään meistä.
Äläkä enää viitsi kirjoittaa nimimerkilläni, sillä minä en jaksa tätä asiaa tämän enempää jauhaa. Jumalan rauhaan ja muistaakaa itsekin valvoa ja pitää puhdas omatunto!
Kiitos.
teitä vl-liikkeessä olevia, jotka olette todella henkilökohtaisessa elävässä lapsen uskossa, tuntuu olevan kovin vähän.
Työpaikoilla vl-uskovaisista on tullut selkeä käsitys:
käyvät baareissa, harrastavat seksiä, vl-aviomiehet pettävät vaimojaan, kuuntelevat rock-musiikkia (varsinkin autosteroista) jne.
Sitten näyttelevät toisille uskovaisille uskovaisia.
Tämän palstan uskovaiset taas antaa sen saman kaksinaamaisen ihmissääntöjen orjuuden kuvan vl-liikkeen ihmisistä. Muusta ei osaa vl-uskovaiset keskustella kuin säännöistä. Eikä muuta he osaa kuin tuomita toisia ja puhua säännöistä.
Kaltaisiasi oikeita uskovaisia vl-liikkeessä ilmeisesti on enää erittäin vähän?
Ainkaan tällä palstalla kovin monta nikkiä ei ole, joista Hengen hedelmät näkyisivät.
Sitten taas työpaikkojen uskovaisista ei näy hengen hedelmiä niin pätkääkään:
tekevät kaikkea sitä, minkä tietävät vääräksi niin paljon kuin mahdollista ja näyttelevät toisille uskovaisille sitten uskovaisia.
Kyllä tämä palsta on osoittanut VL2003, Oskari, nasaretti jne. kirjoituksillaan, että ei elävää ja aitoa lapsen uskoa heillä ole...
Luulen, että kovinkaan moni vl-liikkeeseen kuuluva ei tule Taivaaseen pääsemään. Suurin osa teistä todennäköisesti ei Taivaan kotiin pääse. Mutta se asia on yksin Jumalan asia, enkä minä sitä tiedä ja tuskinpa itsekään sen kummenpi olen Taivaaseen pääsemään.
kaksinaamaisuus, itsensä korottaminen, hengellinen väkivalta (nasaretti, vl2003 jne.) ja ylpeys ovat kuitenkin sietämättömän kuvottavia ominaisuuksia ja on vaikea kuvitella edes Jumalan antavan sellaista käytöstä anteeksi.
Olen todella pahoillani että viestini ovat olleet rakkaudettomia. Tunnistan sen itsekin ja syykin on selkeä: Mielestäni Anna Mari jo ensimmäisellä avauksellaan ja siihen välittömästi liittyneillä uhkauksillaan iltalehtikirjoitteluista teki selväksi pelin hengen. Selvään provoon on turha aikaansa ja syvällisiä vastauksia tuhlata.
Olen kirjoittanut useisiin keskusteluihin eri nimimerkeillä ja koskaan ennen ei ole rakkaudettomuudesta syytetty. Miksikähän? Syy on sama. Todellisiin keskusteluihin antaa itsestään enemmän ja suuremman panoksen kuin tälläisiin heittoihin joilla pyritään vain siihen mihin nyt on päästykin: Suuriin lukijalukuihin ja ihmisten kauhisteluun: On ne kauheita ja ahdasmielisiä nuo lestadiolaiset!
Jos Anna Mari olisi tehnyt avauksen kyseisistä asioista ilman poskienpunastumisjuttuja ja tyttären nimeä, jotka viimeistään osoittivat avauksen säälittäväksi feikiksi, ei olisi uhkaillut viedä asiaa kaiken kansan tietoisuuteen iltalehtityyliin ja ylipäätän osoittanut jonkinlaista nöyryyttä, keskustelun sävy olisi muodostunut aivan toiseksi. Mutta silloin hän ei olisi saavuttanut tavoitettaan joten piti ottaa kovemmat konstit käyttöön.
Niistä asioista jotka hän otti esille avauksissaan voidaan keskustella. Yleensä asioista on tarpeen keskustella mutta tarkoitusperät tulisi olla sellaiset että ne kestävät totuutta.
Huomaatko:
sinä puolustelet omaa huonoa käytöstäsi
toisen ihmisen virheillä?
Eikö olisi fiksumpaa myöntää omat vikansa puolustelematta niitä toisen virheillä?
Kehoittiko Jeesus todellakin vl-uskovaisia vastaamaan vihamielisyyteen vihamielisyydellä, solvaukseen solvauksella, raukkaudettomuuteen julmuudella?
Sinun kirjoitustesi, kuten muutamien muidenkin vl-uskovaisien kirjoituksista tuon em. voi päätellä. Onko teillä erilainen Raamattu kuin muilla luterilaisilla, vai opetetaanko teidät SRK:ssa käyttäytymään Raamattua vastaan?
Ei ole sinun asiasi määritellä toisia feikeiksi ja solvata heitä. Mitä kuvittelet saavuttavasi? Jumalan suosiota et ainakaan saavuta: päinvastoin.
Älä siis puolustele omaa huonoa ja väärää käytöstäsi sillä, että joku toinen on mielestäsi huonosti käyttäytynyt.
Jos me muutkin alkaisimme toimia kuten sinä ja tässä asiassa kaltaisesi vl-uskovaiset, tämä yhteiskunta olisi täysin anarkistinen ja jumalaton meiningissään.
Ok. Sinä ajattelet asian noin. Se sopii minulle. Minulla ei ole tarvetta puolustella käytöstäni mitenkään halusin vaan kertoa miksi olen toiminut niinkuin olen tehnyt. Yleensä sitä ummistaa silmänsä noilta feikeiltä ja hyppää yli johonkin rakentavampaan keskusteluun. Niin olisi varmaan kannattanut tehdä nytkin.
Sanna-Mari kirjoitti:
"Jos Anna Mari olisi tehnyt avauksen kyseisistä asioista ilman poskienpunastumisjuttuja ja tyttären nimeä, jotka viimeistään osoittivat avauksen säälittäväksi feikiksi, ei olisi uhkaillut viedä asiaa kaiken kansan tietoisuuteen iltalehtityyliin ja ylipäätän osoittanut jonkinlaista nöyryyttä, keskustelun sävy olisi muodostunut aivan toiseksi."
Ihan sivullisena ihmettelen, miksi poskienpunastumisjuttu teki kirjoituksesta feikin ja provosoivan. Minusta se ei mitenkään ollut mikään iltalehtityylinen, vaan aivan asiallinen, tosin tunteenomainen ilmaus. Siis mikä punaisissa poskissa nyt oli niin kuohuttavaa?
Toisekseen, samainen Sanna-Mari kirjoitti:
"Mutta silloin hän ei olisi saavuttanut tavoitettaan joten piti ottaa kovemmat konstit käyttöön."
Mitä tavoitetta? Miksi piti ottaa kovemmat konstit käyttöön? Miksi koit, että piti?
Joskus sitä tuohtuu jutustelusta, mutta vapaa maa, vapaa sana ja kuuluu pelin henkeen välillä nöyrtyä siihen, että ei ole aina oikeassa, että joku asettaa sanansa paremmin tai ettei toisen kirjoittajan arvomaailman mitenkään, koskaan voi edes lähetä omaa. Eihän keskustelua edes synny, jos kaikki ovat samaa mieltä ja nyökyttelevät päätään rytmikkäästi. Vasta erimielisyydestä kumpuaa keskustelua se on ikään kuin tämmöisen palstan perimmäinen tarkoitus: osoittaa meille itsekullekin kuinka laaja mielipiteiden kirjo on.
Hyvä, harkittu kommentti. Kiitos Jaina!
"- - ettei toisen kirjoittajan arvomaailman mitenkään, koskaan voi edes lähetä omaa."
Emme kai keskustele täällä tosiaankaan käännyttääksemme muut katsomuksemme kannalle, vaan kuullaksemme miltä maailma sieltä Toisen näkökulmasta näyttää.
Tämä antaa mahdollisuuden katsoa peiliin, tunnistaa muiden kommenteista itseään ja oman taustaryhmän luomaa vaikutelmaa.
Ei pidä peiliä syyttää jos naama on vino sanoi ystävämme Gogol...
En väittänyt että poskien punastumisesta olisi puhuttu iltalehtityyliin vaan samassa lauseessa Annamarin uhkauksista kirjoittaa iltapäivälehtiin kun ei saanut mieluisiaan vastauksia.
Tavoitteella tarkoitin sitä mihin hän on nyt päässytkin, suuriin lukijamääriin.
"Jos Anna Mari olisi tehnyt avauksen kyseisistä asioista ilman poskienpunastumisjuttuja ja tyttären nimeä, jotka viimeistään osoittivat avauksen säälittäväksi feikiksi,"
Siis ihmettelin tätä punaposkiasiaa ja sitä, miksi se kuohutti sinua.
Ihmettelin myös sitä, miksi katsot aiheelliseksi puuttua asiaan voimakkaammin, mitä se nyt mielestäsi sitten tarkoittaakin. Siis miks?
Feikit eivät yleensä jaksa kuohuttaa minua mutta nyt jostain syystä provosoiduin kirjoittamaan:)
Tarkoitin punaposkijutulla sitä että kohta oli mielestäni niin epäaito että se jo pelkästään teki kirjoituksen kummalliseksi. Aikuinen nainen katselee onnellisena kun nuoret kuhertelevat. Tuo kohtaus ylipäätään muutenkin oli kuin lainaus jostakin vanhasta tyttöromaanista. Ei ehkä ihan tästä päivästä.Niinpä koska koko juttu oli lievästi sanottuna epäilyttävä ollakseen uskottava joutuvat Anna Marin tarkoitusperät outoon valoon. Siis toistan taas että kun ei saanut mieleisiään vastauksia, hän oli alle tunnissa valmis huutamaan asiaansa kaikelle kansalle. Mitä hän sillä luuli hyötyvänsä?
En tiedä mitä tarkoitit sillä että katson aiheelliseksi puuttua asiaan voimakkaammin joten en voi vastata siihen miksi.
Katson asian puolestani loppuunkäsitellyksi.
Esitin kysymykseni silkasta uteliaisuudesta. Minulla ei ole mitään mielipidetta ko. A-M. kirjoitteluun tai sinun varhempiin vastauksiisi. En ymmärtänyt logiikkaa enkä tuohtumistasi.
No, vastaat sitten näin:
"Tarkoitin punaposkijutulla sitä että kohta oli mielestäni niin epäaito että se jo pelkästään teki kirjoituksen kummalliseksi. Aikuinen nainen katselee onnellisena kun nuoret kuhertelevat."
Ymmärrykseni ei ole edelleenkään karttunut rahtuakaan. Olletikin et enää aio vastata, mutta jos nyt kuitenkin. Siis, sinustako on epäaitoa se, että aikuinen nainen katselee kuhertelua vai se, että äiti on onnellinen lapsensa ollessa onnellinen? Ennakkoluuloisempi voisi helposti tehdä vielä senkin johtopäätöksen että punaiset posket ja erotiika ovat niin täysin kokemuspiirisi ulkopuolisia ilmiöitä, että ne tekevät asiasta epäuskottavan, mutta näin ei liene laita.
"Katson asian puolestani loppuunkäsitellyksi."
Ko. reaktio on hyvin luonnollinen kaltaisillesi, jotka käyvät säälittä itseään heikomman kimppuun. Tilanteessa, jossa kaltaisesi sitten vaaditaan tarkennusta, vetäydyt loukkaantuneena ja oletat, ettei sinun tule selitellä sanojasi, vain ja ainoastaan muiden. Toivon kuitenkin olevani väärässä.
Kuinka pitkään oletat että tätä samaa feikkiasiaa jaksetaan pyörittää? Siksi kirjoitin että asia puoleltani loppuunkäsitelty. Minulla ei ole siihen oleellista lisättävää mutta ei myöskään poisotettavaa.
En ymmärrä puolestani sitä miksi sinä takerruit kirjoituksessani noihin muutamaan sanaan? Kirjoitin muistaakseni jotenkin niin että nuo asiat viimeistään vahvistivat sen feikiksi. Kaikista suurin osoitus siitä minun mielestäni oli iltalehdille kirjoittelulla uhkaaminen.
Jos välttämättä haluat voin käydä punaposkikohdan vielä kerran läpi miksi se oli mielestäni epäuskottava:
Ensiksikin: En usko että kukaan tyttö joka yhtäkkiä joka ei ole moisia menoja harrastanut ("on noudattanut sääntöjä" kuten Anna Mari kirjoitti, eräs feikkikohta) lähtee kipin kapin kauppaan meikkejä ostamaan, osaa meikata niin että kehtaa lähteä ihmisten ilmoille, osaa tanssia tosta noin vaan koko illan, antaa oudon pojan pussailla itseään. Huom. Oleellista tuossa on se että tyttö ei ollut aikaisemmin niitä harrastanut, näin äiti itse kertoi. Ei sillä että tuossa muuten nuorten käyttäytymisenä mitään ihmeellistä olisi.
Toiseksi: Äiti joka myös aikaisemmin on "noudattanut kaikkia sääntöjä", Anna Marin sanoja lainatakseni, onnellisena seuraa tätä touhua.
Eikä näe siinä mitään ristiriitaa aikaisempien ajatustensa kanssa.
Kolmanneksi: Suurin ristiriita on siinä että Anna Mari haukkuu pohjia myöten ahdasmielisiksi koko porukan mutta samaan hengenvetoon kertoo ettei ikinä aio tätä joukkoa jättää kun se on niin rakas? Ei oikein loogista vai?
Nyt olen sanonut kaiken mitä minulla on tästä asiasta sanottavaa. Tapaus Anna Mari häipyy keskustelujen uumeniin ja voimme keskittyä oikeisiin aiheisiin.Ja muuten mistä päättelet että olen käynyt itseäni "heikomman kimppuun"? Kyllä kai noista viesteistä ja avauksista voisi päätellä ko. henkilön olevan ihan voimainsa tunnossa.
Olen samaa mieltä, että osa viesteistä on kirjoitettu enemmän kiivauden kuin rakkauden hengessä. Kaikista kirjoituksista ei aina välity rakkaus ja aito huolenpito, ei etenkään niistä, joissa kehotetaan heikkoa ja epäileväistä uskovaista jättämään koko usko. Raamatun mukaista olisi ennemmin kannustaa ja tukea kuin ajaa kauemmas. Kyse on nyt siis sellaisista viesteistä, joita ei voi varmuudella tunnistaa provoiksi.
Eri asia taas on se, kannattaako sinunkaan ryhtyä listaamaan tiettyjä nikkejä lakihenkisiksi...
Onhan tällä palstalla monenlaisia ylilyöntejä, sillä olipa uskovainen ja mitä lajia hyvänsä tai kokonaan uskonnoton, persoonallisuuksina olemme erilaisia.
Silti pidän tätä palstaa ainutlaatuisena juuri uskovaisten kannalta. Täällä havainnollistuu se että vl-uskovaisilla, kuten ihmisillä yleensäkin, on erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä asioista. Myös uskonkysymyksiksi SRK-lestadiolaisuudessa nostetuista perinnäistavoista.
Täällä on mahdollista se, mihin ei sisäiseen samanlaisuuden pakkopaitaan niittautunut yhteisön virallinen julkikuva ei tarjoa mahdollisuuksia: parhaimmillaan aitoon dialogiin erilaisten näkemysten, Raamatun tuntemuksen ja ymmärryksen sekä elämänkokemusten kesken. Tämä palsta murtaa johdon hegemoniaa mutta tämän ei tarvitse mitenkään heikentää kenenkään henkilökohtaista uskoa. Ei silloin jos se usko ei perustu syntilistoihin eikä johdon auktoriteettiin vaan Kristuksen armotyöhön.
Sen varassa voi rohkeasti lähteä keskustelemaan, toisia, erilaisia kunnioittaen. Hyvä keskustelu rikastuttaa kaikkia ja erilaisuus elämän suola ja sokeri!
Palstan suosio jo osoittaa että nämä teemat todella kiinnostavat ihmisiä. Muutkin kuin iltapäivälehtityyppiset skandalisoivat vedätykset.
millä tavalla olen lakihenkinen?
miten puolustelen itseäni? kiinnostaa ihan hirveästi :)
haluat minun vielä kerran vastaavan.
Lakihenkisyys= legalismi
elikkä kyseessä on lain vääristymä, ja ominaista on käskyt ja vaatimus. Oletetaan että lakihenkinen painottaa ihmistä kamppailemaan syntiä vastaan omin voimin ja se saa ihmisen olemaan omahyväinen ja itsevarma. Lakihenkisyydesä ihminen olettaa itsensä ja muiden kristittyjen pystyvän automaattisesti olemaan tekemättä syntiä. Lakihenkinen tuomitsee jyrkästi syntiin sortuneet, eikä yritä syntiin sorunutta auttaa yrittämällä ohjata häntä rakkauden voimalla, vaan hänellä on ikään kuin asenne joko-tai ja muuta vaihtoehtoa ei ole. Lakihenkisyydelle on tyypillistä kovuus ja kuvitelma, että on itse vähemmän syntinen kuin muut ja että ylentää itsensä Jumalan tasolle sanomaan, että tuo ja tuo on tehnyt Pyhän hengen pilkan ja kieltänyt uskonsa. Ihminen ottaa liikaa oikeuksia itselleen ja näkee itsensä aina oikeassa ja virheettömänä.
Tärkeintä lakihenkisyydessä on saada tuomita muut ja korottaa itsensä. Lakihenkinen ei yleensä näe vikoja itsesään ja hän kuvittelee voivansa noin vain tuomita muut. Otetaan esimerkiksi nyt vaikka avioero. Lakihenkinen tyrehdyttää eron luvallisuuden siksi, kun näkee sen automaattisesti vääränä. Raamatunkin mukaan on väärin erota, mutta lakihenkinen ei edes yritä nähdä mitä sen eron takana on, mikä siihen on johtanut. Samoin Anna-Marin tilanteissa ja kirjoituksissa ei nähdä ollenkaan sitä, että jos hän on vl, niin hän on uskossaan heikko ja tarvitsee rakkaudella tukea eikä suinkaan sitä, että häneltä kielletään usko. Häntä tulisi opastaa rauhalla ja ystävyydellä ja kärsiväisyydellä. Lakihenkinen saattaa myös asettaa omia ehtojaan uskovaisuudelle ja uskoo voivansa määritellä ihan itse kuka on uskovainen ja kuka ei, jonkin asian perusteella. Sydämen uskoa ei näin ollen kovinkaan korkealle arvosteta.
Lakihenkiselle on olemassa vain käsky, älä tee niin. Lakihenkinen unohtaa helposti sen, että hänellä ei periaatteessa ole oikeutta tuomita ketään kadotukseen siksi kun joku on tehnyt syntiä, jota lakihenkinen itse ei usko ikinä tekevänsä. Lakihenkinen yksinkertaistaa asiat ja ei halua pitää lakia ajatellen, että laki on helppo noudattaa. Tässä unohtuu se, mitä Jumala haluaa. Jumala haluaa armahtaa katuvan ihmisen, haluaa että ihminen kääntyisi nöyränä hänen puoleensa ja saisi parannuksen armon. Kukaan uskovainen ei ole synnitön ja virheetön ja kukaan ei voi ylentää itseään paremmaksi uskovaiseksi kuin joku muu on.
Joskus lakinhenkinen soimaa jotakin syntiin sortunutta, vaikka tämä olisi syntinsä anteeksi saanutkin, miettien että miten hän on voinut edes tehdä uskovaisena tuollaista ja tarvitseeko minun kohdella häntä kuin uskovaista, kun hän syntiin sortunut. Unohtuu se, että armosta olemme uskomassa, armosta saamme syntimme anteeksi ja armosta meidän syntimme on myös unohdettava anteeksisaamisen ja antamisen jälkeen.
Lakihenkinen ikään kuin ajattelee, että mitä paremmin minä itse vältän syntiä tekemästä, niin sitä parempi uskovainen olen ja näin ollen vähenee se ymmärrys syntiin sortunutta uskovaista kohtaan. Pahinta mitä lakihenkisyydessä tapahtuu, on se, että ihminen näkee itse itsensä päivä päivältä vähemmän syntisensä, sillä lakihenkinen uskoo kykenevänsä vastustamaan monet synnit paremmin kuin moni muu uskovainen.
Lakihenkisyys synnyttää riitaa ja katkeruutta, itsepintaisuutta. Ei nöyryyttä eikä halua olla sovinnossa muiden ihmisten kanssa. Lakihenkinen uskoo että tiettyjä tekoja välttämällä hän on parempi uskovainen, kuin moni muu ja hän olettaa voivansa nähdä vikoja moninkerroin enemmän muissa kuin itsessään. Lakihenkinen saattaa kyllä pyytää syntejään anteeksi useinkin, mutta varsinaisesti hän ei koe tehneensä oikeastaan mitään syntiä, kun on välttänyt tekemästä niitä juttuja ITSE, joista uskovaista ystävää itse arvostelee. Lakihenkisyyteen kuuluu että ihmisten tekojen vuoksi heiltä on oikeus kieltää usko ja oikeus verrata muita uskovaisia vertauksella hedelmistään puu tunnetaan, sanotaan helposti muista uskovaisista että huonot oksat karsitaan pois ja lakihenkinen näkee, että vain hänellä itsellään on ne parhaat oksat ja että hän pystyy tuomitsemaan mielessään seuroissakin muita uskovaisia huono-oksaisiksi uskovaisiksi, koska he ovat tehneet syntiä, joihin hän ei itse ikinä omasta mielestään sorru. Ollaan nimittäin niin itsevarmoja siitä, että itse tehdään aina kaikki oikein ja ei tehdä syntiä missään muodossa.
Ymmärsitköhän yhtään mitään?
Omien väärien tekojen puolustelu ei kuulu uskovaiselle ja toivottavasti edes hieman sinunkin omaatuntoasi kolkuttaa se, että olet niin voimakkaasti ollut Anna-Mariakin tuomitsemassa. Sanoin lakihenkisyyttä omaaviksi paria muutakin nimimerkkiä, mutta toivottavasti olen väärässä ja toivottavasti se kuva, minkä olen kirjoituksienne perusteella teistä saanut, ei olisi ihan oikea. Toivottavasti, ette ole lakihenkisiä ja omasta paremmuudestanne itsevarmoja. Sydämen usko se on se tärkein asia ja halu päästä perille kerran kunniaan ja kiitokseen, älkää siis rakkaat veljet ja sisaret tuomitko veljiänne ja sisarianne armosta osattomiksi tuleviksi, sillä haluattehan itsekin pelastua?