Olen siis tosi ihastunut erääseen minua vuotta vanhempaan tyttöön. Eihän tässä mitään, mutta kun se seurustelee jo.
Haluaisin tutustua siihen tyttöön ja yrittää ystävystyä edes hänen kanssaan. Sillä ystävyyskin olisi minulle todella tärkeää. Ja _en todellakaan_ halua rikkoa niiden välejä. Minulle on tärkeintä että se on onnellinen enkä halua mennä niiden väliin. Pääasia että hän on onnellinen, vaikka olisikin sitten sen toisen jätkän kanssa eikä minun kanssani. Vaikka en tunnekaan häntä niin silti välitän hänestä todella paljon ja hän on mulle tosi tärkeä.
En ole kertaakaan puhunut hänen kanssa eikä tunneta juuri ollenkaan. Samassa koulussa olemme silti vielä (hän 18 ja minä 17).
Sekin vielä että monesti kun nähdään niin se tyttö katsoo minua pitkään, ja suoraan silmiin, mitähän mahtaa sillä tarkoittaa vai tarkoittaako mitään.
Toivottavasti joku jaksoi lukea ja ottaisi kantaa että mitä kannattaisi tehdä :)
Haluaisin tutustua siihen tyttöön ja yrittää ystävystyä edes hänen kanssaan. Sillä ystävyyskin olisi minulle todella tärkeää. Ja _en todellakaan_ halua rikkoa niiden välejä. Minulle on tärkeintä että se on onnellinen enkä halua mennä niiden väliin. Pääasia että hän on onnellinen, vaikka olisikin sitten sen toisen jätkän kanssa eikä minun kanssani. Vaikka en tunnekaan häntä niin silti välitän hänestä todella paljon ja hän on mulle tosi tärkeä.
En ole kertaakaan puhunut hänen kanssa eikä tunneta juuri ollenkaan. Samassa koulussa olemme silti vielä (hän 18 ja minä 17).
Sekin vielä että monesti kun nähdään niin se tyttö katsoo minua pitkään, ja suoraan silmiin, mitähän mahtaa sillä tarkoittaa vai tarkoittaako mitään.
Toivottavasti joku jaksoi lukea ja ottaisi kantaa että mitä kannattaisi tehdä :)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eikö ketään kiinnosta ja kukaan halua kommentoida :(
Nyt oo jätkä ovela. Kierolla pelillä sie sen tytön saat. Ajattelet sen tytön parasta, mutta sen jätkäkamun tunteet ei taatusti kiinnosta. Eli käy kimppuun.. NO ET TOTTA HELVETISSÄ! UNOHA! Varatut voi flirttailla, ei ne sillä mitään aina tarkota. Eti joku muu viiva, nakkipoika. Muutenkin vaikeaa saada mieleistä seuraa, miksi roikkua varatuissa?
En vaan tiedä, olen kyllä yrittänyt unohtaa, mutten ole siinä onnistunut. Haluaisin vaan vaikka edes ystävystyä sen kanssa, sillä unohtaminen sattuisi liikaa. Kaikki joihin olen joskus ollut ihastunut, ovat unohtuneet hetkessä. Mutta tämä tuntuu olevan erilaista, paljon suurempaa..
omaa kultaa.Minulla oli vastaava tilanne, mutta sitten tapasin nykyiseni ja onnellinen olen =)
... kaikki ns. varatut eivät elä onnellisessa suhteessa. Joskus on vaan vaikea lähteä. Mikään ei ole niin hirveää kuin toisen satuttaminen.
..pysty luovuttamaan. Ystävyyskin olisi todella paljon. Yrittäisin olla mahdollisimman hyvä ystävä sille, en vain tiedä pystyisinkö olemaan hänelle tarpeeksi hyvä. Ja sen takia en todellakaan aio ystävystyä että pääsisin jotenkin niiden väliin. Kuten olen sanonutkin, pystyn olemaan (jotenkin) onnellinen sen puolesta, kunhan hän vaan on tämänhetkisessä suhteessa onnellinen
Joo mulla oli samanlainen kokemus lukiossa. En mäkään(mies) mitään hänelle(nainen) puhunut. Vituttaa jälkeenpäin etten tehnyt koska suorat pakit jopa olisi ehkä säästänyt mua kolmen ja puolen vuoden kärsimykseltä! Viime reilu puoli vuotta jolloin en enää nähnyt häntä meni unohtamiseen. Sen jälkeen ja sen johdosta tuli paha kahden vuoden masennus.
No, nyt olen viisi vuotta jälkeenpäin melkein samassa jamassa kuten silloinkin mutta 10 kertaa pahemmin. Tällä kertaa olen mennyt rakastumaan parhaaseen ystävään(nainen) jota olen pari vuotta tuntenut. Ystävä on ollut kihloissa kymmenen vuotta toiseksi parhaan ystäväni(mies) kanssa. Olen kyllä kertonut tunteistani hänelle ja samalla ilmoittanut että muutan ulkomaille unohtaakseni tunteitani häntä kohtaan. Tällä kertaa ei perkele edes vuosi riitä unohtamiseen mutta on se paljon parempi vaihtoehto kuin että jäisin ja kärsisin. Vituttaa ihan helvetisti etten tunne yhtään mitään ketään uusia naisia kohtaan mitä nykyisin tapaan. Jotta elämä jatkuisi jotenkuten normaalisti pitää selvittää nämä tunteet ettei jää vaan samaan paikkaan tallaamaan.
Eli ehodotukseni on kertoa hänelle mitä tunnet jollain tavalla koska siinä missä sinä nyt olet ei ole kiva paikka olla. Siinä menee vaan tosi arvokasta aikaa hukkaan!! Tulkoon pakit jos on tullakseen, nopeammin ja helpommin toivut sillä tavalla. Rakastuminen ja hullaantuminen on fyysinen sairaus. Ihana semmoinen jos rakastumisen kohde tuntee samoin, muuten tosi vaarallinen ja huono olotila mikä alentaa tosi paljon suorituskykyä mihin vaan ja vaikeuttaa ja hidastaa elämää. Jos sulla nyt on vittumaista olla niin jos hänestä tulisi pelkkä ystäväsi niin sulla olisi 10 kertaa vittumaisempi olla. Usko pois vaan!
..sulla on varmasti ollut huonoja kokemuksia näistä asioista.
Mulla on sama juttu. En halua tutustua kehenkään muihin ja eikä muut kiinnosta ollenkaan. Onhan tämä pieni aika verrattuna sun juttuus, siis mulla kestänyt koko tämän vuoden, jonkin verran ylikin.
Se tyttö/nainen on mulle kaikkein tärkein ja enkä haluaisi unohtaa. Tuntuu vaan että mulle ystävystyminen olisi helpompaa, vaikka tuskaista sekin.
Siis jos sä oikeesti olet valmis riskeeraamaan mielenterveyttäsi ystävästymällä häneen niin siitä vaan. Kuoppa mihin putoat, on 10 kertaa syvempi kuin nykykuoppasi, jos teistä ei tule kuin hyviä ystäviä. Totta kai jo ystävyys tuntuisi hänen kanssa maailman ihanimmalta asialta mutta kun rupeat rakastamaan häntä ystävänä ja ihmisenä niin sitten on soppa keitetty jo moneksi vuodeksi. Ei ehkä kannata uskoakaan jos hän sanoisi sinulle että olisi muuten kiinnostunt olemaan kanssasi mutta kun seurustelee nyt. Sitten jäisit vain ehkä turhia odottelemaan. Odottelun aikana kuluu melkein puolet joka päivästä hänestä ajattelemiseen mikä ei ole kovin järkevää, mutta kun ei valitettavasti pysty muuta(minä en ainakaan). Siks mun pitää nyt lähteä pois ystävien, perheen, tuttavien, kaiken turvallisen luota saadakseni joskus jatkaa elämääni normaaliin tapaan. Eniten vituttaa menetetty ystävyys. Kyllä HÄN on minullekin elämäni tärkein ihminen ja ystävyytemme elämäni tärkein asia(hänen onnellisuutensa jälkeen tietenkin) mutta perkele kun ei millään pysty unohtamaan näitä "hullaantumisen" tunteita niin elämästä ei tule mitään muuta kuin helvettiä.
Mieti kanssa sitä miltä tuntuisi olla hänen ystävänsä ja katsella sivusta kun hän ja hänen poikaystävänsä tekevät semmoista mistä sinä uneksit tekeväsi hänen kanssaan. Sitä tulee niin helvetin mustasukkaiseksi ettet uskoisikaan.
Tsemppiä! :-)
..se on, mutta sen riskin haluaisin ottaa, tiedä sitten kestänkö sitä vai en. Mulla on jo nyt tuo että kuluu todella paljon aikaa hänen ajattelemiseen jne. Aina kun on kaupungilla odottaa vaan jos se näkysisi jossain, eikä tule tutustuttua keneenkään. Tosin en kyllä tällä hetkellä haluaisikaan tutustua muihin naisiin, tai ei tunnu muut kiinnostavan yhtään (ja tätäkin on jatkunut jo kauan)
Niinkuin sanoinkin, ystävystyminen saattaisi olla niin vaikeaa ja niiden näkeminen yhdessä tekisi niin helvetin kipeää, mutta jotenkin olisin ehkä sen valmis kestämään, tai ainakin halukas yrittämään.
Antakaas nyt lisää mielipiteitä tästä asiasta, kun minulla ei ole ketään jolla tästä puhuakaan :(
Ottakaas nyt kantaa tähän. Tämä on minulle niin tärkeätä..