Ensimmäinen asia minkä opin lapsena oli se että rakkaus, arvonanto, hyväksyntä ja huolenpito pitää ansaita ja siksi minusta kasvoi sellainen että minä miellytän ihmisiä, puhun fiksuja, rakastan heikkoja ja eläimiä, pukudun nätisti, käyttäydyn siivosti ja nielen kiukkuni.
Miellytän ihmisiä ja sitten odotan vastapalvelusta.
Mutta sitten minä ihastuin naiseen ja täytyy sanoa että minä nolasin itseni hänen kanssan täysin. Kun mä katsoin häntä niin minä häkellyin niin täysin etten saanut sanaa kurkustani. Jotenkin päädyttiin minun luokseni ja viinan voimalla kerroin hänelle etten ole niin hieno ihminen kuin annan ymmärtää olevani. Mutta joinkin liikaa, lasi kaatui, minä astuin sen päälle, tuli paljon verta, minä siis täysin nolasin itseni hänen nähtensä.
Mutta me päädyimme suhteeseen siitä huolimatta. Suhde kesti sen aikaa kuin hänen lesboutensa ja nyt hän on hetero. Suhde oli kaikin puolin hieno ja jäi hyvät fiilikset.
Sitten tulee tämä toinen nainen jolle mä paljastan että uskon lopulta rakkauden olevan pyyteellistä aina ja ettei kukaan ole koskaan rakastanut minua ilman pyyteitä. No hän rakastuu sitten minuun.
Minulla on nyt kriisi. Minä olen koko elämäni keskittänyt sen tekemiseen että minusta pidettäisiin kun minä olen aina niin tydellinen ja sitten onkin niin että ihmiset vihaavat sitä kun minä olen aina niin täydellinen ja rakastavat minua sitten kun minä törmäilen ja nolaan itseni.
Se että rakastetaan siitä huolimatta että mokailee iskee minuun niin kuin miljoona volttia. Se niin kuin pistää pään aivan sekaisin, on niin kuin teini ekojen kännien kanssa.
Miellytän ihmisiä ja sitten odotan vastapalvelusta.
Mutta sitten minä ihastuin naiseen ja täytyy sanoa että minä nolasin itseni hänen kanssan täysin. Kun mä katsoin häntä niin minä häkellyin niin täysin etten saanut sanaa kurkustani. Jotenkin päädyttiin minun luokseni ja viinan voimalla kerroin hänelle etten ole niin hieno ihminen kuin annan ymmärtää olevani. Mutta joinkin liikaa, lasi kaatui, minä astuin sen päälle, tuli paljon verta, minä siis täysin nolasin itseni hänen nähtensä.
Mutta me päädyimme suhteeseen siitä huolimatta. Suhde kesti sen aikaa kuin hänen lesboutensa ja nyt hän on hetero. Suhde oli kaikin puolin hieno ja jäi hyvät fiilikset.
Sitten tulee tämä toinen nainen jolle mä paljastan että uskon lopulta rakkauden olevan pyyteellistä aina ja ettei kukaan ole koskaan rakastanut minua ilman pyyteitä. No hän rakastuu sitten minuun.
Minulla on nyt kriisi. Minä olen koko elämäni keskittänyt sen tekemiseen että minusta pidettäisiin kun minä olen aina niin tydellinen ja sitten onkin niin että ihmiset vihaavat sitä kun minä olen aina niin täydellinen ja rakastavat minua sitten kun minä törmäilen ja nolaan itseni.
Se että rakastetaan siitä huolimatta että mokailee iskee minuun niin kuin miljoona volttia. Se niin kuin pistää pään aivan sekaisin, on niin kuin teini ekojen kännien kanssa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Aitous on hieno asia kieltämättä. Että uskaltaa nauraa itselleen. Niin valitettavaa kuin se onkin, niin täydellistä ihmistä ei ole olemassa, sillä häneltä puuttuisivat kaikki virheet.
Jotenkin kuvittelisin vielä, että tuntuisi hyvinkin pahalta olla täydellisen ihmisen kanssa. Siinähän tuntisi itsensä, noh, niin tavalliseksi ja ehkä samalla epävarmaksi ja alistetuksi.
Vahingot on aitoja, ja vielä hienompaa on jos niihin osaa suhtautua itseironisesti, eikä heti purskahda hervottomaan itkuun kun täydellisyyden hyvinvarjeltu kupla on puhkaistu. Lapset on aitoja, ja viattomia. Viattomuuskin kait sitten on aitoa. Rakkauskin olis niin kovin mukavaa, kun se olis aitoa. Ja kyllä. On se aitous vaan hieno asia.
Joku ihminen voi tietenkin olla täydellinen oikeastaan olematta "täydellinen". Mutta se vaatiikin jo sitten sitä aitoa jotakin.
Huoh. Eipä tuossa mitään järkeä oikeastaan ollu, kuhan kirjotin ajankuluksi. Anteeksi.
Rakastetaan, kun mokailee...
Niinpä, mutta kun mokailee näyttää ehkä joskus itsestään sen puolen joka on haavoittuvainen ja heikompi. Aitokin, koska kukapa feikkaisi mokailujaan.
Heikon puolensa näyttäminen toiselle on yhdenlaista antautumista eikä ole kummakaan, jos siitä saa silitystä. Vaikkei aina.
Ja se, jonka edessä on joskus ollut heikko, tietää puolestaan voivansa olla sitä toisen edessä. Pelkäämättä saavansa halveksunnan puukosta. Give and Take
Täydellisyyttä voi esittää, heikkoutta ja aitoutta ei.
Täydellinen nainen jaksaa niin aina viihdyttää minua.Ehdottomasti.Voidaan vaikka miettiä sitä, että täydellisyys itsessään voi aika ajoin kopsahtaa omaan syliin.Helli sitä sitten, kun sitä on loukattu taikka itse itsessään on sitä kyseenalaistanut?Ota itsellesi nainen, joka on samalla tasolla kanssasi.
niin totta!
jokseenkin pelottava asia monelle ihmiselle. Jos joku paljon viaton eikä omaa esim hurjaa mokailutaustaa pidetään sua jopa epäihmisenä.
Se että sä joit viinaa uskaltaaksesi kertoa joain kertoo että sun täydellisyytesi olikin enempi sumuverho. Omien pelkojesi hautaamista ja siitä että otit tilalle käytöksen jonka on näennäisesti vahva ja kontrolloitu. Sä tiesit millä ostaa rakkautta ja hyväksyntää ja teit itsestäsi lähes tulkoon orjan.
Uskon että susta tuntuu melkein kuin olisit syntynyt uudelleen kun joku rakastaa sinua vaikka et ole ehtinyt tai osannut hänelle esittää soidinmenojasi joihin siis kuuluu tunteiden ostaminen toiselta vaihtokaupalla.
Täydellisityyteen kuuluu se ettei pelkää olla oma itsensä, ei pelkää tuntea ja kertoa tunteistaan. Täydellisyys tulee rehellisyydestä teoissaan toisen hyväksi.
Täydellisyys palkitaan aina.
Mä uskon että kaikki on sitä mieltä ettei täydellistä olekkaan, minä uskon että on. Minä olen. Minä olen täydellisesti täydellinen minä. Minun ei tarvitse elää epärehellisesti ketään kohtaan, ei ontuvilla tekosyillä selitellä tekojani, ei lahjoa ketään välittämään.
Kun lakkaa selittämästä itselleen miksi minun pitää tehdä jotain, alkaa se parempi elämä. Kun alkaa katsella elämää toisesta näkökulmasta kuin Minun täytyy- kulmasta.
Minusta catsy sulla on aivot todellakin olla täydellinen, kun vain ensin uskallat alkaa sinuksi.