Onnettomuustutkintalautakunta on julkaissut hiljan kattavan tutkimuksen veneiden turvallisuudesta. Tutkinnan käynnisti mottoriveneen uppoaminen 2003 kesäkuussa Viron länsirannikolla.
Minusta raportissa on asiaa ja huomioitavaa meille kaikille.Etenkin mikäli moottoriveneessä sattuu olemaan portti perässä.
Itse olen jo jonkin aikaa miettinyt mottoritilan laipioihin tehtyjen reikien tilkitsemistä, ja tässä on nyt hyvät perustett asiaan ryhtymiseksi.
Veistämö on vetänyt makeavesiletkuja, lämppärin letkuja jne. juuri samalla tavalla kuin onnettomussveneessäkin, ja mikäli moottoritilaan pääsee vettä pääsee se näiden reikien kautta edelleen muualle veneeseen. Aionkin siis jollakin sopivalla tavalla tilkitä/tiivistää nuo reiät.
http://www.onnettomuustutkinta.fi/32280.htm
Minusta raportissa on asiaa ja huomioitavaa meille kaikille.Etenkin mikäli moottoriveneessä sattuu olemaan portti perässä.
Itse olen jo jonkin aikaa miettinyt mottoritilan laipioihin tehtyjen reikien tilkitsemistä, ja tässä on nyt hyvät perustett asiaan ryhtymiseksi.
Veistämö on vetänyt makeavesiletkuja, lämppärin letkuja jne. juuri samalla tavalla kuin onnettomussveneessäkin, ja mikäli moottoritilaan pääsee vettä pääsee se näiden reikien kautta edelleen muualle veneeseen. Aionkin siis jollakin sopivalla tavalla tilkitä/tiivistää nuo reiät.
http://www.onnettomuustutkinta.fi/32280.htm
Vastaukset 10
Vanhimmat
raportti. Mielestäni päällimmäinen johtopäätöksesi on kuitenkin vähän yllättävä (nimenomaan siksi, että nostat sen esille ilmeisesti tärkeimpänä). Raporttihan kertoo aika selkeästi, että ongelmana ovat nimenomaan peräportit ja esim. mainittu Sun 33 olisi ilmeisesti uponnut, vaikka moottoritilan ja muun veneen väliset laipiot olisivat olleetkin tiiviit. Olen itse miettinyt messuilla peräporttien turvallisuutta ja myös vaikutusta rungon lujuuteen. Tässä tapauksessa oli tietysti lisäongelmana paitsi vetolaitteeseen tarttunut rysä, joka esti venettä kohoamasta aallon mukana, myös lähes 400 kg alkuperäistä painavampi moottori ja moottoritilan huomattavan suuri koko. Edelleen uimatason kotelot täytyttyään merkitsivät merkittävää lisäpainoa.
Tutkintalautakunnan päällimmäinen suositus olikin, että nimenomaan peräporttien rakenteelliset vaatimukset tulisi tarkistaa.
Seuraavaksi tärkein asia raportissa on läpivientien ja erilaisten vesiletkujen kunto.
Omassa veneessäni on kuormitus rakennesuunnitelman mukainen. Eli normaalioloissa kaikki aukot ovat riittävän korkealla vedenpinnan ylläpuolella, eikä mistään pääse vettä sisään.
Kuitenkin mikäli mottorissa korkkaa jokin paikka, vettä pääsee konetilaan, ja kun laipioissa on reikiä letkujen ja putkien läpiviemiseksi, vesi pääsee esteettä leviämään muuallekin veneeseen.
Kerran muutama vuosi sitten rupesi AQAD:n pakosaappaan yläpäästä vuotamaan meri sisään veneeseen. Pakosaappaaseen oli laitettu jo korjauskaulus joka oli Sikalla liimattu kiinni kuten VOLVOn korjaussarjassa kuuluukin. Kuitenkin tämä alumiiniputki oli jatkanut hapettumistaan Sikan alla ja päästi täten vettä veneeseen sitä kautta. Vettä ei kerinnyt tulemaan kriittisiä määriä, mutta mikäli vuoto olisi ollut suurempi olisi ensin loppunut virta akuista lamauttaen pilssipumpun ja sitten olisi vesi levinnyt edelleen pitkin venettä ja voinut jopa upottaa sen laituriinsa, ellen olisi ajoissa käynyt paikalla tai ulkopuoliset havainneet asiantilaa.
Siitä tuo huoleni noiden aukkojen suhteen.
Opittavaa ja mietittävää kaikille mielestäni tuossa artikkelissa.
...varma, ettei tuossa tilanteessasi olisi voinut seurata uppoaminen myös, vaikka laipiot olisivat olleet vesitiiviitä? Ts. ettei konehuoneen täyttyminen vedellä olisi johtanut jonkin ilma-aukon joutumiseen veden ulottuville (ainakin aallokon)? Tai vielä toisin sanoen, olisiko veneesi kellunut konehuoneen täytyttyä, vaikka minnekään muualle ei olisi päässyt vettä?
En minä nyt varsinaisesti halua niitä laipioläpivientejä vaarattomiksi väittää, mutta eivät ne tuon tutkimusraportinkaan pohjalta se vakavin riski taida olla. Ne voivat kyllä edesauttaa/nopeuttaa uppoamista.
Raportin ja muiden vastaavien ja oman pohdiskelun perusteella sanoisin riskijärjestyksen olevan seuraava:
1) läpiviennit
2) moottorin ja WC:n letkusto
3) peräportit tms. varalaidan alennukset.
Viimeksimainitun suhteen taitaa muuten hahmottua syy-yhteys perä-laituriin-kiinnityksen kanssa: toisaalta portti helpottaa uimatason kautta kulkua, toisaalta suunnittelijalle ei välttämättä edes tule niin sen riskit mieleen, kun ei tule ajatelleeksi venettä mahdollisesti kiinnitettävän niin, että perä on aalloille alttiina. Ja jos tulee, niin voipa jopa ajatella, että eihän venettä niin pidäkään kiinnittää, joten asialla ei ole väliä :)
...jälkikäteen mieleen lisätä vielä, että vaikka ne välilaipioiden läpiviennit tuskin ovat itsessään kovin suuri primääririski, niin toki ne voivat vaikeuttaa asioita päästäessään alkuvaiheessa sisäänvuotavan veden leviämään tasaisemmin, jolloin esim. peräpainoisuus tai kallistuma ei tule niin nopeasti havaittua. Ts. vaikka niiden kautta muuanne veneeseen vuotava vesimäärä tuskin sinänsä on vaarallinen venettä upottavana painona, niin esim. 100 litraa vettä veneen keskiosassa voi tasapainottaa venettä sen verran, että ensimmäiset 300-400 litraa konehuoneessa jäävät huomaamatta...
Veneeni moottoritila on suhtellisen pieni. Molemmilla sivuilla on boksit kaiken lisäksi, kunnon laipioilla erotettuna. Mikäli ainoastaan moottoritilaan pääsisi vettä, se maksimissaan voi nousta vesirajaan lisättynä lisäveden vesilinjaan vaikuttava painonlisäys. Siis vene kelluu riitävän suorassa. Lisäksi perässä ei ole mitään aukkoja eikä vuotoputkia.
Uimatason alla on 1,5 m3 kelluketta, eli täysin päinvastainen tilanne tuohon tutkintalautakunnan tapaukseen verrattuna. veneen painuessa poitiivinen uppouma kasvaa tuon 1,5 m3.
Veneeni suurin vuotoriski on moottori ja sen letkut ja jäähdyttimet. AQAD 41:ssä oli vesihana kilvessä, mutta KAD 43:ssa sitä ei enää ole.
Toinen salakavalampi vuotokohde on pakosaapa. Sen tilaa ja kuntoa täytyy seurata säännöllisesti, mutta täydelline takistus on mahdollista vain kun moottori on veneestä ulkona. Se saamarin pakosaapas kun on alumiinia, niin sen kanssa saa olla tarkkana.
Kaikki muut molemmat läpiviennit saa suljettua, ja poistoputket ja lämmitin/keitin läpiviennit ovat niin korkealla väh 750 mm vesirajasta että ei niistä ole vaaraa.
Marino 7000 joka upposi muutamia vuosia sitten oli muistaakseni muutettu niin, että konehuoneeseen oli pistopunkasta huoltoluukku. Tästä vesi pääsi vapaasti täyttämään veneen.
Huhhuh, aika ravisuttava raportti, varsinkin kun itselläni on samantyyppinen vene ja oltiin k.o. vesialueella tänä kesänä......
Muutama seikka kiinnitti raportissa huomiota eli jälkiviisastelua :
- koneluukun tiivisteiden puuttuminen. Sehän on jo moottorin melunkin kannalta oleellisia asioita !
- pilssipumppujen automaatti(pinta)kytkimien puuttuminen
- kiinteän käsipumpun puuttuminen (ei ehkä ollut katsastettu vene, joten...)
- aika pienet, 30 mm tyhjennysaukot avotilasta mereen
- myös laipioläpivientien tiivistämättä jättäminen (joka on myös tärkeä melun pysäyttämiseksi)
Hyvä, että kuitenkin äijät selvisivät ja venekin on taidettu tehdä uusiksi tarvittavien modifikaatioiden kera !
Pitää vielä sanoa, ettei kyllä itsekään lähdetä vähään aikaan Länsi-Viroon, huonoja kokemuksia tuli niin paljon mm. navigoinnista ja säistä...
Käykääpä vielä katsomassa linkin "Liitteet ja lausunnot" loppupuolella otettuja kuvia venenäyttelystä.
Ei helvetti !! Haloo venevalmistajat ?
!!!
Tuli vain mieleeni, että viimetalvisten messujen veneeksihän valittiin se Finnmasterin uutuus, joka otti venelehtien koeajoissa vettä sisään peräportista ihan normaalissa pysäytyksessä ja peruutuksessa...