Asuntohinnoissa ilmaa 45 prosenttia
Asunnonomistajille tämä vuosituhat on ollut kulta-aikaa. Tikkuakaan ei ole tarvinnut panna ristiin, vaan varallisuus on kasvanut pelkästään sohvalla löhöämällä. Asuntohinnoista jo 45 prosenttia on yleisen kustannustason ylittänyttä nousua.
o Taloushistoria ei tunne toista ilmiötä, joka olisi nostanut tavallisten kansalaisten varallisuutta yhtä voimakkaasti ja nopeasti koko maapallolla kuin viime vuosina tapahtunut asuntohintojen nousu. Tavallisen asunnonomistajan kannalta varallisuuden kasvu on kuitenkin osoittautumassa pelkäksi illuusioksi. Economist-lehden (18.6.) mukaan tämä taloushistorian suurin kupla puhkeaa ennemmin tai myöhemmin.
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1&lehti=262&artikkeli=7615
Kuplan puhkeaminen lähtee todennäköisimmin liikkeelle sijoittajista. He muuttavat ensimmäiset laskun merkit nähdessään asuntonsa rahaksi ja kiihdyttävät siten laskua. Takalan arvio on, että sijoittajat ovat meillä jo lopettaneet asuntojen ostot, koska tuotto-odotuksia ei enää pidetä hyvinä.
.
.
.
It-kuplaa suurempi puhallus
Asuntokupla on paisunut niin pitkään, että Economist pelkää sen voivan johtaa jopa maailmalaajuiseen taantumaan tai vähintäänkin nousun hidastumiseen.
.
.
.
Kuplan lähes yhtäaikainen puhkeaminen koko maapallolla on kansantalouksille ja tavalliselle kansalaiselle paljon ikävämpi ilmiö kuin se, että sijoittajien omaisuudet hävisivät it-yhtiöiden arvojen romahduksiin. Asuntokuplan rahallinen arvokin on paljon suurempi kuin pörssiarvoissa ollut ilma 2000-luvun alussa.
.
.
.
Korkeita, maksukyvyn äärirajoilla olevia asuntolainoja eivät ole ottaneet yksistään uusien asuntojen ostajat. Myös vanhojen asuntojen omistajat ovat kasvaneen varallisuutensa huumassa lisänneet velkataakkaansa ostamalla esimerkiksi kesämökkejä tai kakkosasuntoja. Osa on voinut ajatella turvata eläkkeensä sijoitusasunnon avulla. Rahaa on virrannut myös kulutukseen.
.
.
.
Periaatteessa asunnon hinnan pitäisi olla sellainen, että vuokralle laitettaessa vuokratulot kattaisivat pääoman, korot ja muu kulut ja siitä saisi vielä kohtuullisen koronkin pääomalle. Nyt tällaista tasapainoa ei ole, vaan myyntihinnat ovat etääntyneet vuokrista. Jotta tasapainotilanteeseen päästäisiin, pitäisi joko asuntohintojen laskea tai vuokrien nousta reippaasti. Jälkimmäistä Takala pitää kuitenkin epätodennäköisenä ja hitaasti vaikuttavana mahdollisuutena, vaikka vuokrasääntely onkin poistunut. Viime vuosina vuokratason nousu ei ole vastannut edes yleistä ansiotason nousua.
.
.
.
Eri maiden keskuspankit ovat viime aikoina äänekkäästi varoitelleet asunnonostajia asuntomarkkinoiden riskeistä. Meillä Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen varoitukset ovat tosin menneet paljon huonommin perille kuin 1990-luvun alussa, jolloin hän valtiovarainministerinä puhkaisi silloisen asuntokuplan.
Jäitä hattuun asuntomarkkinoilla
Pari viikkoa sitten julkistettu tutkimus osoittaa, että suomalaisten euron myötä heikentynyt hintatietoisuus ei ole parantunut kolmessa vuodessa. Toki on huolestuttavaa, jos kansalaiset eivät miellä tarkasti jokapäiväisten ostostensa hintoja. Kokonaan eri suuruusluokan asia kuitenkin on, että asuntomarkkinoilla monen hintatietoisuus näyttää olevan tyystin hukassa.
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1&jarj=2&lehti=261&artikkeli=7601
http://www.iltalehti.fi/2005/07/27/kuluttaja/200507273315628_ku.shtml
Älä maksa tyhjästä!
27.7.2005 0:05
Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnoissa on ilmaa jo 45 prosenttia.
Asiantuntijan mukaan korkojen nousu parilla prosentilla laskisi nopeasti asuntojen hintoja. Samalla kotitalouksien lainakustannukset kasvaisivat selvästi.
Edullisista lainoista hullaantuneen asunnon ostajan kannattaa varautua asuntohintojen merkittävään laskuun tulevina vuosina.
Asuntojen hintakuplasta on haluttu vaieta, vaikka kaikki merkit viittaavat hintojen liialliseen nousuun. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat nousseet vuoden 1998 jälkeen noin 60 prosenttia, kun kuluttajahintojen kasvu on samana aikana ollut 15 prosenttia. Tällä laskutavalla asuntojen hinnoissa olisi ilmaa 45 prosenttia.
- Kun kupla puhkeaa, asunnosta ei välttämättä saa omiaan takaisin. Tärkeintä on huolehtia siitä, että tulot riittävät muutaman prosentin koronnousuun, Suomen Pankin ekonomisti Kari Takala sanoo.
Hintakupla uhkaa eniten syrjäseudulla asuvia, joiden voi olla vaikea saada asuntoaan myydyksi laskusuhdanteen aikana. Suurin hinnanlasku kohdistuisi kaupunkien keskustoissa sijaitseviin asuntoihin, jotka ovat kallistuneet eniten.
Velkaantuneisuus kasvaa nopeasti
Takalan laskelmien mukaan asuntojen hinnat kääntyvät nopeasti laskuun, jos korkotaso nousee 2-3 prosenttia.
- Jos pystyy huolehtimaan velanhoitomenoista, kuplan puhkeaminen ei ole välttämättä ongelma. Silloin voi jäädä odottamaan seuraavaa nousukautta.
Takalan mukaan asuntojen hintasykli kestää keskimäärin 12 vuotta. Tämän jälkeen hinnat kääntyvät laskuun.
Uhkakuvaa pimentää suomalaisten nopeasti kasvanut velkaantuneisuus. Suomalaisilla kotitalouksilla on velkaa keskimäärin 80 prosenttia vuosituloista. Houkutus asuntolainojen ottamiseen on kasvanut, kun pankit ovat tarjonneet lainaa jopa ilman takaajia tai lisävakuuksia.
- Ihmiset eivät osaa tunnistaa riskejä. Monille on syntynyt matalien korkojen takia harhakuva halvoista asunnoista. Eihän kukaan voi oikeasti väittää mitään sellaista.
Asunnonomistajille tämä vuosituhat on ollut kulta-aikaa. Tikkuakaan ei ole tarvinnut panna ristiin, vaan varallisuus on kasvanut pelkästään sohvalla löhöämällä. Asuntohinnoista jo 45 prosenttia on yleisen kustannustason ylittänyttä nousua.
o Taloushistoria ei tunne toista ilmiötä, joka olisi nostanut tavallisten kansalaisten varallisuutta yhtä voimakkaasti ja nopeasti koko maapallolla kuin viime vuosina tapahtunut asuntohintojen nousu. Tavallisen asunnonomistajan kannalta varallisuuden kasvu on kuitenkin osoittautumassa pelkäksi illuusioksi. Economist-lehden (18.6.) mukaan tämä taloushistorian suurin kupla puhkeaa ennemmin tai myöhemmin.
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1&lehti=262&artikkeli=7615
Kuplan puhkeaminen lähtee todennäköisimmin liikkeelle sijoittajista. He muuttavat ensimmäiset laskun merkit nähdessään asuntonsa rahaksi ja kiihdyttävät siten laskua. Takalan arvio on, että sijoittajat ovat meillä jo lopettaneet asuntojen ostot, koska tuotto-odotuksia ei enää pidetä hyvinä.
.
.
.
It-kuplaa suurempi puhallus
Asuntokupla on paisunut niin pitkään, että Economist pelkää sen voivan johtaa jopa maailmalaajuiseen taantumaan tai vähintäänkin nousun hidastumiseen.
.
.
.
Kuplan lähes yhtäaikainen puhkeaminen koko maapallolla on kansantalouksille ja tavalliselle kansalaiselle paljon ikävämpi ilmiö kuin se, että sijoittajien omaisuudet hävisivät it-yhtiöiden arvojen romahduksiin. Asuntokuplan rahallinen arvokin on paljon suurempi kuin pörssiarvoissa ollut ilma 2000-luvun alussa.
.
.
.
Korkeita, maksukyvyn äärirajoilla olevia asuntolainoja eivät ole ottaneet yksistään uusien asuntojen ostajat. Myös vanhojen asuntojen omistajat ovat kasvaneen varallisuutensa huumassa lisänneet velkataakkaansa ostamalla esimerkiksi kesämökkejä tai kakkosasuntoja. Osa on voinut ajatella turvata eläkkeensä sijoitusasunnon avulla. Rahaa on virrannut myös kulutukseen.
.
.
.
Periaatteessa asunnon hinnan pitäisi olla sellainen, että vuokralle laitettaessa vuokratulot kattaisivat pääoman, korot ja muu kulut ja siitä saisi vielä kohtuullisen koronkin pääomalle. Nyt tällaista tasapainoa ei ole, vaan myyntihinnat ovat etääntyneet vuokrista. Jotta tasapainotilanteeseen päästäisiin, pitäisi joko asuntohintojen laskea tai vuokrien nousta reippaasti. Jälkimmäistä Takala pitää kuitenkin epätodennäköisenä ja hitaasti vaikuttavana mahdollisuutena, vaikka vuokrasääntely onkin poistunut. Viime vuosina vuokratason nousu ei ole vastannut edes yleistä ansiotason nousua.
.
.
.
Eri maiden keskuspankit ovat viime aikoina äänekkäästi varoitelleet asunnonostajia asuntomarkkinoiden riskeistä. Meillä Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen varoitukset ovat tosin menneet paljon huonommin perille kuin 1990-luvun alussa, jolloin hän valtiovarainministerinä puhkaisi silloisen asuntokuplan.
Jäitä hattuun asuntomarkkinoilla
Pari viikkoa sitten julkistettu tutkimus osoittaa, että suomalaisten euron myötä heikentynyt hintatietoisuus ei ole parantunut kolmessa vuodessa. Toki on huolestuttavaa, jos kansalaiset eivät miellä tarkasti jokapäiväisten ostostensa hintoja. Kokonaan eri suuruusluokan asia kuitenkin on, että asuntomarkkinoilla monen hintatietoisuus näyttää olevan tyystin hukassa.
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1&jarj=2&lehti=261&artikkeli=7601
http://www.iltalehti.fi/2005/07/27/kuluttaja/200507273315628_ku.shtml
Älä maksa tyhjästä!
27.7.2005 0:05
Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnoissa on ilmaa jo 45 prosenttia.
Asiantuntijan mukaan korkojen nousu parilla prosentilla laskisi nopeasti asuntojen hintoja. Samalla kotitalouksien lainakustannukset kasvaisivat selvästi.
Edullisista lainoista hullaantuneen asunnon ostajan kannattaa varautua asuntohintojen merkittävään laskuun tulevina vuosina.
Asuntojen hintakuplasta on haluttu vaieta, vaikka kaikki merkit viittaavat hintojen liialliseen nousuun. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat nousseet vuoden 1998 jälkeen noin 60 prosenttia, kun kuluttajahintojen kasvu on samana aikana ollut 15 prosenttia. Tällä laskutavalla asuntojen hinnoissa olisi ilmaa 45 prosenttia.
- Kun kupla puhkeaa, asunnosta ei välttämättä saa omiaan takaisin. Tärkeintä on huolehtia siitä, että tulot riittävät muutaman prosentin koronnousuun, Suomen Pankin ekonomisti Kari Takala sanoo.
Hintakupla uhkaa eniten syrjäseudulla asuvia, joiden voi olla vaikea saada asuntoaan myydyksi laskusuhdanteen aikana. Suurin hinnanlasku kohdistuisi kaupunkien keskustoissa sijaitseviin asuntoihin, jotka ovat kallistuneet eniten.
Velkaantuneisuus kasvaa nopeasti
Takalan laskelmien mukaan asuntojen hinnat kääntyvät nopeasti laskuun, jos korkotaso nousee 2-3 prosenttia.
- Jos pystyy huolehtimaan velanhoitomenoista, kuplan puhkeaminen ei ole välttämättä ongelma. Silloin voi jäädä odottamaan seuraavaa nousukautta.
Takalan mukaan asuntojen hintasykli kestää keskimäärin 12 vuotta. Tämän jälkeen hinnat kääntyvät laskuun.
Uhkakuvaa pimentää suomalaisten nopeasti kasvanut velkaantuneisuus. Suomalaisilla kotitalouksilla on velkaa keskimäärin 80 prosenttia vuosituloista. Houkutus asuntolainojen ottamiseen on kasvanut, kun pankit ovat tarjonneet lainaa jopa ilman takaajia tai lisävakuuksia.
- Ihmiset eivät osaa tunnistaa riskejä. Monille on syntynyt matalien korkojen takia harhakuva halvoista asunnoista. Eihän kukaan voi oikeasti väittää mitään sellaista.
Vastaukset 8
Vanhimmat
sulla on kupla käsivarsien välissä hartioiden yläpuolella...
Muutaman viikon näitä asuntopalstoja seuranneena ja samalla aktiivisesti talousalan keskustelupalstoja tutkailtuani olen päätynyt siihen että joukossamme on pyhä mies, jollei useampiakin. Ainakin yksi kirjoittaja tekee aktiivista valistustyötä asuntojen hintoja päivittelemällä. Päivittäin saattaa ilmestyä useita kymmeniä kirjoituksia jotka eri tavoin käsittelevät kirjoittajan mielestä kohtuuttomia omistusasuntojen hintoja. Kirjoittajan paljastaa hänen tyylinsä, paatoksellinen ja peräänantamaton vuodatus. Aivan aluksi ajattelin että kirjoittajalla on oma lehmä ojassa. Eli tavoitteena on vaikuttaa markkinoihin keskustelupalstojen kautta.
Mutta huomioiden kirjoitustyylin, järjestelmällisyyden ja ennenkaikkea asian valtavan henkilökohtaisuusarvon kirjoittajalle itselleen epäilen että kyseessä on joku, joka on menettänyt asunnon, luottotiedot, perheen ja toimeentulon 1990 luvun alun romahduksessa. Asuntopyhimyksemme kokee siis tekevänsä tarpeellista valistustyötä, jotta muut eivät joutuisi kokemaan samaa kuin hän aikoinaan.
Kiitos sinulle arvoisa valistaja useista periksiantamattomista ja tosiseikkojenkin edessä taipumattomasta näkemyksistäsi. Olen pahoillani että itse menetit aikoinaan kaiken - myös tulevaisuutesi. Mutta mielestäni on hienoa, että olet täällä meitä valistamassa. Jatka samaan tyyliin. Sinä olet viimeinen paino ilmapallon narun perässä. Ilman sinua olisimme jo kaukana pilvissä
Rommaus -40% on totta
on paha ansa tyhmälle
Minua ei kaduta että ostin oman asunnon 2000-luvun alussa. Vaikka asunnon arvo romahtaisikin, niin paljon se ei romahda kuin mitä on asunnosta lainaa jäljellä. Ja kun omassa kodissa asuu, ei sillä niin ole väliä minkäarvoiseksi koti määritellään. Samat seinät silti... Minulla ei ole tarvetta asunnonvaihtoon.
Kohta kun laina on maksettu, asumismenot jäävät todella alhaisiksi. Asumismenot ovat jo nyt lainaa maksettaessa alhaisemmat kuin vuokralla asuessa. Ja vuokrat ovat nousseet koko ajan eikä sille loppua näy kuten ei myöskään näy loppua vuokranmaksulle jos sen tien on valinnut.
Muuten en niinkään ole kiinnostunut omistamisesta ja varallisuuden keräämisestä. Tänne se kaikki jää kun lähtö tulee. Mutta sen verran on kiva olla varallisuutta jotta elämän voi tehdä mukavaksi. Köyhyys ei ole kivaa, sekin on tullut koetuksi.
Ehkä olet, ehkä et?
Siis meinaat että grynderit jotka näyttävät rakentavan näitä asuntoja alle 10% tuloksella, pystyvät ottamaan hinnoistaan pois ainakin 40%. Jep jep.
BUBUBHAHHAHAHHHH
Vuokralla olet sinä syntynyt, vuokralla olet sinä asuva ja vuokralla olet sinä kuoleva. Kenties sinut lyödään vielä kirkon vuokra multiinkin.
Panit mielestäsi remakan kirjoituksen?
Muuten kunta vie sinut pahviarkussa ja vaputuu yksiö toiselle...
on jo tähän aikaan hereillä, etkö yöllä ollut ajossa ollenkaan?
Saitko remakan muistutus kirjoituksen poliisilta viime yönä ajaessasi. Taitaa enempi sinua kohdata tuo pahvi arkku vapautuvat yksiöt, sillä sinä asut siellä kaupungin vuokraläävässä.
BBRUUUM BBRURMMM vaan, muista renki kohdella isännän autoa arvokkuudella.