Olen ensikesänä ottamassa koirakaveria sekarotuiselle(keskikokoiselle)koiralleni.
Nyt ajattelin ottaa rotukoiran ja doobberi on yksi mahdollinen vaihtoehto.
Kertokaa kokemuksia millainen koirana ja kuinka hyvin tulee toimeen toisen koiran kanssa?
Olen jo lukenut perustietoa, mutta kiva olisi kuulla ihan kyseisen rodun omistajia.
Kiitos paljon =)
Nyt ajattelin ottaa rotukoiran ja doobberi on yksi mahdollinen vaihtoehto.
Kertokaa kokemuksia millainen koirana ja kuinka hyvin tulee toimeen toisen koiran kanssa?
Olen jo lukenut perustietoa, mutta kiva olisi kuulla ihan kyseisen rodun omistajia.
Kiitos paljon =)
Vastaukset 5
Vanhimmat
www.sdy.fi/foorumi
Tuolla ollaan viimeaikoina aika paljon keskusteltu dobberin hankinnasta. Mukana keskusteluissa on kasvattajia ja harrastajia, joten sekaan vain.
Dobberi on semmoinen energiapesäke ja vaatii todella paljon aikaa, työssäkäynti ja dobermanni ei aina ole järkevä yhdistelmä. Herkkä ja oppivainen koira. Uros saattaa olla aika voimakasluontoinen ja varsinkin jos koirasi on nuorempi uros, kannattaa ehken ottaa narttu. Urokset eivät useinkaan tule kovin kehuttavasti toimeen toisten urosten kanssa sosiaalistamisesta huolimatta. Kannattaa kysellä, millaisia kasvattajan koirat ovat vieraiden koirien kanssa. Narttu on ylipäätään helpompi, ja monet kasvattajatkin antavat ensimmäiseksi palveluskoiraksi nartun urosta helpommin.
Kerrassaan loistava koira kaikkeen toimintaan, mutta vaatii kyllä ymmärtämistä, oikeita otteita ja pitkää pinnaa. Itselleni on tulossa vuoden lopulla pentu myös, JIPPII!! =) Vanhus-doobe onkin jo 13-vuotias.
Sinullehan on tulossa se kiharkarvainen noutajakin.
Otatko kaksi pentua yhtäaikaa?
Terve! Ei ole tulossa kuin yksi pentu. Kiharakasvattaja ei ollut aivan varma käyttääkö urosta jota meinasi alunperin, joten annoin asian sitten olla. Ei viitsisi sikaa säkissä ostaa kyseisen rodun kohdalla. Neuvottelin siis kasvattajan kanssa, tarjosi pentua seuraavasta pentueesta (nyt syksyllä) mutta yhdistelmä ei sytyttänyt.
Sitten satuinkin löytämään tämän tulevan pentuni varsin mainiosta kennelistä ja yhdistelmästä, ja se olisi tuloillaan tämän vuoden aikana vielä. Jos ihmettelet rodunvaihdosta, niin siitäkään ei ole kysymys. Dobermannien kanssa olen touhunnut oikeastaan paljon enemmän kuin kikkuroiden, mutta molemmista tykkään.
En ylipäätään ostele koiria "hyllyltä" varsinkaan kyseisten rotujen kohdalla, joten ymmärtänet tilanteen. Olisi mielenkiintoista toki tietää, että kuka siellä huutelee. Voihan sitä tietenkin ottaa kaiksi pentuakin jos siltä tuntuu, en suosittele.
luonne: dobru on valpas ja tottelevainen. se kiintyy emäntäänsä/isäntäännsä. turkinhoito:helppoa liikunta: vaativaa ruokinta: kohtalaisesti vaativaa koko: 33-44 kg. se tarvii melkoisesti liikuntaa.
ja aivan ihana sängynlämmittäjä! Itselläni on ollut jo useampi, vaan viime syksynä jouduin päästämään pois Jesse -vanhuksen. Uusi on jo syntynyt, vielä pitää odottaa viisi viikkoa...
Meillä on aina ollut paljon eläimiä, ja dobberi on tullut hyvin toimeen muiden koirien kanssa (tällä hetkellä kolme basenjia, historiassa vaikka mitä), kissojen kanssa, on meillä ollut pupukanikin dobberin jaloissa pyörimässä.
Ainoa mistä varoitan: urosdobberi ei tule hyväksymään reviirilleen toista urosdobberia. Pentuikä ja nuoruus menee ookoo, vaan kun tulevat aikuisiksi, huhhuh... Ongelmia tietysti saattaa syntyä muunkinrotuisten urosten kanssa, vaan ei välttämättä. Koska ei kannata ottaa riskiä, ota narttu, jos entinen koirasi on uros.
Itsekin otan nartun, koska yksi basenjeistani on uros, ja niillä näyttäää olevan myös varsin (!!) voimakas reviirivietti.
Dobberilla voi harrastaa mitä vaan palveluskoiralajeja, ja se on erinomainen vartio- ja suojelukoira jo pelkän ulkonäkönsä ansiosta.
Itse harrastan lähinnä hiihtovetoa, koska olen liian laiska itse hiihtämään :-)) Lumettomana aikana liikuntaa saa kunnolla vaikka pyörää hinaamalla.
Hyvä on tietysti, jos on oma aidattu piha, johon koira pääsee halutessaan ulkoilemaan (meillä onneksi on). Silloin menee hyvin, vaikka emäntä joskus onkin töissä kahdeksan tuntia putkeen... Ja kun on muita koirakavereita, aina parempi!
Vaan kyllä dobberi voi asua helposti kerrostalossakin, se vaatii vain vähän enemmän viitseliäisyyttä omistajalta, kun on joka pissalenkki lähdettävä itse viemään.
Eräs hyvä puoli dobberissa on lyhyt aluskarvaton turkki: aivan erilailla helppo kuin esim. sakemanni, joita myös olen omistanut. Eikä haise pahalle! (Tosin basenjit vievät dobberistakin voiton: ne eivät edes haise KOIRALLE, vaikka olisivat märkiä...)
Vaan paras puoli: se on uskollinen, lojaali, palvelualtis, kaunis, halattava, juuri sinun... En nyt muista mitä kaikkea se on, vaan Tosi Ihana Koira!
Emännän ja / tai isännän pitää kuitenkin olla jämäköitä ja hyviä komentelemaan ja pitämään järjestystä: jos on nyhverö luonteeltaan, saattaa dobberi ottaa komennon talossa... Ja sitähän me emme halua emmekä voi sallia....