En nyt ota kantaa varsinaiseen loppuunpalamiseen/paniikkihäiriöön/masennukseen, vaikka niitäkin oireita minulla itselläni ollut, joten kokemukseen perustuvaa asiantuntemusta kyllä löytyy.
Otan kantaa LÄÄKEasiaan:
Kun luen ihmisten kertomuksia niin totean, että melkein jokainen tekee saman virheen kuin MINÄ tein:
en ottanut vastaan lääkitystä, kun vasta sitten, kun oli PAKKO. Kun koko elämä romahti ja kaikki jo huusivat ympärilläni. Käytin myös ALKOHOLIA ahdistukseen ITSEHOITONA, mikä oli aivan VÄÄRÄ LÄÄKE.MIKSI IHMISEN PITÄÄ KIDUTTAA ITSENSÄ (ja lähimmäisensä) MELKEIN HENGILTÄ ennen kuin suostuu syömään lääkettä, mikä helpottaa hänen oloaan? Pitääkö jäädä sairauslomalle, tuhota avioliittonsa, saada lapset sairaiksi ymym ennen kuin armahtaa itsensä (ja muut ympärillään) ja syö (muutaman kymmenen euron) lääkettä, mikä pelastaisi romahdukselta.
Lääke auttaa NUKKUMAAN, helpottaa AHDISTUSTA/MASENNUSTA, tekee ihmisen toimintakykyiseksi vaikka ei paranna sairautta, kuten masennusta... vaan se paranee vaan, kun ongelmat ratkaistu eli ajan kanssa esim. terapiassa tai niiden ihmisten kanssa, joita asia koskee. LÄÄKEMYÖNTEISYYS on avainsana sairaudenhoidossa joten, jos olet jo saanut diagnoosin niin ottakaa hyvät ihmiset niitä lääkkeitä, kun ne kerta on keksitty helpottamaan oloa. Vasta, kun olette myöntäneet olevanne sairas niin silloin alkaa lääkitys ja hoito. Jos teillä on jo diagnoosi niin olette JO SAIRAITA.
Nykylääkkeet eivät aiheuta riippuvuutta (PUHUKAA LÄÄKÄRILLENNE asiasta). ALKOHOLIA ei saa käyttää lääkityksen aikana, jollette hallitse parin annoksen ottamista eli kohtuukäyttöä. Jos liikakäyttöä on, niin 0-linja on ainoa vaihtoehto.Armahtkaa itsenne ja läheisenne siis ajoissa, ei sitten kun kaikki on jo jättimäistä ongelmavyyntiä. Ei ole häpeä olla sairas ja hoitaa itseään... LÄÄKKEILLÄ. Kun teille on saatu siedettävä olo lääkkeellä, nukutte ja arkiaskareet sujuvat, niin sitten on hyvä aloittaa se sairauden varsinainen parantava hoito. Jokainen joutuu kuitenkin hankkimaan siihen rahoituksen itse ja esim. KELAn vaatimus esim. terapian myöntämiselle on nimenomaan se "lääkitys kohdallaan ja psykiatrin puolenvuoden seuranta" -vaatimus. Sitten vasta rahaa irtoaa, jos irtoaa.
Kuka tänä päivänä esim. kieltäytyy ottamasta lääkettä angiinaan kun penisiliinit/antibiootit on keksitty. Kuka jättää ottamatta flunssa/kipulääkettä, kun on kuumetta, nenä valuu ja päätä särkee? ym...Miksi te kieritte kotona vällyjen alla kärsien ja itseänne ja lähimmäisiänne "kiusaten", jos teitä masentaa, ahdistaa, panikoitte ym? Näihin sairauksiin on KEKSITTY LÄÄKKEET!
Vastaisko joku?
Mm. Presidentti Halonen on ottanut kantaa mielenterveysongelmiin: "mielenterveysongelmaisia syrjitään turhaan ja heihin kohdistuu aivan TURHA LEIMA...". Mielenterveysongelmat kuuluvat ihmisen normaaleihin sairauksiin, kuten flunssa, reuma, syöpä, migreeni... AVOIMUUTTA SIIS ASIOIHIN ja HÄPEÄ pois! Vain näin voimme puolustaa inhimillistä ihmisyyttä ja parantua uusia, hyviä lääkkeitä hyväksikäyttäen.
Kun "parannus" aloitetaan mahdollisimman nopeasti niin säästyy inhimillisen kärsimyksen lisäksi valtavasti RAHAA = yhteistä rahaamme, mitä verovaroilla keräämme työssäkäyviltä. "Pikainen" parantuminen on mielestäni tärkeää myös, koska yhtään työikäistä ihmistä ei saisi SYRJÄYTTÄÄ/jättää ulos työmarkkinoilta, koska SAIRAUS/VANHUUSeläkeläisiä on kohta enemmän kuin työtätekeviä. TYÖ on ihmisen "LEIPÄ", TERAPIA, SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ ym ja sitä varmaan jokainen ihminen haluaa tehdä. Mahdollisimman terveenä ja jos sairastuu esim. mielenterveyssairauksiin niin LÄÄKKEET peliin ja terapiaa mahdollisimman nopeasti, myös jotta INHIMILLINEN IHMISEN/läheisten KÄRSIMYS ei pitkity ja ihminen pääsee takaisin normaaliin elämään iloineen ja suruineen. Näin säästämme myös VALTAVASTI RAHAA esim. lastemme sairauksien hoitoon. :)
Nämä nyt olivat vaan minun kokemuksiani/näkemyksiäni :)
KOMMENTOIKAA VAPAASTI!
Otan kantaa LÄÄKEasiaan:
Kun luen ihmisten kertomuksia niin totean, että melkein jokainen tekee saman virheen kuin MINÄ tein:
en ottanut vastaan lääkitystä, kun vasta sitten, kun oli PAKKO. Kun koko elämä romahti ja kaikki jo huusivat ympärilläni. Käytin myös ALKOHOLIA ahdistukseen ITSEHOITONA, mikä oli aivan VÄÄRÄ LÄÄKE.MIKSI IHMISEN PITÄÄ KIDUTTAA ITSENSÄ (ja lähimmäisensä) MELKEIN HENGILTÄ ennen kuin suostuu syömään lääkettä, mikä helpottaa hänen oloaan? Pitääkö jäädä sairauslomalle, tuhota avioliittonsa, saada lapset sairaiksi ymym ennen kuin armahtaa itsensä (ja muut ympärillään) ja syö (muutaman kymmenen euron) lääkettä, mikä pelastaisi romahdukselta.
Lääke auttaa NUKKUMAAN, helpottaa AHDISTUSTA/MASENNUSTA, tekee ihmisen toimintakykyiseksi vaikka ei paranna sairautta, kuten masennusta... vaan se paranee vaan, kun ongelmat ratkaistu eli ajan kanssa esim. terapiassa tai niiden ihmisten kanssa, joita asia koskee. LÄÄKEMYÖNTEISYYS on avainsana sairaudenhoidossa joten, jos olet jo saanut diagnoosin niin ottakaa hyvät ihmiset niitä lääkkeitä, kun ne kerta on keksitty helpottamaan oloa. Vasta, kun olette myöntäneet olevanne sairas niin silloin alkaa lääkitys ja hoito. Jos teillä on jo diagnoosi niin olette JO SAIRAITA.
Nykylääkkeet eivät aiheuta riippuvuutta (PUHUKAA LÄÄKÄRILLENNE asiasta). ALKOHOLIA ei saa käyttää lääkityksen aikana, jollette hallitse parin annoksen ottamista eli kohtuukäyttöä. Jos liikakäyttöä on, niin 0-linja on ainoa vaihtoehto.Armahtkaa itsenne ja läheisenne siis ajoissa, ei sitten kun kaikki on jo jättimäistä ongelmavyyntiä. Ei ole häpeä olla sairas ja hoitaa itseään... LÄÄKKEILLÄ. Kun teille on saatu siedettävä olo lääkkeellä, nukutte ja arkiaskareet sujuvat, niin sitten on hyvä aloittaa se sairauden varsinainen parantava hoito. Jokainen joutuu kuitenkin hankkimaan siihen rahoituksen itse ja esim. KELAn vaatimus esim. terapian myöntämiselle on nimenomaan se "lääkitys kohdallaan ja psykiatrin puolenvuoden seuranta" -vaatimus. Sitten vasta rahaa irtoaa, jos irtoaa.
Kuka tänä päivänä esim. kieltäytyy ottamasta lääkettä angiinaan kun penisiliinit/antibiootit on keksitty. Kuka jättää ottamatta flunssa/kipulääkettä, kun on kuumetta, nenä valuu ja päätä särkee? ym...Miksi te kieritte kotona vällyjen alla kärsien ja itseänne ja lähimmäisiänne "kiusaten", jos teitä masentaa, ahdistaa, panikoitte ym? Näihin sairauksiin on KEKSITTY LÄÄKKEET!
Vastaisko joku?
Mm. Presidentti Halonen on ottanut kantaa mielenterveysongelmiin: "mielenterveysongelmaisia syrjitään turhaan ja heihin kohdistuu aivan TURHA LEIMA...". Mielenterveysongelmat kuuluvat ihmisen normaaleihin sairauksiin, kuten flunssa, reuma, syöpä, migreeni... AVOIMUUTTA SIIS ASIOIHIN ja HÄPEÄ pois! Vain näin voimme puolustaa inhimillistä ihmisyyttä ja parantua uusia, hyviä lääkkeitä hyväksikäyttäen.
Kun "parannus" aloitetaan mahdollisimman nopeasti niin säästyy inhimillisen kärsimyksen lisäksi valtavasti RAHAA = yhteistä rahaamme, mitä verovaroilla keräämme työssäkäyviltä. "Pikainen" parantuminen on mielestäni tärkeää myös, koska yhtään työikäistä ihmistä ei saisi SYRJÄYTTÄÄ/jättää ulos työmarkkinoilta, koska SAIRAUS/VANHUUSeläkeläisiä on kohta enemmän kuin työtätekeviä. TYÖ on ihmisen "LEIPÄ", TERAPIA, SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ ym ja sitä varmaan jokainen ihminen haluaa tehdä. Mahdollisimman terveenä ja jos sairastuu esim. mielenterveyssairauksiin niin LÄÄKKEET peliin ja terapiaa mahdollisimman nopeasti, myös jotta INHIMILLINEN IHMISEN/läheisten KÄRSIMYS ei pitkity ja ihminen pääsee takaisin normaaliin elämään iloineen ja suruineen. Näin säästämme myös VALTAVASTI RAHAA esim. lastemme sairauksien hoitoon. :)
Nämä nyt olivat vaan minun kokemuksiani/näkemyksiäni :)
KOMMENTOIKAA VAPAASTI!
Vastaukset 13
Vanhimmat
myrkkyjä aivan kuten huumeetkin. Pieni annos myrkkyä toimii stimulanttina, vähän suuremmalla annoksella on rauhoittava vaikutus ja tästä vielä suurempi annos tappaa. Näin toimivat kaikki myrkyt. Ottamalla lääkkeitä teet vain hallaa kehollesi. Lääkärillä ei ole mitään tarvetta kertoa, että ottamasi lääke syövyttää maksaasi, käy muidenkin rauhastesi kimppuun aiheuttaen esim sokeritautia ja haurastuttaa luusi (osteoporoosi). Siitä vaan purkki kouraan ja menox..........
Sairaus---> lääkitys----> parantuminen
vai
Sairaus----> ei lääkitystä----> paraneminen pitkittyy (sairaseläke?)-----> parantuminen/mahdollinen kuolema (esim. masennus on ääripäässään TAPPAVA sairaus)??
Miten sinä "oljenkorsihattu" ratkaisisit yhä kasvavan mielenterveysporukan parantamisen, jos sanot, ettei lääkkeitä kannata käyttää (jos maksa vaikka poksahtaa)?
VEROVARAT EIVÄT RIITÄ tämän porukan sairauseläkkeisiin (esim. hoitamaton masentunut EI PYSTY TYÖNTEKOON). Kongreettisia ehdotuksia siis lääkkeiden tilalle, kiitos.
"siitä vaan purkki kouraan ja menox..."
TARKOITIN siis:
SAIRAUS TODETAAN (dignoosi esim. masennus) ----> LÄÄKITYS-----> HOITO: esim. TERAPIA----> PARANTUMINEN ----> LÄÄKKEET POIS----> NORMAALI ELÄMÄ/TYÖKYKYINEN IHMINEN.
KELAN vaatimus kalliiseen terapiarahoitukseen on: LÄÄKEHOITO aloitettu ja vähintään PUOLEN VUODEN PSYKIATRIN SEURANTA.
Sitten vasta saa (jos saa) rahoituksen tuhansia euroja maksavaan hoitoon ( = ihminen on itse myöntänyt sairauden ja on halukas hoitamaan itsensä kuntoon lääkkeillä ja terapiahoidolla).
mielenterveyssektori syytää markkinoille työkyvyttömiä, koska mielenterveyssektori ei toimi. Missä ovat ne autetut ihmiset, jotka ovat saaneet takaisin "elämänkipinän", eipä niitä näy. On vain huumeilla turrutettuja passivoitettuja ihmisiä. Tämä on psykiatrian päämäärä. Vilkas lapsi on heille punainen riepu, joka pitää pysäsyttää vaikka väkisin kemiallisilla aineilla. Näin se menee.
Psykiatrian/lääkkeiden sairaalloinen pelko, kommenttien yleinen typeryys ja perustelemattomuus... Sinä olet scientologi, etkö olekin? Jos et, niin valehtelet.
VOI, kuule MEITÄ kuntoutuneita, jotka löytäneet ELÄMÄNKIPINÄN, on todella paljon niin takaisin työelämässä kuin myös REIPPAITA, aktiivisia eläkeläisiä. Tässä kirjoitteleepi niistä yksi! :)
Töitä itsensä kanssa pitää tehdä todella paljon vaan EI PIDÄ LUOVUTTAA vaan löytää tuskan jälkeen se kipinä.
Tsemppiä siis kaikille mielen kanssa kamppaileville - onnistumistarinoita kyllä löytyy pilvinpimein.
EI SIIS KANNATA LUOVUTTAA!
kuiten se mitä käytännössä tapahtuu; psykiatria syytää markkinoille työkyvyttömiä (tilastoilla mitattavissa oleva asia). Se, mihin uskontokuntaan tämänkaltaisen havainnon tekijä kuuluu, on irrelevantti asia.
puhuttaessa mielestä olisi kyettävä määrittelemään ko asia. Psykiatrialla ei ole hölökäyksen pöläystäkään tietoa siitä mitä mieli on tai mistä se muodostuu. Psykiatrian käsityksen mukaan mieli on sama kuin aivot ja näin ollen kaikki psykiatriset hoidot kohdistuvat aivoihin tai mielen ongelmat diagnosoidaan aivoperäisiksi (kemian epätasapaino jne). Tähän valheeseen perustuen psykiatria ei voi saada aikaan tuloksia (tai se voi vain pahentaa alkuperäistä tilannetta).
"Mielen ongelma", joka hyvinkin on voinut olla jokin perinteisen lääketieteen piiriin kuuluva fyysinen vaiva, peitetään kemiallisilla turruttavilla aineilla. Näin potilaasta tulee huumeiden käyttäjä. Nyt tällä potilaalla on se alkuperäinen vaiva kehossa tuohoavia myrkkyjä, joista voi tulla uusia vaivoja kuten esim maksavaurio, diabetes jne.
Masentuneelle annetaan sähkösokkeja: Alkuperäisen vaivan lisäksi potilaalle tehdään sähköllä pysyvä aivovaurio, joka on omiaan heikentämään potilaan terveyttä ja itse asiassa vie kohti kuolemaa. Samanlainen konvulsio esiinty kuolemassa (keho jäykistyy hetkeksi).
Näin se menee, jos ei tiedä perusteita, ei voi odottaa tuloksiakaan.
oljenkorsihattu (kiva nim.:)),
mielestäsi siis ainoa mahdollisuus jättää oireileva ihminen rauhaan ja antaa hänelle sairauseläke talouden turvaksi eli elämiseen?
Vai miten oireilevia pitäisi mielstäsi hoitaa, jotta oireet saadaan kuriin ja ihminen voi paremmin ja selviää arkiaskareistaan ja esim. kanssakäymisestä muiden ihmisten kanssa (jos on esim. sosiaalisia pelkoja)?
Aivan kuten itsekkin totesit, niin sairaasta ihmisestä käsrsii tämän koko ympäristö. On siis helpomapaa syöttää niitä lääkkeitä niille jotka sairaita ovat ja oireita kokevat. Sairas ei välttämättä ole se jollekka diegnoosi teetetään ja nykyisinhän sairaat jätetään rauhaan, koska yhtä sairasta kohden saadaan jopa kymmeniä oireilevia lähimmäisiä jollekka syöttää pilleriä. Toisaalta ongelmat poistuvat siinä jossa välit poikkastaan sairaaseen. Toisaalta väärin tuottaa sairaalle ihmis-suhde ongelmia, mutta jos ja kun hoitoa ei anneta taikka hoito ei toimi, niin välien poikkaisu on pieni asia omaan hyvinvointiin nähden.
Raittius ei takaa hyvinvointia joskin edesauttaa. Alkoholin käyttöä arvioitaessa pitäisikin kyetä suhteuttamaan omaa käyttäytymistä muihin nähden. Kahden annoksen kohtuukäyttö periaate voi joissakin tapauksissa siis olla jonkinasteista terveysfasismia itseään ja muita kohtaan. Voisihan pienimuotoinen räkäkänni resetoida aivojen käyttöjärjestelmän ja elämä jatkua krapulan jälkeen huomattavasti kirkkaampana. Huomion arvoista todellakin on, että alkoholi voi aiheuttaa jonkilaista riipuvuutta aivan kuten lääkkeetkin. Varmaa myös on, että enemmän alkoholia käyttävän toleranssi humalaan on suurempi jota vähemmän käyttävällä. Joku voi siis tulla huomattavaan humalaan kahdeksasta oluesta siinä, jossa enemmän alkoholia käyttävä voi tarvita samaan humalan tunteeseen 18 olutta. Raitis ei siis välttämättä ole henkisesti hyvinvoiva. Harva ihminen edes tietää minkälaista on totaalinen hyvinvointi yhdistettynä raitiutreen. Tuolloin olo on kuin pienessä raikkaassa hiprakassa ilman viinan tippaa.
Mielenterveysongelmaisen leima ei ole turha oikeasti sairaalle, koska tämä käyttäytyy ongelmallisesti hoidosta riippumatta. Toisaalta leima voidaan antaa turhaan, jolloin syntyy / teetetään väärinkäsitys yksilöstä.
kiitos mielenkiintoisista näkemyksistä.
Lisää kommentteja/näkemyksiä muilta, jos löytyy :)
alkuperäisessä tekstissä on asiavirhe: muutkin kuin työssäkäyvät maksavat veroja piti olla "mm. työssäkäyviltä". sorry
Varmaan muutakin virheyttä löytyy :(
tunkenut ahdistustani, mutta olin pitkään lääkevastainen, kunnes tuli aivan totaalinen romahdus. Siis henkinen. Sen jälkeen on ylöspäin tultu tasaista tahtia, lääkkeistä osa on vaihdettu kertaalleeen ja annostusta tarkkailen. Eli syön, mitä tarvitsen, en popsi itseäni mihinkään lääkehumalaan. Lääkkeet on osa parantumiseen johtavaa tietä.