ehkäisy pettää

Sain ensimmäisen lapseni 18 vuotiaana. Olisin 43 vuotias kun tämä vauva syntyisi. Raskaustesti positiivinen, ultraan on aika, et oonko oikeesti raskaana. Haluan abortin, koska en uskalla synnyttää enää lasta. Edellinen 18 v. Samalla hain lähetteen sterilisaatioon, etten enää joudu tähän tilanteeseen. Tiedän että tulen loppu elämäni laskemaan kuinka vanha lapsi olisi. Laskettu aikakin osuu 25 vuotis hääpäivälle. Olen käynyt kyläilemässä kaikki vauvaperheet, jos vaikka mieleni muuttuisi.
7859
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Oma äitini oli 41 v kun minut synnytti.
Häpesin sitä silloin kun omilla koulukavereillani oli toisilla samanikäisiä isovanhempia kuin minun vanhempani. Nythän se on tuokitavallista että lapset tehdään vanhempina kuin 20 vuotiaina.
Oma äitini oli jo monta synnyttänyt ennen minua, enkä ollut mikään vahinko. Olen ainakin saanut aivan ihanan ja antoisan elämän tähän asti elää ja toivon että vielä pitkään.
Oma äitini alkaa olla jo elämäntaipaleella siellä loppusuoralla pitkän elämäntyön tehneenä. Ihanaa että olemme saaneet hänet näinkin pitkään vielä kanssamme pitää!

Äänestä

Oma äitini synnytti minut 44 vuotiaana. En ollut tarkoituksella tehty lapsi, mutta itse olen ollut äärimmäisen onnellinen vanhemmistani jotka ovat huomattavan iäkkäitä. Eiköhän jokainen ole sen ikäinen kun tuntee olevansa. Ainut miinus, joka nyt mietityttää, on se ettei minun lapseni saa nauttia mummista tai vaarista...

Äänestä
  • lapsillesi paljon heidän mummista ja vaarista. Lapset rakastavat sitä, kun kuulevat tarinoita menneistä sukulaisistaan. Lapsille tarinoiden ja muistojen kautta ihmiset alkavat kuin elää - aivan eri tavalla kuin meille aikuisille. Lapsille elämä ei ollenkaan lopu kuolemaan.

    Äänestä

sä ole edes vielä vanha. Yks tuttu synnytti 45-vuotiaana ensimmäisensä. Sinä sentään olet jo aiemmin synnyttänyt! En usko, että pelkästään ikäsi perusteella tulee mitään ongelmia. Ja onhan se ihana saada vielä tuollainen "iltatähti" hellittäväksi, vai mitä? Abortista on niin paljon ongelmia, että minusta paljon pienempi ongelma on synnyttää tuossa iässä lapsi. Toivon, että teet onnellisen päätöksen - teidän molempien kannalta!

Äänestä

sain keskenmenon. Olin kyllä päättänyt, että otan lapsen rakastaen vastaan, mutta arvelin, ettei se ehkä synny, koska näin vanhana tulee usein komplikaatioita. Niin sitten kävikin. Ehkä sinullekin asia päätetään "korkeammalla taholla", jos jätät sen kohtalon käsiin. En tiedä, onko se hyvä metodi. Riippuu siitä, mikä tulos sattuu tulemaan.

Olisi se ollut iso elämän muutos - olisi ollut lapsi huollettavana kuusikymppiseksi asti. Toisaalta se sai minut tuntemaan itseni nuoreksi jälleen. Olin luullut, etten enää voi tulla raskaaksi.

No, eipä tästä nyt ollut paljon apua:)

Äänestä
  • Lääkkeellinen abotti tehtiin viime viikolla. Tähän astisen elääni kaamein kokemus. Vuorotellen on helpottunut olo, vuorotellen paha olo. Ratkaisu oli kahdesta huonosta vaihtoehdosta sittenkin ainut oikea. Kerronko aikuisille lapsille mitään?? Mielipiteitä. 3 poikaa.

    Äänestä

  • Liian vanha kirjoitti:

    Lääkkeellinen abotti tehtiin viime viikolla. Tähän astisen elääni kaamein kokemus. Vuorotellen on helpottunut olo, vuorotellen paha olo. Ratkaisu oli kahdesta huonosta vaihtoehdosta sittenkin ainut oikea. Kerronko aikuisille lapsille mitään?? Mielipiteitä. 3 poikaa.

    Olen pahoillani, että kokemus oli niin huono. Mielestäni ei välttämättä kannata kertoa niille, jotka eivät asiaa jo tiedä. Ehkä lapsesi eivät välitä asiasta ja osaavat lohduttaa, mutta kun sitä on vaikea etukäteen sanoa, kannattaako kokeilla? Sikäli olen rajallisen rehellisyyden kannattaja, että jos asia on arkaluontoinen, se on usein mielestäni parempi pitää omana tietonaan. Abortissa ei ole mitään hävettävää, mutta itsekään en ole omastani kertonut ihmisille juuri siksi, että heidän reaktiotaan ei etukäteen voi tietää ja en halua pahoittaa kenenkään mieltä. Tapahtuneille asioille ei voi mitään, joten niitä on turha jäädä murehtimaan. Niin kauan kuin pyörittelet asiaa mielessäsi ja jossittelet, et pääse sen yli. Paras lääke on mielestäni kiinnittää huomionsa oman itsensä ulkopuolelle, tehdä mukavia asioita ja jatkaa elämässä eteenpäin iloisemmissa merkeissä. Mutta jos koet, että ainoa tapa käsitellä asia on puhua siitä, silloin sinun pitää tehdä niin. Minun tapani mennä eteenpäin on minun ja sinun voi olla toisenlainen?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Liian vanha kirjoitti:

Sain ensimmäisen lapseni 18 vuotiaana. Olisin 43 vuotias kun tämä vauva syntyisi. Raskaustesti positiivinen, ultraan on aika, et oonko oikeesti raskaana. Haluan abortin, koska en uskalla synnyttää enää lasta. Edellinen 18 v. Samalla hain lähetteen sterilisaatioon, etten enää joudu tähän tilanteeseen. Tiedän että tulen loppu elämäni laskemaan kuinka vanha lapsi olisi. Laskettu aikakin osuu 25 vuotis hääpäivälle. Olen käynyt kyläilemässä kaikki vauvaperheet, jos vaikka mieleni muuttuisi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu