Apulaisoikeusasiamies: Rippikoululeirin huumeratsioille ei ollut perusteita
Helsingin Sanomat 27.12.2003
Kaikki lapset, ohjaajat ja tavarat tutkittiin koiran avulla
Turun poliisin huumeratsiat rippikoululeireille olivat eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Ilkka Raution mukaan perusteettomia. Rautio korostaa, että poliisin toiminnalle on aina oltava laissa nimenomainen toimivalta, eivätkä rikosten ennaltaehkäisyn nimissä tehdyt yleiset ratsiat ole hyväksyttäviä.
Raution tutkimassa tapauksessa poliisi oli tehnyt kesällä 2001 Turun seudulla eri rippikoululeireillä huumetarkastukset. Tullin huumekoirien avulla poliisi tutki sekä leiriläiset että ohjaajat sekä heidän majapaikkansa.
Asiasta kanteli yhden leirin ohjaaja. Hänen leiriltään ei löytynyt huumeita.
Poliisi puolusti ratsiaa vetoamalla poliisilain ensimmäiseen pykälään, jonka mukaan poliisin tehtävänä on muun muassa rikosten ennalta ehkäiseminen.
Rautio korostaa, että tämä poliisilain tehtävänmäärittely ei ole toimivaltasäännös eikä poliisilla ole sen perusteella oikeutta puuttua ihmisten lailla suojattuihin oikeuksiin.
"Se, että poliisilla on lainmukainen ja yhteiskunnallisesti toivottu motiivi menettelylleen, ei siis vielä sellaisenaan oikeuta poliisin toimenpidettä, vaan sille tulee löytyä toimivaltaperuste laista."
"Poliisi ei siten voi sattumanvaraisesti esimerkiksi tarkastaa, mitä vastaantulevalla henkilöllä on hallussaan, vaikka tällaisten yllätystarkastusten ehkä voitaisiin katsoa edistävän yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä tai (huumausaine)rikosten ennalta ehkäisemistä", Rautio teroittaa.
Hän muistuttaa, että viime kädessä on kyse oikeusvaltioperiaatteesta, jonka mukaan julkisen vallan käytön tulee aina perustua lakiin.
Tarkastuksella on Raution mukaan puututtu henkilön yksityisyyteen ja kotirauhaan, vaikka se sinänsä on ollut varsin rajattu.
Se on tehty vain koirien avulla eli tavaroita tai ihmisiä ei ole muuten tutkittu.
"Minun mielestäni ei kuitenkaan ole ratkaisevaa eroa siinä, käytetäänkö henkilön tai tilojen tarkastuksessa koiraa vai esimerkiksi jotain teknistä laitetta, jolla myös ´käsin koskematta´ voidaan tarkastaa, onko henkilöllä hallussaan jotain kiellettyä."
Rautio toteaa, että juuri tästä syystä esimerkiksi lentoasemien turvatarkastuksesta tai autoilijoiden puhallutuksista on aivan erikseen säädetty laissa.
Ratsiat oli tehty Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän pyynnöstä. Raution mukaan seurakuntayhtymällä ei ollut mitään oikeutta antaa ratsiaan suostumusta leiriläisten ja leirillä olleiden seurakunnan työntekijöiden puolesta. Riittävää ei liioin ollut se, että lasten vanhemmille ilmoitettiin yleisluontoisesti tarkastuksen mahdollisuudesta.
"Erityisesti korostan, että myös lapsien perusoikeuksilla on lähtökohtaisesti sama suoja kuin täysi-ikäisilläkin - tässä tapauksessa on sitä paitsi kysymys sen ikäisistä lapsista, että oikeusjärjestyksessämme yleisesti annetaan paljonkin merkitystä sille, mikä heidän oma tahtonsa on", Rautio painottaa ja jatkaa, etteivät lapset missään tapauksessa ole olleet minkään laitosvallan alaisia.
Rautio saattaa näkemyksensä poliisin tietoon.
Helsingin Sanomat 27.12.2003
Kaikki lapset, ohjaajat ja tavarat tutkittiin koiran avulla
Turun poliisin huumeratsiat rippikoululeireille olivat eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Ilkka Raution mukaan perusteettomia. Rautio korostaa, että poliisin toiminnalle on aina oltava laissa nimenomainen toimivalta, eivätkä rikosten ennaltaehkäisyn nimissä tehdyt yleiset ratsiat ole hyväksyttäviä.
Raution tutkimassa tapauksessa poliisi oli tehnyt kesällä 2001 Turun seudulla eri rippikoululeireillä huumetarkastukset. Tullin huumekoirien avulla poliisi tutki sekä leiriläiset että ohjaajat sekä heidän majapaikkansa.
Asiasta kanteli yhden leirin ohjaaja. Hänen leiriltään ei löytynyt huumeita.
Poliisi puolusti ratsiaa vetoamalla poliisilain ensimmäiseen pykälään, jonka mukaan poliisin tehtävänä on muun muassa rikosten ennalta ehkäiseminen.
Rautio korostaa, että tämä poliisilain tehtävänmäärittely ei ole toimivaltasäännös eikä poliisilla ole sen perusteella oikeutta puuttua ihmisten lailla suojattuihin oikeuksiin.
"Se, että poliisilla on lainmukainen ja yhteiskunnallisesti toivottu motiivi menettelylleen, ei siis vielä sellaisenaan oikeuta poliisin toimenpidettä, vaan sille tulee löytyä toimivaltaperuste laista."
"Poliisi ei siten voi sattumanvaraisesti esimerkiksi tarkastaa, mitä vastaantulevalla henkilöllä on hallussaan, vaikka tällaisten yllätystarkastusten ehkä voitaisiin katsoa edistävän yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä tai (huumausaine)rikosten ennalta ehkäisemistä", Rautio teroittaa.
Hän muistuttaa, että viime kädessä on kyse oikeusvaltioperiaatteesta, jonka mukaan julkisen vallan käytön tulee aina perustua lakiin.
Tarkastuksella on Raution mukaan puututtu henkilön yksityisyyteen ja kotirauhaan, vaikka se sinänsä on ollut varsin rajattu.
Se on tehty vain koirien avulla eli tavaroita tai ihmisiä ei ole muuten tutkittu.
"Minun mielestäni ei kuitenkaan ole ratkaisevaa eroa siinä, käytetäänkö henkilön tai tilojen tarkastuksessa koiraa vai esimerkiksi jotain teknistä laitetta, jolla myös ´käsin koskematta´ voidaan tarkastaa, onko henkilöllä hallussaan jotain kiellettyä."
Rautio toteaa, että juuri tästä syystä esimerkiksi lentoasemien turvatarkastuksesta tai autoilijoiden puhallutuksista on aivan erikseen säädetty laissa.
Ratsiat oli tehty Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän pyynnöstä. Raution mukaan seurakuntayhtymällä ei ollut mitään oikeutta antaa ratsiaan suostumusta leiriläisten ja leirillä olleiden seurakunnan työntekijöiden puolesta. Riittävää ei liioin ollut se, että lasten vanhemmille ilmoitettiin yleisluontoisesti tarkastuksen mahdollisuudesta.
"Erityisesti korostan, että myös lapsien perusoikeuksilla on lähtökohtaisesti sama suoja kuin täysi-ikäisilläkin - tässä tapauksessa on sitä paitsi kysymys sen ikäisistä lapsista, että oikeusjärjestyksessämme yleisesti annetaan paljonkin merkitystä sille, mikä heidän oma tahtonsa on", Rautio painottaa ja jatkaa, etteivät lapset missään tapauksessa ole olleet minkään laitosvallan alaisia.
Rautio saattaa näkemyksensä poliisin tietoon.
Vastaukset 5
Vanhimmat
poliisi toimi mielestäni.Olen joutunut työssäni nuorten parissa, nimenomaisesti rippikoulutyössä,panemaan kotiin pari huumeveikkoa
.Esimerkkitapauksen toiminta on hyvää ennaltaehkäi
syä.Kantelu taas faktojen pakenemista.
Vastasit kysymykseen, toimiko poliisi oikein lopputuloksen kannalta moraalisesti ajatellen.
Toimivalta ylitettiin joka tapauksessa. Ei sitä toimivaltaa synny sillä perusteella, että 'tarkoitus oli hyvä'.
Ja toimivalta vaatii poliisilla aina erityissäännöksen, esim. ns. tehtävänormit eivät muodosta toimivaltaa, vaan se tulee erikseen löytyä.
Että faktat ovat tässä suhteessa laissa, eivät moraalissa.
Se menee mielestäni juuri kuten Rautio toteaa: kansalaisiin kohdistuvan yleisen tarkastuksen täytyy perustua erikseen säädettyyn lakiin. Poliisi vain koittaa venyttää lakipykäliä loukatakseen ihmisten yksityisyyttä ja vapautta sekä luodakseen vahvempaa poliisivaltiota. Huvittavinta, että säännönmukaisesti tällaisia rikkomuksia perustellaan sillä, että se jotenkin edistää muka lainmukaisuutta. Siis laittomasti poliisi voisi toimia edistäessään lainmukaisuutta? Kieroa...
Tuolla poliisin puolustuslogiikalla meillä on kohta kamerat jokaisen ihmisen kotonakin. Kyllähän sekin ehkäisee rikoksia. Samoin voidaan asettaa ihmisille pakollinen dna-näytteen antaminen, sekä asettaa heihin seurantalaitteita. Tuota pykälää kun ei vain ole tarkoitettu lisäämään poliisin toimivaltaa..
Mulle ihan sama jos mua kuvataan 24/7 kämpän ulkopuolella. Voin antaa vapaaehtoisesti DNA näytteen. Jos nämä edellä mainitut toimenpiteet auttavat edes yhden rikollisen poistamiseen kaduilta. Aina porukka itkee yksilönoikeuksista ja haukkuu virkavaltaa. Kumminkin samat ihmiset ovat ekana pyytämässä apua kun jotain tapahtuu. Sitten voidaan sanoa jos meillä olisi kamerat tms.