Kettutyttö istui lepikossa ja hätisteli hyttysiä koivunoksalla. Läheiseen turkistarhaan oli matkaa puoli kilometriä. Isku oli suunnitteilla. Ketut pitäisi ensin värjätä hennalla, sitten vapauttaa luontoon ja lopuksi tarhaajan auto pitäisi räjäyttää. Suunnitelma oli pitävä, sillä sitä oli haudottu jo monta tuntia. Kettutytön alla oleva kivi oli kylmä ja eturauhasta vihloi ikävästi. Mitähän sillekkin keksisi? Kettutyttö siirsi lammasnahkaa parempaan asentoon, nyt kylmä ei pääsisi niin puremaan.
Kun kello lähestyi iltakymmentä, kettutyttö tiesi, että tarhaaja oli peitellyt lapsensa nukkumaan ja iltasatu oli luettu. Kohta tarhaaja kävisi maksamassa laskunsa kotikoneellaan ja menisi sitten vaimonsa viereen nukkumaan. Silloin olisi aika iskeä. Lopulta valot sammuivat tarhaajan pirtistä.
Kettutyttö pakkasi lammasnahkan reppuuunsa, kiristi maiharien nauhat, pisti viimeisen kinkkusämpylän palasen suuhunsa ja lähti astelemaan kohti tarhaa. Siellä ketut odottelivat.
Tyttö kaivoi hennapurkin repustaan ja alkoi sumuttaa kettuja. Maali roiskui ja ketut värjääntyivät mukavasti. Sitten leikkurit esille ja häkkejä aukomaan. Ensimmäinen aukesi narahtaen, kettu katseli hämmästyneenä tyttöä eikä suostunut siirtymään vapauteen. Tyttöä rupesi hermostuttamaan: "Jo nyt on perkele, ulos vapauteen ja sassiin!" Tyttö kietaisi värikkään huivinsa ketun kaulaan ja alkoi kiskoa. Huivi kiristyi ketun kaulassa ja se siirtyi hieman häkin ovea kohti. "Saatanan otus, kyllä minä sinut vapautan, keinoista viis!" Tyttö riuhtoi ja kiskoi, mutta kettu vaan näytteli tytölle hampaitaan. Silloin kuului tarhaajan pirtistä itkua. Tarhaajan pieni poika oli herännyt painajaiseen, jossa hänen vanhempiensa kotirauhaa häirittiin. Pieni poika itki ja tarhaaja-isä heräsi rauhoittelemaan poikaansa. Samalla hän huomasi outoa liikehdintää tarhalla.
"Vitun elukka, ulos häkistä tai tapan sinut siihen paikkaan!" Kettutyttö oli raivoissaan. Pirtin ovi aukesi ja tarhaaja astui ulos kädessään Sakon luodikko. Kettutyttö tempaisi povitaskustaan Ruger .22 lr pienoispistoolin ja tähtäsi tarhaajaa rintaan. Kuului läpsähdys ja hieman myöhemmin laukaus, jota kettutyttö ei kuitenkaan enää kuullut, sillä Norman valmistama, sinimäiseksi muotoutunut puolivaippa oli tehnyt tehtävänsä. Kettutytön ahditus oli päättynyt. Värjätty kettu istui edelleen häkissään, tyytyväisenä, sillä värikäs huivi oli löystynyt sen kaulassa. Nyt se sai olla rauhassa.
Tarhaaja veti savuavan hylsyn ulos patruunapesästä ja tunki sen taskuun, odottamaan jälleenlataamista. Sitähän voisi käyttää uudelleen jopa kymmeniä kertoja. "Työelämä ei aina ole ruusuilla tanssimista", tuumi tarhaaja ja sulki pirtin oven perässään.
Kun kello lähestyi iltakymmentä, kettutyttö tiesi, että tarhaaja oli peitellyt lapsensa nukkumaan ja iltasatu oli luettu. Kohta tarhaaja kävisi maksamassa laskunsa kotikoneellaan ja menisi sitten vaimonsa viereen nukkumaan. Silloin olisi aika iskeä. Lopulta valot sammuivat tarhaajan pirtistä.
Kettutyttö pakkasi lammasnahkan reppuuunsa, kiristi maiharien nauhat, pisti viimeisen kinkkusämpylän palasen suuhunsa ja lähti astelemaan kohti tarhaa. Siellä ketut odottelivat.
Tyttö kaivoi hennapurkin repustaan ja alkoi sumuttaa kettuja. Maali roiskui ja ketut värjääntyivät mukavasti. Sitten leikkurit esille ja häkkejä aukomaan. Ensimmäinen aukesi narahtaen, kettu katseli hämmästyneenä tyttöä eikä suostunut siirtymään vapauteen. Tyttöä rupesi hermostuttamaan: "Jo nyt on perkele, ulos vapauteen ja sassiin!" Tyttö kietaisi värikkään huivinsa ketun kaulaan ja alkoi kiskoa. Huivi kiristyi ketun kaulassa ja se siirtyi hieman häkin ovea kohti. "Saatanan otus, kyllä minä sinut vapautan, keinoista viis!" Tyttö riuhtoi ja kiskoi, mutta kettu vaan näytteli tytölle hampaitaan. Silloin kuului tarhaajan pirtistä itkua. Tarhaajan pieni poika oli herännyt painajaiseen, jossa hänen vanhempiensa kotirauhaa häirittiin. Pieni poika itki ja tarhaaja-isä heräsi rauhoittelemaan poikaansa. Samalla hän huomasi outoa liikehdintää tarhalla.
"Vitun elukka, ulos häkistä tai tapan sinut siihen paikkaan!" Kettutyttö oli raivoissaan. Pirtin ovi aukesi ja tarhaaja astui ulos kädessään Sakon luodikko. Kettutyttö tempaisi povitaskustaan Ruger .22 lr pienoispistoolin ja tähtäsi tarhaajaa rintaan. Kuului läpsähdys ja hieman myöhemmin laukaus, jota kettutyttö ei kuitenkaan enää kuullut, sillä Norman valmistama, sinimäiseksi muotoutunut puolivaippa oli tehnyt tehtävänsä. Kettutytön ahditus oli päättynyt. Värjätty kettu istui edelleen häkissään, tyytyväisenä, sillä värikäs huivi oli löystynyt sen kaulassa. Nyt se sai olla rauhassa.
Tarhaaja veti savuavan hylsyn ulos patruunapesästä ja tunki sen taskuun, odottamaan jälleenlataamista. Sitähän voisi käyttää uudelleen jopa kymmeniä kertoja. "Työelämä ei aina ole ruusuilla tanssimista", tuumi tarhaaja ja sulki pirtin oven perässään.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tämän pitäisi toteutua myös käytännössä. Olisit vielä liittänyt juttuusi, että isäntä olisi syöttänyt ruumiin tarhan eläimille. Näin olisi kaikki olleet tyytyväisiä, niin kettu, isäntä ja terroristi, olihan kettu saanut sitä terroristien mainostamaa vaihtelua elämään ja ruokavalioon
Niin kenen eturauhasta vihloi kylmällä kivellä?
...sie olet tosi pösilö. Ketttytöllä eturauhanen....hehheh. Kirjotappa asiallisemmin. Sie pillaat normaali-ihmisten maineen lopullisesti, räkänokka!
...sussahan on ainesta kirjailijaksi.
Kaikkine virheineenkin hauska ja mainio osoitus
kirjoittajan henkisestä tasosta... naiivia provosointia, veikkaisin kirjoittajaa pikkupitäjän toria ympäri ajavaksi Corollakuskiksi jonka aivot ovat pehmenneet
Koffin lippalakin puristuksen, ylimitoitetun Hifi laitteiston ja Wunderbaum huurujen yhteisvaikutuksesta... Tsemppiä!
Kaikkine virheineenkin tuo kirjoituksesi on oiva osoitus sinun ja kaltaistesi keskustelutasosta,ainoa mihin kykenette on toisten kirjoituksien arvosteleminen kieliopillisin perustein.
Tsemppiä.
"ympäri ajavaksi"
Pitäisi kirjoittaa ympäriajavaksi.
Opettele kirjoittamaan!
Taisi osua ja upota..
Korkealentoinen oli tuo sinunkin palautteesi ja
hyvin perusteltu.
Sarkasmi kirpaisee joskus.
Ja se mikä ei tapa, vituttaa...
Provosointi toimii näköjään näinkin.
Älykästä ja rakentavaa palautetta on vaikea
antaa vähä-älyisistä mielipiteistä.
.. palautit maan pinnalle.
En siis olekkaan täydellinen.
Tämän keskustelun taso on hieman lipsahtanut,
olisi mukava pysyä tuon luonnonsuojelu nimikkeen alla.
Kaikkine virheineenkin hauska ja mainio osoitus
kirjoittajan henkisestä tasosta... naiivia provosointia, veikkaisin kirjoittajaa pikkupitäjän toria ympäri ajavaksi Corollakuskiksi jonka aivot ovat pehmenneet
Koffin lippalakin puristuksen, ylimitoitetun Hifi laitteiston ja Wunderbaum huurujen yhteisvaikutuksesta... Tsemppiä!
kaikkine ei ei ole suomea.
Corolla(kuski) kirjoitetaan pienellä koska se on auton malli eikä ihmisen nimi.Huomaa lauseen alun pakoittama iso kirjain.
Koff on olutmerkki joka kirjoitetaan pienellä koska se ei ole ihmisen nimi.
Hifi on lyhenne sanoista high fidelity joka kirjoitetaan pienellä...jokos osaisit..
Wunderbaum..ei helvetti..toivotonta..
Hämmästyin possessiivisuffeksin oikeellisuudesta.
Tämä niittinenä arvostelee metsästäjää kirjoitusvirheistä.Noloa.
Kirjoituksestasi huokuu lapsenomainen kiukku.Tietäisin tähän hyvän lääkkeen,mutta tunnollisena metsästäjänä ja lakia kunnioittavana
henkilönä tätä en kerro julkisesti.
Metsästäjä ja luonnonystävä
äiti.
Olekkaan.Pitäisi kirjoittaa olekaan.
Älä valita.Itse aloitit kirjoitusvirheistä naljailemisen.Kestä nyt palaute kuin mies.Hyvä että olet huomannut että et ole täydellinen.Olitkin viimeinen joka sitä ei huomannut.
Pysy asiassa niin keskustelu ei karkaa sivuraiteelle.
puolesta.
Aloitetaanpa korkeatasoinen keskustelu.(heh)
Aiheena turkistarhoihin kohdistettu suunnitelmallinen yksissätuumin tehty omaisuuden vahingoittaminen.
Mitkä ovat tämän teon tavoitteet?Yleinen asenne on kääntynyt iskujentekijöitä vastaan.Kauppojen näyteikkunoiden rikkominen on tähän rinnastettava teko.Tähän tekoon ei vaadita rohkeutta eikä suurta älykkyysosamäärää.Vaatimuksena on vain röyhkeys ja lakien kunnioituksen puute.
Asialla ovatkin olleet ihmiset jotka ovat syrjäytyneet yhteiskunnasta ja tällätavoin samaistuneet tarhaeläimiin.He luulevat tekevänsä eläimille palveluksen,mutta tosiasiassa käykin juuri päinvastoin.He itsekin tulevat pysymään kurjuudessa.
Sen kerran kun lipsun rutikuivasta faktasta
provosoinnin puolelle (vastasin provosointiin provosoinnilla)huomaan hukkuvani vastauksiin.
Olkaa yhtä aktiivisia myös asiakirjoituksissa.
Luontoalan ammattilainen, metsästäjä ja maalaisjärkinen luonnonystävä.
aloituskirjoitus ei ollut provosointi.Tämä on näkemys miten suomessakin olisi hyvä menetellä.Yhdysvalloissa konnaa saa ampua rintaan mutta ei selkään.Aseen saa siellä vain turhan helposti,suomen malli on hyvä.Suomessa saa ihmisiä pahoinpidellä ja aiheuttaa vahinkoja vailla pelkoa seuraamuksista.Terroristi miettisi kahteen ja jopa kolmeenkin kertaan lähtisikö tarhalle iskua tekemään kun tietäisi että voi saada kuulan nahkaansa.Kettutytöt kun tunnetusti pelkäävät aseita jo valmiiksi.
Tottahan on, että vain mielipiteistä voi kiistellä, faktoista se on hankalaa.
Henkilökohtainen mielipiteeni tarhaiskuista on jo ekologiselta kannalta katsottuna äärimmäisen kielteinen.
Mutta aseen ottaminen käyttöön tarkoittaa vain ja ainoastaan tappamista.
Mielestäni ihmislajilla on riittävä älyllinen kapasiteetti ratkaista ongelmat rauhanomaisilla keinoilla.
Itse kunnioitan elämää, ihmisestä tarhaeläimeen,
koska uskon sen olevan oikea tie elää myös itse parempaa elämää.
Ja aseeseen tartun aina harkiten, tiedostaen käyttötarkoituksen, tappamisen.
Metsästyksen vastustajilta toivon erillistä keskustelua.
"Kettutytöt kun tunnetusti pelkäävät aseita jo valmiiksi."
-Mistä moinen yleistys? EVR-aktivisteja on monenlaisia. Myös armeijan käyneitä. Itsekin käyn ampumaradalla melko säännöllisesti, enkä siis pelkää aseita. Eikä ole mitään syytäkään pelätä, eiväthän aseet ihmisiä tapa.
niin huomaat että ase tappaa.Tarkoitit tietysti että ihminen päättää että tappaako ase.
Hetkinen..eikös siellä hesassa juuri kuollut useita ihmisiä joitakin vuosia sitten pistoolin luoteihin..ja juuri ampumaradalla..
Itse en tuntisi mitään sääliä kettutyttöä kohtaan jos sitä vaikka haulikolla ammuttaisiinkin.Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis,oma vika.
Minusta on tosi pahasti asia vinossa jos päästetään tarhaeläimiä luontoon.Tarhurille on oma etu että eläimet ovat hyvässä kunnossa.Mutta sääliksi käy eläimiä jotka pakotetaan elämään kerrostalossa.Näistä löytyy todella huonosti hoidettuja yksilöitä.
päästäkö niitä minkkejä häkistä!!!
Minkki tappaa, ei pelkästään syödäkseen vaan muuten vain luonnostaan kaiken mitä eteen tulee. Yksi minkki pistää ison alueen kylmäksi.
Ja mitä kettuhin tulee, olen nähnyt tarhoilta karanneita kettuja tienvarsilla liftaamassa takaisin tarhalle ;).
Asioihin kannattaa vaikuttaa jollain muulla tavalla mutta ei järjettömällä häkkien avaamispöllöilyillä.
Tiedän mistä puhun kun asun tarhausseudun keskellä.(en ole tarhaaja)
http://www.youtube.com/watch?v=k7AZaEYW5bA