KUN ahdistun pääkaupungin syntisestä sykkestä, on ihana tunnelmoida kotikunnan paikallislehden parissa.
Yleensä Sisä-Suomen Lehden järkyttävintä aineistoa ovat 20-vuotiaaksi eläneet hamsterit tai kioskimurrot joiden saaliina on tupakkakartonki ja salmiakkia vuoden tarpeiksi.
Viime viikkon saakka. Oli kerrottava seudun ensimmäinen huumekuolema. 24-vuotias poika otti yliannoksen ekstaasia.
Se pysäytti.
Olen vihainen Torsti Koskiselle.
MINUA pyydettiin mukaan huumeiden vastaiseen työhön.
Kaikkihan huumeita vastustavat.
Työpaikkailmoituksissa luvataan puhelinmyyjille hyviä tienestejä "uudessa huumeidenvastaisessa kampanjassa". Huono omatunto on hyvä bisnes. Kuka kieltäytyy avustuksesta, jos siten tulee suosineeksi huumekauppaa koululaisille?
Koskinen on huumepoliisin entinen päällikkö ja Irti Huumeista ry:n puheenjohtaja. Järjestön perustivat 15 vuotta sitten narkomaanien vanhemmat, joiden hätää ei ole vaikea ymmärtää. Miksei Suomi estä huumeiden tuontia, rankaise myyjiä ja kurita käyttäjiä?
Vastaus, joka ei miellytä ketään: se on mahdotonta.
Huumeet on hyväksyttävä.
Näin ei saa sanoa, siitä pitää huolen mielipideterrori. "Huolestunut" poliitikko pitää puheen, "huolestunut" muusikko pitää konsertin, "huolestunut" media pitää keskustelun piilossa.
Minun oli vastattava pyytäjille heidän omalla iskulauseellaan.
"Uskalla sanoa EI."
90-LUKU oli iskulauseiden vuosikymmen.
"Elämä on parasta huumetta." Tahatontako huumoria, kun huumekuolemat ovat moninkertaistuneet?
Sotien jälkeen syntyneistä suomalaisista joka kymmenes on kokeillut kannabista. Alle kolmekymppisista 20 prosenttia - ja Helsingissä jo joka kolmas.
Heihin valistus ei tepsinyt. Entäs nyt, Torsti Koskinen?
He huomasivat, että mitään kamalaa ei tapahtunut. Heistä ei tullut narkkareita, kuten porttiteoria pelottelee: rajuimmankin arvion mukaan aikuisväestöstä 0,5 prosenttia käyttää kovia huumeita.
Kokeilijoita oli huijattu. Valistus oli valestus.
Valtiollinen valhe vain korostuu, jos huumekokemus on miellyttävä. Jos ja kun. Siksihän päihteitä käytetään, kun niistä tulee hyvä olo, silloin kun elämästä ei.
Kun kokeilija ei voi luottaa valtion valistukseen, hän uskoo alan asiantuntijoihin.
Huumekavereihin ja kauppiaisiin.
JOKA kolmas helsinkiläisnuori on siis rikollinen.
Entä nyt, Torsti Koskinen? Vaihtoehtoja on kaksi.
Yksi: lievennetään rikosta. Ymmärretään kokeilu, siedetään käyttöä. Pidetään pilvenpolttajat pois kovasta rikollisuudesta. Hollannissa heroiinin käyttö vähenee.
Tämä ei käy meille, joille oikeaoppisuus on tärkeämpi kuin pimeälle tielle ajettujen nuorten henki. Meitä miellyttää vaihtoehto 2.
Kovennetaan rikosta. Eduskunnalle esitetään lain kiristystä, jossa kaikki käyttö johtaa vähintään sakkoihin. Kokeilija ei uskalla pyytää enää apua. Yhdysvalloissa on telkien takana puoli miljoonaa huumerikollista, mutta huumerikollisuus ei vähene.
VAIHTOEHTOJA on kaksi. Valistus tai vastuu.
"Nyt on uskallettava sanoa ei yhden lauseen ratkaisuille."
En keksinyt tuota, vaan luin osoitteesta www.paihdelinkki.fi. Suosittelen. Vihdoinkin vakavaa asiaa, ei aivopesua
Yleensä Sisä-Suomen Lehden järkyttävintä aineistoa ovat 20-vuotiaaksi eläneet hamsterit tai kioskimurrot joiden saaliina on tupakkakartonki ja salmiakkia vuoden tarpeiksi.
Viime viikkon saakka. Oli kerrottava seudun ensimmäinen huumekuolema. 24-vuotias poika otti yliannoksen ekstaasia.
Se pysäytti.
Olen vihainen Torsti Koskiselle.
MINUA pyydettiin mukaan huumeiden vastaiseen työhön.
Kaikkihan huumeita vastustavat.
Työpaikkailmoituksissa luvataan puhelinmyyjille hyviä tienestejä "uudessa huumeidenvastaisessa kampanjassa". Huono omatunto on hyvä bisnes. Kuka kieltäytyy avustuksesta, jos siten tulee suosineeksi huumekauppaa koululaisille?
Koskinen on huumepoliisin entinen päällikkö ja Irti Huumeista ry:n puheenjohtaja. Järjestön perustivat 15 vuotta sitten narkomaanien vanhemmat, joiden hätää ei ole vaikea ymmärtää. Miksei Suomi estä huumeiden tuontia, rankaise myyjiä ja kurita käyttäjiä?
Vastaus, joka ei miellytä ketään: se on mahdotonta.
Huumeet on hyväksyttävä.
Näin ei saa sanoa, siitä pitää huolen mielipideterrori. "Huolestunut" poliitikko pitää puheen, "huolestunut" muusikko pitää konsertin, "huolestunut" media pitää keskustelun piilossa.
Minun oli vastattava pyytäjille heidän omalla iskulauseellaan.
"Uskalla sanoa EI."
90-LUKU oli iskulauseiden vuosikymmen.
"Elämä on parasta huumetta." Tahatontako huumoria, kun huumekuolemat ovat moninkertaistuneet?
Sotien jälkeen syntyneistä suomalaisista joka kymmenes on kokeillut kannabista. Alle kolmekymppisista 20 prosenttia - ja Helsingissä jo joka kolmas.
Heihin valistus ei tepsinyt. Entäs nyt, Torsti Koskinen?
He huomasivat, että mitään kamalaa ei tapahtunut. Heistä ei tullut narkkareita, kuten porttiteoria pelottelee: rajuimmankin arvion mukaan aikuisväestöstä 0,5 prosenttia käyttää kovia huumeita.
Kokeilijoita oli huijattu. Valistus oli valestus.
Valtiollinen valhe vain korostuu, jos huumekokemus on miellyttävä. Jos ja kun. Siksihän päihteitä käytetään, kun niistä tulee hyvä olo, silloin kun elämästä ei.
Kun kokeilija ei voi luottaa valtion valistukseen, hän uskoo alan asiantuntijoihin.
Huumekavereihin ja kauppiaisiin.
JOKA kolmas helsinkiläisnuori on siis rikollinen.
Entä nyt, Torsti Koskinen? Vaihtoehtoja on kaksi.
Yksi: lievennetään rikosta. Ymmärretään kokeilu, siedetään käyttöä. Pidetään pilvenpolttajat pois kovasta rikollisuudesta. Hollannissa heroiinin käyttö vähenee.
Tämä ei käy meille, joille oikeaoppisuus on tärkeämpi kuin pimeälle tielle ajettujen nuorten henki. Meitä miellyttää vaihtoehto 2.
Kovennetaan rikosta. Eduskunnalle esitetään lain kiristystä, jossa kaikki käyttö johtaa vähintään sakkoihin. Kokeilija ei uskalla pyytää enää apua. Yhdysvalloissa on telkien takana puoli miljoonaa huumerikollista, mutta huumerikollisuus ei vähene.
VAIHTOEHTOJA on kaksi. Valistus tai vastuu.
"Nyt on uskallettava sanoa ei yhden lauseen ratkaisuille."
En keksinyt tuota, vaan luin osoitteesta www.paihdelinkki.fi. Suosittelen. Vihdoinkin vakavaa asiaa, ei aivopesua
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.