Essentiaalinen vapina

Mulla on onnettomuuden jälkeen tullut(tapahtui vuosia sit) juuri mainitsemiasi oireita! Tosi on että ne ovat todella invalidisoivia ja olenkin työkyvyttömyyseläkkeellä.Mulla niskaan on tullut kiertymä sekä skolioosi! Joudun pitämään niskatukea ja käyn säännöllisesti fysioterapiassa!
Oletko loukannut itsesi johonkin?Mitä lääkäri sanoi, osasiko epäillä mitään?
Minulle ei ole annettu muuta selitystä kuin juuri ko.onnettomuus!Ei oo puhuttu mainitsemastasi vapinatyypistä!
Koeta jaksaa!

Minä en ole paniikkihäiriöveikkauksen kannalla!Kyse on jostain muusta!

Tuttu tunne 40 vuoden takaa. Silloin vain ei puhuttu paniikkihäiriöstä. Ongelman kanssa olen elänyt, ja nyt hyvien lääkkeiden ansiosta yli 10 vuotta on mennyt normaalimmin kuin koskaan. Mieti, liittyikö tilanteeseen, jossa oireet syntyivät, jännittämistä tai muita epämiellyttäviä tunteita. Jos kallistut vähänkään tämän puolelle, osoite on psykiatri. Lääkkeet löytyvät tänä päivänä tähän vaivaan. Terapia saattaa myös olla paikallaan, mutta vuosikymmenten kestosta huolimatta se ei ainakaan minun kohdallani tuonut ratkaisua, helpotusta kylläkin.

Moi

Mulla on neurologi todennu saman vaivan. Menin lääkäriin käsien vapinan takia, joskus nuppikin tutisee.. Lääkityksenä kokeillaan beta-salpaajia.

Mulla oli muksuna useita kuumekouristuksia ja elvytettykin on. en tiedä onko niitten jälkeen, mut äiti huomasi jo aika varhain lapsena käsien tärinän. sittemmin alkoi tulla satunnaisia nytkähtelyjä käsiin esim. kerran lasketellessa ollessamme otin kahviossa limppaa ja käsi nytkähti niin että kaikki limskat lensi pitkin poikin. Täysi kahvikuppi tuottaa vieläkin ongelmia. viime vuosien aikana pääkin on alkanut täriseen.
Muksuna ei kukaan osannu sanoo et mikä on mutta kun muutamia vuosia taaemmaks kävin samasella neurologilla niin sano heti et se on intentio treemor ja et ole onnellinen että se on sulla noin lievänä jotkut ei kuulemma pysty edes bussin nappia painaan. ei lääkitystä, ei olisi tarpeeksi kuulemma apua. sittemmin olen kyllä lääkäriltä pyytänyt beeta-salpaajia. Niitä saa ihan vaan pyytämällä vapinaan. Muksuna tehdyssä aivo-mikänyt sit onkin mainittiin vaan että lievää poikkeavuutta havaittavissa, mutta ei vaadi tällä hetkellä lisätutkimuksia. Eikä sitä tutkittukaan enempää. Sitä vaan miettii joskus että liittyyköhän mun masentuneisuus, ahdistus ja jatkuvat ns. tuijotuksen päälle jäämiset samaan yhtälöön.
Pitäsköhän sitä vaan tunkee ittensä johonkin tutkimukseen?

Minulla oireet alkoivat yläasteella, kun piti
lukea luokalle ääneen.Äääni alkoi vapisemaan. Siinä sitä sitten riittikin pohtimista, sillä 70-luvulla essentiaalisesta vapinasta ei tiedetty.
Vähän yli kaksikymppisenä tuli ns.kahvikuppineuroosi, jota myös tuli pohdittua.
Kuitenkin päädyin tulokseen itsekkin, ettei päässäni ole mitään vikaa vaan oire on ihan fysioginen.Jonkin verran olen vältellyt k.o. tilanteita ja joskus ottanut beetasalpaajaa ja joskus pärjännyt ilman joko paremmalla tai huonommalla menestyksellä.Ainut sääli on, että
taipumus on dominantisti periytyvä ajatellen laspsiani. Koskaan en ole antanut asian häiritä elämääni, sillä onhan melkein jokaisella jonkinlaista vaivaa ja vaiva voisi olla pahempikin ja elämä on vain yksi.

Hei!
tuosta vapinasta. Itsellä todettiin neurologinen vapina 2004 jolloin sain lääkkeen propral 40mg joka vaikuttaa vapinaa ja helpottaa tilannetta. Siis lieventää vapinaa. Mutta söin vapinaan sitä lääkettä niin en ole voinut nyt syödä lääkkeitä laisinkaan, koska siitä seurauksena on alkanut tulemaan minulle pahoinvointia ja huimausta. verenpaineet menevät liian matalalle ja en voi aamuisin syödä mitään koska minulla on hyvin voimakasta pahoinvointia. Itse kanssa olen yrittänyt saada kunnon diagnoosia mutta siitä ei ole vielä mitään vakavaa löytynyt. Pelkään pahoin että tässä on myös jotain muutakin kuin neurologinen vapina sillä tämä koko vapina on vain pahentunut ja pahoinvointi on yltynyt ja olen pari kertaa menettänyt muistini ihan täydellisesti ja olen vain odottanut tietoo mikä minulla on. Nyt vapinan seurauksena on tullut kuumotus ja vapina on niin voimakas etten voi tehdä oikein mitään olen nyt 19vuotias ja tämä on minulle hankalaa sillä joudun olee välillä pitkillä sairas lomilla ja minulle on vaikea opiskella!

Mulla kanssa on tärissyt pää varmaan ylä asteelta asti ja en oo koskaan käyny missään tutkimuksissa. Nyt kun aikuis iällä jo ollaan niin oon sitä kyllä miettinyt, mutta jotenkin en vaan uskalla mennä käymään lääkärissä jos se sitten olisikin jotain vakavampaa, mutta epätieto myös hirvittää... Kyllähän tämä sairaus (mikä lie sitten onkaan) on syönyt myös itsetuntoani aika pahasti. Olen eristäytynyt muista ihmisistä aika lailla ja en pysty luomaan uusia suhteita tämän takia. Häpeän itseäni kun pääni tärisee, siksi yritän pysyä mahdollisimman taka alalla kaikissa tilanteissa. Itseni kohdalla en luule että kyse olisi mistään paniikki häiriöistä koska olisin sosiaalisempi jos tätä vaivaa ei olisi.

Ja tää tärinä on koko aikaista, eli ainakin kun aina peilin edessä käy niin vapinan huomaa. Ja siis vapinaa/tärinää on ollut nyt 7-8 vuotta. Luulisin että olisi jo aika ottaa selvää mikä minua vaivaa, että kai se on nyt tohtorin luona käytävä tässä joskus.

Huh, olipas hyvä avautua tästä aiheesta, viimeinkin =)
Kaikille vaan tsemppiä joilla samanlaisia vaivoja!