Air France -lentoyhtiön kone syttyi tuleen ajauduttuaan ulos kiitoradalta. Turmassa ei menehtynyt kukaan, mutta Ylen sivustolla raportoidaan 309 matkustajan joukosta 43 loukkaantuneen.
Virallista syytä turmaan ei ole vielä ilmoitettu, mutta osa matkustajista uskoi salaman osuneen koneeseen.
Lue uutinen:
http://www.yle.fi/uutiset/vasen/id15421.html
Pelkäätkö lentämistä onnettomuuksien takia? Vai onko lentämistä edes syytä pelätä?
Virallista syytä turmaan ei ole vielä ilmoitettu, mutta osa matkustajista uskoi salaman osuneen koneeseen.
Lue uutinen:
http://www.yle.fi/uutiset/vasen/id15421.html
Pelkäätkö lentämistä onnettomuuksien takia? Vai onko lentämistä edes syytä pelätä?
Vastaukset 58
Vanhimmat
Lentäminen on edelleen maailman turvallisin matkustusmuoto. Viime vuosi oli kaikkien aikojen turvallisin ja tämä vuosi näyttää vielä paremmalta. Ja tämä huolimattaa siitä, että lentäminen kasvaa jatkuvasti.
Turha siis lietsoa asiaankuulumatonta paniikkia.
Enempi pelkään kännistä kapteenia niitäkin kun tuntuu jäävän helatiiden nakeliin.
Suomessa poliisit ovat nostaeet rattijuoppouden häpeälistelle ja suureksi synniksi. Ei pikkuhiprakassa ajaminen muualla maailmasa ole vaarallista eikä edes pienialkoholi veressä heikennä kuljettajan reaktiokykyä eikä muitakaan tarvittavia kykyjä. Ainosataan suomessa me poliisit olemme nostaneet rattijuoppouden tapetille koska saamme jokaisesta kiinniotetusta rattijuoposta palkankorotusta.
Tämähän vain osoittaa, että valvonta toimii. Kiinnijäämiset ja potkujen saamiset varmasti herättävät virkaveljiä miettimään tarkemmin illanviettojaan.
Olen samaa mieltä: Älkää pelätkö lentämistä!
Montako osaat sanoa noin yht'äkkiä? Jos ei oteta lukuun sitä Finnairin lentäjää joka kärähti hiljattain.
tainnu kattoo sitä kymppikerkoa, vai mikä lie?
ETUSIVULLA: "kone syttyi laskeuduttuaan tuleen Torontossa..."
meniköhän se nyt ihan noin? Ehkä ennemminkin "kone syttyi tuleen laskeuduttuaan Torontossa"..
Muutama kymmenen ihmistä loukkaantui lievästi evakuoinnissa, mutta kukaan ei kuollut. Evakuointi suoritettiin siis erittäin mallikkaasti. Kyseinen laajarunkokonemalli Airbus 340 on ollut käytössä n. 15 vuotta ja tämä oli lehtitietojen mukaan ensimmäinen onnettomuus konetyypille. Lopullinen onnettomuuden syy selvinnee myöhemmin, muta kyseessä ei ilmeisesti ollut tekninen vika eikä pilotin virhe vaan salamanisku.
Mielestäsi ei ollut kenenkään vika, koska oli salamanisku. Kuitenkin kentällä oli päällä varoitus, että ulos ei saa mennä salamavaaran takia. Ei tämä nyt ihan niin yksinkertainen asia ole. Jos lähimmäisesi lähtee ukkosmyrskyyn ulos ja ottaapa vielä pitkän hiilikuituisen ongenvavan käteensä pystyyn, niin mitä teet. Estätkö hänen lähtönsä vaikka väkivalloin. Se on sinun yksityinen ratkaisusi. Mutta lentoliikenteessä on varmaan jotain turvamääräyksiä salaman varalta ja ne koskevat ao. työntekijöitä edesvastuun uhalla.
Lentäminen on edelleenkin turvallista. Lisäksi ainkin Sky Channelin mukaan kone joutui luisuun, koska siihen iski salama laskeutuessa.
Tällainen lienee edelleenkin erittäin harvinainen tilanne ja taas toisaalta todistaa sen, että nykyisissä lentokoneissa on turvallisuus huipussaan, koska kukaan matkusajista ei kuollut, vaan kaikki saatiin evakuoiduksi.
Ikävä tapahtuma, mutta tämä on taas hyvä esimerkki niille, jotka vähättelevät matkustamohenkilökunnan toimintaa koneessa.
Aivan. Tässä nähtiin myös se, että ei niitä turvaohjeita turhaan lueta ennen lentoa. En todellakaan ole mikään lentopelkoinen, mutta kiinnitän aina sen verran turvaohjeisiin huomiota, että tiedän missä lähin varauloskäynti sijaitsee. Pitkänä ihmisenä istun aina jos mahdollista exit-paikalla ja silloin tapaan vilkaista miten se toimii.
Monilla on se käsitys, että lento-onnettomuudesta ei voi selvitä hengissä. Kuitenkin evakuointia vaativia tilanteita sattuu maailmalla kohtalaisen usein, ne vaan eivät aina päädy otsikoihin.
tapuaksessa selvisi lyhyt ja pitkä...ja vaikka istui missä vaan...ja älä ainakaan kokeile miten se exit toimii kun noin kinnostaa, saattaa tulla äkki lähtö
joo munkkaa mielestä ei pijä pelätä lentokonneessa!en itte oo mikkää lento hullu!
Kyllä vähän ihmettelen, miksi otetaan tuollainen riski, että ukkospuuskan silmään pitää laskeutua. Olen tutkinut lento-onnettomuuksien historiaa ja ainakin kerran tällainen puuska käänsi pienemmän koneen B-727? selälleen aivan kynnyksellä. Ja tuho oli täydellinen. Tapahtui Teksasissa josku 70-luvulla. Näkyvyys kentällä oli pölypilven takia niin huono, että lennonjohtokaan ei osannut varoittaa puuskan silmän sijainnista.
En pelkää lentämistä. En ole lentäjä, mutta olen ollut ammattilentäjien kyydissä myös pienemmällä kalustolla operoitaessa. Mutta pelkään lentoyhtiöiden kaupallisen johdon ahneutta. Koneet eivät saa myöhästyä, menee maine, matkustajat ovat vihaisia. En haluaisi todellakaan olla kipparin housuissa kun pitää päättää, laskeutuako myrskyn silmään vai vetää ylös. Turpiin tulee pomoilta teki miten vaan. Tietysti voi mennä omakin henki jos tekee väärän valinnan, mutta enpä usko lentäjien antavan tämän asian vaikuttaa päätöksentekoonsa. Heille on pahinta kun esimiehet haukkuvat
- koneesi laskeutui myöhässä Torontoon
- niin, mutta kun oli huono sää
- valehtelet, tarkistin että kaikkien muiden yhtiöiden koneet laskeutuivat samana iltapäivänä ajallaan
(selitä siinä sitten, että se ukkospuuska oli kohdalla juuri minun laskeutumishetkelläni)
Veikkanpa, että tästä Toronton tapauksesta vielä keskustellaan. On riittävä joukko matkustajia, jotka keksivät syyttää lentoyhtiötä tarpeettoman kuolemanvaaran aiheuttamisesta.
Lentämistä en pelkää, nautin siitä enemmänkin mutta
- koneen nousuvaiheessa viimeiset sekunnit ennen pyörien irtoamista kentästä ja muutama sekunti sen jälkeenkin korvani kuuntelee hyvin tarkkaan moottorien ääntä. Silloin olen teräksen ja titaanin kestävyyden armoilla. Tietysti voin vaikuttaa asiaan valitsemalla luotettavaksi tunnetutn lentoyhtiön, koska huoltotoiminnan tasosta siinä on kysymys.
- toinen on sitten laskuvaihe, jos sää on minimissään. Eihän sitä edes matkustajille kerrota, että näkyvyys on minimissään. Ei se sää yksin, mutta silloin on koko kentän liikenne sekaisin, ja siellä saattaa olla vaikka minkälaisia torveilijoita liikkeellä. Siinä vaan istut penkissä etkä tiedä mitään. Kerran olin mukana kun Finnairin kone rajuilmassa tempaisi ylös kentän pinnasta (Helsinki-Vantaa). Nousun jälkeen tuli selitys, että lennonjohdolta tuli varoitus, että kiitoradan vieressä olevat ilmaisimet varoittivat pahasta turbulenssista juuri sillä hetkellä. (Onkohan Toronton kentällä tällaisia ilmaisimia?)
Onhan noita kokemuksia muitakin sen verran, että pitää uskoa sodan käyneiden miesten sanomaa: jokainenhan pelkää, kysymys on vaan siitä pystyykö pelkonsa hallitsemaan.
Oon lentänyt 18 vuotta useamman kerran vuodessa, mutta vasta viime vuosina oon alkanut pelkää lentämistä ihan toden teolla. Johtunee mun korkeanpaikanpelostani yms.
Kesän alussa oltiin lentämässä Kreikasta Suomeen keskellä yötä. Tultiin Itä-Euroopan yli ja lähes koko matkan ympärillä välähteli ja tajusin että ukkostaa. Miltei kolme tuntia mä roikuin nenä kiinni ikkunassa ja tuijotin välähteleviä pilviä kaikkialla meidän ympärillä ja pelkäsin ihan sairaasti.
Mun onnekseni Viron paikkeilla taivas selkeni ja Suomen päällä ei ollut sitten pilven hattaraakaan. Laskeutuessa kun voi käydä aika pahastikin jos ukostaa..
Yks ikimuistoinen lento on myös jäänyt mieleen kolmen vuoden takaa. Oltiin kaverin kanssa tulossa Kyprokselta kotiin. Lentokone nousi ensin ihan normaalisti, mutta yhtäkkiä alkoikin leijailla ilmassa eikä enää noussut korkeutta. Samaanaikaan jylisevä ääni joka oli alusta asti kuulunut, loppui. Sydän hyppäsi mun kurkkuun ja iskin taas nenäni kiinni ikkunaan. Vilkaisin ohimennen kaveriani, joka hysteerisenä vilkuili ympärilleen ja väänsi itkua. Tajusin että jos mä itse heittäydyn nyt hysteeriseksi, niin mun kaveriltahan räjähtää pää. Yritin rauhotella kaveriani ja sanoin että se on ihan normaalia ja että lopettaa nyt ton pelleilyn. Hetkisen kuluttua kone jatkoikin taas nousua normaalisti (kuulostaa aika uskomattomalta, eihän koneet voi paikaltaan nousta vaan ne tarvii just sen vauhdin siihen...) ja kaverin kanssa huokaistiin helpotuksesta. Vasta kun oltiin turvallisesti jalat maan pinnalla, myönsin kaverilleni että olin ainakin vähintään yhtä paniikissa sillä hetkellä kuin hänkin, kieltäydyin vaan myöntämästä sitä.
Tuo on täysin proseduurien mukaista. Ehkä vähemmän harvinaista täällä kun maailmalla. Pilotit luultavasti tiesivät asiasta jo ennen lentoonlähtöä. He saavat lennonjohdolta lähtöselvityksen jossa kerrotaan miten nousussa toimitaan.
Paljon yksinkertaistaen ehkä näin:
"Seuratkaa nousun jälkeen majakan radiaalia suuntaan 270 astetta. Älkää nousko yli 5000 jalan korkeuteen ennenkuin olette 30 mailin päässä kentästä."
Normaali lentoonlähtö täystehoilla 1500 jalkaan asti, jonka jälkeen jäädään vaakalentoon 5000 jalan korkeuteen kunnes koneen DME (mittaa etäisyyttä) näyttää että ollaan yli 30 mailin päässä kentästä (tai kentällä sijaitsevasta majakasta) ja sitten taas nousutehot päälle ja nokka ylös.
Moi,
siis olet itse lentänyt 18 vuotta, vai istunut kyydissä?
Mullakin on kyytiläiskokemuksia yli 20 vuoden ajalta, mutta lentänyt olen pari vuotta (pilottina).
että ilmatila kentän läheisyydessä voi olla hetkellisesti varattuna sotilasilmailulle, purjekoneille, muille radoille lähestyvälle liikenteelle tms.
Joten oma kone lentää tuon varatun ilmatilan ala-puolella.
*Johtunee mun korkeanpaikanpelostani*
Ellen väärin muista, korkeanpaikan pelkoa voi esiintyä vain korkeissa rakennuksissa jne... ei lentokoneissa, kuumailmapalloissa jne...
Syy tähän on, että korkeissa rakennuksissa on maahan yteys, ja näät pitkän seinän jolloin menee paniikkiin. Vastaavasti lentokoneessa ei ole maahan mitään yhteyttä, joten paniikkia ei synny. Kai aivot eivät tällöin miellä, että olet korkeella tai jotain.
Ton suuntasta muistaakseni pölötettiin jossain fobioista kertovassa ohjelmassa.
Ehkäpä se sitten johtuu ahtaanpaikankammostani, ei voi tietää :)
Ja siis kyydissä istunut olen, en lentänyt, haha :)
kammota vaikka mitä. asiaan, korkeanpaikan kammo katoaa jo muutamassa kymmenessä metrissä joten siitä ei voinut olla kysymys.
jos taasen sinulle tulee ahtaanpaikan kammo lentokoneessa, niin ehkäpä kannattaisi käydä pönttölekurin vastaanotolla.
luulo ei ole sama kuin tieto. iästäsi huolimatta, tämä kannattaisi muistaa.
"Air France -lentoyhtiön kone syttyi laskeuduttuaan tuleen Torontossa."
Viisas pilotti jos tuleen laskeutuu.
on luonnotonta istua kymmenessä kilometrissä muovitarjotin edessään.Kyllä laivamatkoissa on enemmän tyyliä...
Estonia?
mutta tämmöistä näyttää vaan tapahtuvan..
Näitähän sattuu. Kyllähän ne salamat saattaa koneeseenkin iskeä. Onhan siitä aikaa kun viimeksi on kone jysähtänyt.
Jos henki menee niin sitten menee.
Kyllä lentäminen vaan on turvallista!Miettikää paljonko ihmisiä kuolee auto-onnettomuuksissa kokoajan.
Meikä pelkää lentämistä ihan älyttömästi. Koneeseen meno ja nousu eivät pelota, mutta ilmassa iskee jännitys... Varsinkin jos kone tärisee vähänkin. Silti lennän n. kerran vuodessa lomalennon. Nekin lennot menee pehmeästi punaviinin voimalla (ei tietenkään missään kaatokännissä). Olen joskus menettänyt yöuneni, kun olen ajatellut lentämistä... mikä on älytöntä!
Tiedän lentämisen olevan turvallista ja pelkoni olevan typerää ja yritän aktiivisesti päästä eroon pelostani. Toronton lentoturma ei kuitenkaan lisää pelkojani.
Btw. suurin riski onnettomuuksille on koneen laskeuduttua.
nousuvaihe on riskaapelia hommaa, itse lento ei enää ole ...se että joutuu lento-onnettomuuteen ja kuolee siinä on erittäin vaikeaa hommaa, varsinkin jos matkustaa kerran vuodessa...todennäköisempää ja sata kertaa yleisempi kuolin syy on ruokaa tukehtuminen...80 ihmistä vuodessa kuolee siihen suomessa, montako kuoli viime vuona lento-onnettomuudessa ?
Lento-onnettomuuksien harvinaisuudesta saa kuvaa kun vertaa sitä auto-onnettomuuksiin. Jos liikenneilmailussa saa surmansa vuodessa alle tuhat ihmistä maailman laajuisesti, niin pelkästään Venäjällä kuolee auton ratissa samassa ajassa 30 000 ihmistä.
Jos minä astun auton rattiin tiedän riskit. Jos astun toisen kuljettaman auton kyytiin, tiedän, että riskitaso voi muuttua.
Mutta jos minä ostan lentolipun tai laivalipun, niin en haluaisi, että ko. yrityksen johto pitää minua vain riskinalaisena korvauskohteena. Omaisilleni maksettavat korvaukset vs. yhtiön sisäisen turvallisuustason nostaminen.
Mitä viisastelua tuossa oli? Aivan kylmiä faktoja. Mitkä riskit sinä ajaessasi tiedät? Osaatko laskea vaikkapa jokaiselle humalaiselle tai rattiin nukahtavalle vastaantulijalle jotkin omat riskikertoimet? Varmasti pystyt arvioimaan omia ajotaitojasi, mutta asiassa huomattavan paljon enemmän muuttujia. Ihan sama ajatko itse autoasi vai kaverisi, jos vaikkapa rekka tulee maantiellä keulaan. Jokaiseen liikennemuotoon liittyy omat riskinsä, mutta ilmailussa ne ovat kiistatta pienemmät kuin autoilussa.
On totta, että ilmailussa ovat riskit pienemmät. Mutta ei se suhde niin mahdottoman edullinen ole, jos se lasketaan kulkuvälineessä istuttua aikamäärää kohden.
Kitkerät mielipiteeni johtuvat siitä, että aavistelen Toronton onnettomuuskoneessa istuneiden joutuneen sellaisen tahallisen riskinoton uhreiksi, jollaisten olemassaolon ilmailu- ja ilmakuljetusteollisuus hurskain naamoin ehdottomasti kieltää.
Maaliikenteen riskeissä on se henkilöä itseään viehättävä seikka, että omalla tekemisellään ja osaamisellaan voi vaikuttaa huomattavassa määrin riskin suuruuteen. Ilmaliikenteessä matkustajan mahdollisuudet vaikuttaa asiaan ovat häviävän pienet. Toki voi valita lentoyhtiön ja matkareitin riskittömämmiksi kuvitelluista vaihtoehdoista.
turhan usein ku on saannu lukea noista lento-katastrofeista. ja nykyisestä maailman tilanteesta johtuen karsastan lentämistä. vaikka mieli kyllä tekisi jossain käyvä.
ja mitä tulee noihin koneisii mikää ei oo täysin varma. ja väitettiinhän sitä aikonaan titanicin olevan uppoamaton. mutta kuinkas kävi meni ja törmäs jäävuoree jonka jälkee upposi.
ja näitä samoja airbussejahan joka joutu onnettomuuteen torontossa väitettiin aikonaa myös pomminvarmoiks. mutta silti niitä on muutama tippunu aina silloin tällöin.
"ja näitä samoja airbussejahan joka joutu onnettomuuteen torontossa väitettiin aikonaa myös pomminvarmoiks. mutta silti niitä on muutama tippunu aina silloin tällöin."
-------
Korjataan sen verran, että Airbus A340 on lentänyt jo lähes viisitoista vuotta ja tämä oli ensimmäinen tälle konetyypille tapahtunut onnettomuus. Hengen menetyksiä kone ei ole vielä onneksi aiheuttanut ainuttakaan. Että turvallisin mielin voi lennellä vieläkin.
Lisätään nyt vielä ennen nokkelia huomauttelijoita, että kolhuja on sattunut. Yksi pitkäksi venynyt lentoonlähtö, pari laskuteline jutskaa ja lisäksi vielä yksi maassa parkissa/huollossa palanut kone.
Ei katsella nyt konetyyppia, katsellaan yhtiötä ja lentosemaa ja mahdollisesti Kanadan ilmailuhallintoa.
Aerodynamiikan lait ovat kaikille lentokoneille samat. Ja lentäjien tulee tietää ne pienet erot.
Totta tosiaan, Airbus on tullut tunnetuksi siitä, että tietokone päättää asiat lentäjän puolesta. Eli lentäjä ei saa täysiä valtuuksia itselleen pulmatilanteissa. Mutta tämä on varmasti huomioitu lentäjien koulutuksessa. Nostetaan hattua sille Finnairin/KarAirin kipparille, joka tätä ei ollut täysin sisäistänyt ja sai sakot ilmailuliikennerikkomuksesta. Koneen automatiikka tepaisi vehkeen takaisin taivoon kesken laskeutumisen, ja muutama matkustaja sai epämiellyttävän herätyksen kesken nokkaunien.
Juuri äskenhän se oli lestien palstoilla kuvattuna eurooppalaisen ja jenkkifilosofian ero. Airbusissa on automatiikka, joka kertakaikkiaan kaikissa tilanteissa estää lentäjää ylirasittamasta konetta. Boeing antaa lentäjälle halutessaan vapaat kädet rasittaa konetta rikkoutumiseen saakka.
Voidaan vaikka spekuloida tätä Toronton tapausta. Ukkospuuska tempaisi koneen virheelliseen asentoon. Lentäjä yritti kaikkensa vääntää vastaan, mutta automatiikka oli sitä mieltä, että tsot tsot poika, äläpäs riko konetta.
Kyllä minä vaan mieluummin lennän amerikkalaisvalmisteisella koneella, jos tiedän, että on kokenut lentäjä puikoissa.
Ei lentokoneessa pidä pelätä. Mutta ei myöskään vähätellä asiaa "niin harvoin kohdalle sattuu".
Kyllä se vaan jokainen lentoonnettomuus on katastrofi ja nostaa helposti lipunhintoja. Meidän matkustajien on syytä tarttua asiaan ja kysyä miksi Air Francen kone laskeutui noissa olosuhteissa.
Lento-onnettomuudet voitaisiin jakaa kolmeen kategoriaan
- ennalta arvaamaton tekninen vika, luonnonkatastrofi, ehkä myös terrorismi ja sabotaasi
- yhden tai kahden ihmisen erehdys tai virhe (lentäjät tai lennonjohto), olemme kaikki inhimillisiä ihmisiä
- laskelmoitu riskinotto (lentoyhtiöt ja erityisesti niiden johto)
Jos joku haluaa väittää, etteivät länsimaiset lentoyhtiöt sellaiseen syyllisty, niin tutustukoon vähän onnettomuuksien historiaan. Yksi räikeimmistä esimerkeistä on Air New Zealandin DC-10:n törmääminen Mount Erebukseen (Etelänapamantereella) marraskuussa 1979. Ei ollut Pilot Error, vaikka viralliset asiakirjat näin kertovatkin.
Nykypäivänä tuskin kukaan (ainakaan länsimaiset yhtiöt) ottavat laskelmoituja riskejä. Näin ainakin uskon (ja toivon)!
Lento-onnettomuudet jaetaan kahteen kategoriaan (ICAO Annex 13):
-Incident; ns. läheltä-piti -tilanne, raportointi ilmailuviranomaisille pakollista.
-Accident; kuolonuhreja tai vaikeasti loukkaantuneita, lentokoneeseen tulee rakeenteellisia vikoja tai se on kadoksissa.
Inhimillinen tekijä (human factor) t. inhimillinen erehdys (human error) onkin mielenkiintoinen asia jota ei ole vielä hirveän kauaa tutkittu ja suurempi kiinnostus asiaan heräsi vasta 70-luvun loppupuolella. Tämä esimerkkisi vuodelta 1979 osoittaa, että aiemmin "kaikki" onnettomuudet laitettin helposti lentäjien piikkiin, vaikka he saattoivat olla vain yksi myötavaikuttava tekijä onnettomuuden syntyyn.
Onnettomuuden aiheuttanut inhimillinen erehdys tai virhe voi olla myös paljon useamman kuin yhden tai kahden ihmisen tekemä. Tämä inhimillisten tekijöiden ketju voi olla ´vaikka kuinka monen´ erehdyksen mittainen, mutta jos yksikin lenkki ketjusta katkeaa (virhettä ei tehdä), niin onnettomuutta ei pääse syntymään.
Asiasta kiinnostuneet voivat tutusta esim. psykologian professori James (Jim) Reasonin opukseen ´Human Error´.
Nykypäivänä tuskin kukaan (ainakaan länsimaiset yhtiöt) ottavat laskelmoituja riskejä. Näin ainakin uskon (ja toivon)!
Minä kun en valitettavasti voi olla samaa mieltä!
Perustelut kiitos.
Tänään oli jo Hesarissa siteerattu Kanadalaista tutkijalautakunnan jäsentä, joka oli lausunut "kyllähan se paljon turvallisempaa olisi ollut lasketua läheiselle varakentälle, mutta lentäjähän sen päättää".
Lentäjähän sen päättää, mutta tuskin hänkään mielellään ukkospilveen laskeutuu. Kenen käsi lepäsi raskaasti ohjaimien päällä, kun hän päätöstään teki. Miesparka on epäilemättä siinä tilanteessa, ettei enää lennä Air Francella, mutta puhuuko silti suunsa puhtaaksi. Ja itsensähän hän myös syyllistää, jos tunnustaa, että ettei asettanutkaan lentoturvallisuutta ensi sijalle. Kyllä se vaan niin on, että kenen leipää syöt sen lauluja laulat.
mutta nyt aloin asiaa miettimään,kun itse lensin pari pv sitten air francen koneella!
Eihän se lentoyhtiö näihin onnettomuuksiin vaikuta, ellei sitten kyseessä ole joku homeinen neukkukone!=)
Ei huolta, koneeseen vaan! Nautitaan kaikki tuosta ihanasta matkustustavasta!
Otsikko:
"Air France -lentoyhtiön kone syttyi laskeuduttuaan tuleen Torontossa.
Koneessa oli 297 matkustajaa ja 12 miehistön jäsentä."
Ei ole ihme jos syttyi kun laskeutui tuleen.
Eivätkö toimittajat osaa enää kirjoittaa???
KAUHEA VAUHKOOMINEN SINULLA...JOKAINEN VARMAAN OSAA KATSOA TV-UUTISET,LUKEA LEHDET JA NETTI UUTISET ILMAN SUN SAIRAANLOISTA VAUHKOOMISTA.
KANADAN ONNETTOMUUS VAANB KERTOO SIITÄ,ETTÄ SELLAISTA TÄMÄ ELÄMÄ ON!MIKÄÄN,KUKAAN EI KOSKAAN OLE TÄYDELLISTÄ,TÄYSIN TURVASSA.JA SITÄ PAITSI KO. KONE EI SYÖKSYNYT MIHINKÄÄN!
AINA SILLOIN TÖLLÄIN ON LEHDISSÄ UUTISIA JOLLOIN SUOMESSA ESI, LINJA-AUTO ON SYTTYNYT TULEEN KESKEN AJON JA MATKUSTAJAT PELASTAUTUNEET JNE....MIELENKIINTOISTA ETTET VOUHKAA NIISTÄ!ONKO LENTOKONE SULLE SEKSINKORVIKE? :-) TOISIN SANOEN:OLET PELLE :-))
Aina voi sattua jotain. Viimeksi talvella lähtökiihdytyksessä kiitoradalla kone alkoi huojumaan pahasti. Melkein siipi kosketti maata. Oli se vain kauhean tuntoista. Tuon lennon jälkeen päätin että ei lentoja enää.
Vaarallista touhua! Nousut ja laskut kriittisiä vaiheita. Mitäs esim. jos alkunousussa tulee ongelmia, eihän siinä voi kun pudota takas kun ei ole korkeuttakaan vielä..? Räjähdys ja Kuolemanpaikka.
Nousussa voi tulla moottorihäiriö, ja silloin on paha tilanne. Sitä vartenhan on tekniikka, joka pitää paikat kunnossa. Siihen on luotettava lentäjien ja matkustajien. Jo et luota niin et pääse ilmaan.
Mutta sitä minä vaan en ymärrä, että pitää ehdoin tahdoin laskeutua ukkospilveen, muitakin vaihtoehtoja on.
Lentämisessä jokainen normaali ihminen pelkää. Onhan se hurjaa touhua kun ajatellaan nopeuksia ja korkeuksia jota lentämiseen liittyy.
Vaarallinen yhtälö, valtavat määrät polttoainetta ja ukonilma.
Nyt sitten uutisoitiin, että onnettomuuden syy on selvinnyt, lasku meni pitkäksi. Voi pyhä Sylvanius, toki on selvää, että mäkeen mennään, jos kiitoradan loppupäähän laskeudutaan. Mutta ei se ole syy onnettomuuteen. Kyllä lentäjä tietää, milloin lasku on menossa pitkäksi ja istuessaan koneen kärsässä tietää myös kehen se ensimmäisenä sattuu. Mitä tässä salaillaan Air Francen töppäyksiä vai Airbusin teknistä vikaa. Ikävä kyllä molemmat jäljet johtavat samaan sylttytehtaseen.
Minusta tuo selitys oli kyllä ihan kelvollinen. Eli inhimillinen virhe kyseessä!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000476&posting=22000000009906638