Onnea matkaan kaikille uusille lukiolaisille! Vaikka opiskelenkin jo tavoitealaani yliopistossa, olen seurannut keskustelua palstalla jo nelisen vuotta omien kirjoitusteni jälkeen, ja haluaisin sanoa pari uutta sanaa ja tiivistää täällä jo moneen kertaan sanottua.
Kokemusta meikäläisellä on, kirjoitin 5 ällää ja pääsin lääkikseen 1.yrittämällä joten jotakin ihan varmasti tein oikein.
MITEN LUKIOSTA SIIS SAA KAIKEN MAHDOLLISEN IRTI JA MITEN PÄÄSEE OIKIKSEEN/LÄÄKIKSEEN/MUULLE SUOSITULLE JA KOVALLE ALALLE YLIOPISTOON?
1. Tee ne läksyt. Lue niihin kokeisiin. Jos et koskaan ole töitä tehnyt koulussa niin et kyllä opi tekemäänkään vasta lukulomalle. kyllä rutiini pitää hankkia jo etukäteen, ja kurssiarvosanat kyllä korreloivat vähintään jonkin verran siihen, miten kirjoitukset menevät. Tottahan on niitä, jotka vetävät armottoman lukuputken viimeisenä vuonna ja ylittävät itsensä kirjoituksissa mutta käsi sydämelle, haluatko laskea sen varaan että pystyt siihen?
Toheloita tuurilla sisään yrittäjiä huippualoille riittää, ja onneksi ne eivät yleensä sisään pääse. Miksi? Koska eivät osaa tehdä pitkäjänteisesti töitä. Jos et osaa lukea kurssikokeeseen, et osaa valmistautua ylppäreihin. Jos et osaa valmistautua ylppäreihin, turha haaveilla huippupisteistä pääsykokeessa.
Sitä paitsi, tuskalla ja hiellä viime tingassa aivoihin kaadettu tieto ei siellä pysy, kun taas pitkäjänteinen työ antaa todellisia perustaitoja. Erityisesti aineissa ma, fy ja ke jos ei opettele perusteita niin että ne muistaa vuosikymmenenkin päästä, on vaikea ymmärtää sovelluksia ja pidemmälle meneviä asioita.
2. Tunne tasosi ja kiinnostuksesi.
Jos olet päätöksentekoa inhoava seinäkukkashiirulainen joka pelkää suunsa avaamista eikä fysiikka kiinnosta, älä haaveile lääkärin tai eläinlääkärin ammatista. Lääketiede on luonnontiede eikä pelkkää ihmisten ja elukoiden paijausta.
Jos pääsit lukioon juuri ja juuri ja kurssit pääsit läpi rimaa hipoen koska kovasta yrittämisestä huolimatta tasosi ei vain ole koin korkea, niin opi rakastamaan sitä mitä olet mutta älä hakkaa päätäsi seinään kuvittelemalla pääseväsi huippualoille yliopistoon. Yliopistoon verrattuna lukio on lapsellisen kevyttä ja helppoa lorvailua. Jos lukio tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta, älä haaveile yliopistosta.
3. Älä kuvittele, että kaikki kasvavat aikuisiksi 9.luokan ja lukion välisenä kesänä. Ehkä sinä kypsyit, mutta koulukiusaaminen, murrosikäinen kapinointi ja koulusta piittaamisen puute ovat läsmä myös lukioissa, hyvissäkin sellaisissa. Erilaisuutta siedetään joissain paikoissa hyvin, joissakin todella huonosti.
4. Sinun ei tarvitse tietää, mitä haluat tehdä isona, mutta sinun tarvitsee vähintään päättää mistä aineista pidät ja mistä et pidä. Jos uskonto ei kiinnosta, älä lue sitä - jos yrittää väkisin päntätä epämotivoivaa ainetta ylioppilaskirjoituksiin niin voi huonosti käydä. Valitse sopivat, toisiaan tukevat ja mielenkiintoiset reaaliaineet, ja opiskele niistä kaikki kurssit. On itsetuhoista yrittää selvitä reaalista jos on lukenut vain tietyn aineen pakolliset kurssit tai vain osan syventävistä.
5. Sivisty.
Ota huvin vuoksi pari yleishyödyllistä kurssia joiden suhteen sinun ei tarvitse ajatella kirjoituksia, vaan voit lukea ne huvin vuoksi. Vaikkapa lakitieteen kurssi voi olla hyödyksi ihan kaikille. Kevennä lukujärjestystä myös siten ettet ota montaa kielten kurssia samaan jaksoon, ja valitsemalla aina välillä liikuntaa ja taideaineita.
6. Jos on edes vähän mahdollista että voisit suuntautua tekniikan tai luonnontieteen jollekin alalle lukion jälkeen, lue ne kemiat ja fysiikat. Jos haluat lääkikseen, lue joka ikinen kemian ja fysiikan kurssi. Joka kevät täällä on porukkaa inisemässä että "voinx me päästä hei ku ma luin vaan ton ja ton kurssin". Totta kai voit, mutta se on vaikeampaa kuin niille jotka lukivat kaiken. Miksi siis sulkea ovia itseltäsi jättämällä luonnontieteet opiskelematta? Yleensä fysiikan ja kemian yliopisto-opintojen pääsykokeet perustuvat lukion oppimääriin, toisin kuin humanistisilla aloilla, joten luonnontieteiden kohdalla on vaikea myöhemmin enää paikata tietoaukkojaan, humanistisilla aloilla ei, koska pääsykoekirjoilla ei välttämättä ole lukio-oppimäärän kanssa mitään tekemistä.
7. Pitkä vai lyhyt matikka?
8. Seurustelu lukiossa?
Seurustelukumppani on statussymboli lukiossa mutta älä mene lankaan - harvinaisen moni suhde menee totaalibänks kun kumppani lähtee lukion loputtua armeijaan tai vieraalle paikkakunnalle opiskelemaan. Haluatko tosiaan nysvätä saman henkilön kanssa lukiosta asti vai katsella ensin vähän tarjontaa? Lukiossa tuntuu kuin se oma pikku koulu olisi koko maailma, mutta usko tai älä, ihmisiä on muuallakin.
9. Oppilaskuntatouhut
Lukion oppilaskuntatoiminnasta ei kukaan kysy, eikä se ole verrattavissa yliopiston opiskelijajärjestötoimintaan. Älä siis tuhlaa aikaasi niin pieniin ympyröihin (lähinnä arvoltaan sama kuin joku ala-asteen oppilaskuntatoiminta) vaan keskity opiskeluun. Tiedän monta jotka pyörivät oppilaskuntotouhuissa, omat opinnot jäivät paitsi, ja suurilla kyvyillään ja kokemuksellaan ovat nyt hampurilaispaikoissa töissä. Älä siis vaivaudu, vaan katso tilanteen koko kuvaa: ei kenestäkään tule presidenttiä siksi että he olisivat käynnistäneet uransa jo lukion oppilaskuntatoiminnassa. Onhan toiminta ihan kivaa joo, mutta älä kuvittele että jonkun sohvan ostaminen opettaa sinulle poliittisia taitoja.
10. Arvosta itseäsi. Anna itsellesi lukurauha, harrasta liikuntaa ja nauti elämästä. Älä odota liikaa aikuista elämää, nauti vielä pari vuotta siitä että saat olla alaikäinen eikä sinun tarvitse huolehtia omasta kämpästä, omasta rahatilanteestasi tai rakentaa parisuhdetta työuran kokoonkaapimisen ohella.
11. Ole realisti, kun valitset tulevaa alaasi. Työttömiä maistereita on liikaa Suomessa. Joillakin aloilla ei vain ole töitä. Olisit ehkä onnellinen opiskellessasi vaikkapa taidehistoriaa, mutta oletko onnellinen myöhemmin kun et taitojasi voi käyttää vaan joudut kassalle töihin.
12. Älä syrji vaan näe kokonaiskuva.
Älä hanki kavereita vain lukiosta äläkä unohda vanhoja ystäviä jos menet eri lukioon kuin hei. Jos menet erikoislukioon, älä rupea elitistiksi: muista, että erikoislukion käymisellä ei paljoa lisäarvoa yo-todistukseesi kuitenkaan tule, vaan lähinnä siellä voi olla hauskempaa kuin tavallisessa jos teema kiinnostaa. Lukio ei sovi kaikille, mutta he eivät siksi ole huonompia kuin sinä vaan erilaisia. Suomi tarvitsee autonasentajia, putkimiehiä, sähkömiehiä ja erityisesti lähihoitajia. Kun sinä saat lakin, moni saa lakin ja ammatin. Mietipä sitä. Tulevaisuudessa saatat joutua tekemään läheisesti työtä sellaisen alan edustajan kanssa jota nyt naureskelet amispelleksi. Tietoja voi opettaa, ihmisläheistä asennetta ei voi kenenkään päähän pakottaa.
13. Älä jahtaa pelkkää mainetta ja mammonaa.
Suomessa on liikaa hyvin lukiossa menestyviä, joita ei oikeasti kiinnosta muka mikään. Kun neljä tai kuusi ällää pamahtaa arvosanoiksi, mietitään että hakiskony lääkikseen vai oikikseen vai kauppatieteelliseen, kun nyt kerran niin kovatasoisia ollaan. Tämä lähtökohta on aivan väärä. Mene sinne, mikä kiinnostaa. Oikis ja lääkis ovat liian rankkoja sellaiselle joka kuvittelee vetävänsä tutkinnot taskuunsa ja lähtevänsä tekemään niillä rahaa.
14. Tee niinkuin sinä haluat äläkä niinkuin vanhempasi haluavat.
Jos tulit lukioon vastahakoisesti koska äiti pakotti, sanopa äidille mitä oikeasti haluat ja tee juuri niin ja jätä lukio-opinnot akateemisemmin suuntautuneille. Jos isi painostaa kauppakorkeaan käske isiä menemään sinne itse ja hae mihin haluat.
15. Jos masentaa ja ahdistaa ja motivaatio katoaa: hae apua. On paljon auttavia tahoja nuorille, ja niitä voi ihan oikeasti käyttää. Lukio voi olla rankkaa varsinkin jos asettaa itselleen kovat paineet - oma vaatimustaso ahdistaa enemmän kuin ulkoapäin tuleva. Opettele ottamaan rennosti ja irroittautumaan välillä koko kuviosta. Valmistaudu hyvin koeviikkoihin ja pidä niitä lomanasi; kun muut pänttäävät paniikissa sinä tiedät että osaat ja voit kokeen jälkeen vaikka vuokrata leffan ennen viimeistä kertausta ennen seuraavaa tenttiä.
Onnea ja menestystä!
näin pärjäät lukiossa!
47
13221
Vastaukset
- tuleva stadilaislääkäri
Kohta 7 jäi puttumaan.
7. Pitkä vai lyhyt matikka?
Jos yläasteen matikannumerosi oli 9 tai 10, mene pitkään. Jos vihaat matikkaa ja numerosi oli mikä vain, mene lyhyeen.
Jos numerosi oli 8 ja rakastat matikkaa, mene pitkään.
Pitkää arvostetaan. Piste.
Jos haluat lääkikseen tai eläinlääkikseen tai opettajaksi, lue pitkä - siitä saa enemmän lähtöpisteitä. Lääkiksen pääsykokeen fysiikan ja kemian kannalta lyhyenkin tiedot riittävät, mutta sisään on vaikea päästä joten maksimoi mahdollisuutesi lukemalla pitkä.
Jos aiot teknillisille aloille tai lukemaan fysiikkaa tai kemiaa, ainoa vaihtoehtosi on pitkä, muuten voi tulla isoja ongelmia. - tatti
Kirjoituksestasi tuli sellainen mielikuva, että kaikki muka haluaisivat lukion jälkeen lääkikseen.
Muuten ihan asiallista tekstiä.- tuleva stadilaislääkäri
Käytin todella usein sanaparia "jos haluat" lääkikseen tms.
Ajattelin kertoa siitä mistä tiedän parhaiten ja olla hiljaa sellaisista aloista joista ei omakohtaista faktaa ole tarjolla. Olisi mukava jos muidenkin alojen edustajat täällä vastaavaa suoraa puhetta harrastaisivat.
Ei, kaikki eivät tahdo lääkikseen ja se on hyvä juttu.
- elämäedessä
En ota kantaa esittämiisi asioihin, mutta kirjoitat erittäin hyvin ja tekstiäsi on miellyttävä lukea.
Kiitos siitä. Luin kaiken, vaikka asia ei minua koske lainkaan. - tuleva stadilaisdiplomi-ins...
Jos haluat 3000-5000e/kk ja kivan työllisyyden ulkomaillakin, mene Otaniemeen. Ei tarvii hoitaa kuppasia mummoja kun kaikki ei mahdu sinne YTHS:n kirjoille hoitamaan terveitä tupakoimattomia fiksuja nuoria aikuisia ja osa joutuu kymeenlaakson keskussairaalan osastolle kuuntelemaan kun lapsia tuodaan nuhasena ja parkuvana jonona tai sitten hoitamaan tupakkakeuhkosairas-suolankäyttäjiä. Se voi kyllästyttää ja turhauttaa.
Kaikki lääkiksessa aloittavat eivät pääse kirurgeiksi joten on riski, että tämänkin ketjun aloittaja joutuu paskahommiin jakamaan pilipalilääkkeitä henkilöille, jotka ovat jo etukäteen netistä lukeneet mitä tabuja tarvitsevat ja tuleva niitä vain hakemaan lääkäriltä.
Suomen lääkärit ja lakimiehet tekevät duunia vain Suomessa. Ekonomituttavani tekee duunia lontoossa 7000e/kk ja ikää on vasta 27v. Valmistui kolmessa vuodessa ja unohti pätemisen tarpeen suomessa ja muun lääkishehkutuksen ja haki alalle jossa raahaa tehdään.
Ihmeen syvällä tälläkin tyypillä on vielä tuo lääkisjuttu. :) Vaikka on kai jo ikääkin tullut.
Lääkäreillä on vuorotyö ja hyi sitä sairaiden auttamista... yök. Ottaa näytteitä kondyloomasta ja paikkaa tulehtunutta kättä...- tuleva stadilaislääkäri
Jos todella haluaa lääkäriksi, näkee yökyökjutut vain sivuhuomautuksena siinä isommassa kuviossa, jossa voi parhaimmillaan auttaa ihmisiä ja vaikuttaa asioihin. Eivät kaikki ole tk-lääkäreitä jotka hoitavat nuhakuumeita, vaan esim. syöpätauteihin erikoistumalla kosketat aika monen ihmisen elämää - kuolisivat ilman hoitoa meinaan.
Kaikki eivät ajattele rahaa kun amattiaan valitsevat.
Silloinkin, kun seison kädet syvällä puolimädässä ruumiissa tiedän olevani eettisemmässä ammatissa kuin teikäläinen. - tuleva stadilaislääkäri
Kirurgiksi en haluaisi kirveelläkään. Sieltä löytyy tosi epäinhimillistä ja kylmää porukkaa, enemmänkin semmoista insinöörimäisesti ajattelevaa populaa ovat kirurgit.
- tuleva stadilaisdiplomi-ins...
tuleva stadilaislääkäri kirjoitti:
Kirurgiksi en haluaisi kirveelläkään. Sieltä löytyy tosi epäinhimillistä ja kylmää porukkaa, enemmänkin semmoista insinöörimäisesti ajattelevaa populaa ovat kirurgit.
Kylläpäs sitä yht'äkkiä pestäänkin kädet kaikesta kylmästä pätemisestä. Oho. Tuuliviirikin vielä olet. Ensin hehkutat ylivoimaisuuttasi ihmisenä ja sitten oletkin vain nöyrä auttaja. Kirurgit ovat lääkärien kermaa. Aika harva osaa leikata aivoja. Moni jakaa peruslääkkeitä nuhaisille ja elämäntapasairaille. Itse olin kerran myyräkuumeen takia osastolla ja koko paikka oli täynnä paksuja asennevammasia tupakoitsijoita joilla oli sekä itsehankittu diabetes että keuhkoahtauma jne etc. Uskomatonta että joku haluaa kouluttaa itsensä auttaakseen tällaisia tyyppejä. Ja erityisesti se epäkohta pistää silmään, että toisessa lauseessa ollaan päteviä onnistujia omassa elämässä ja kaikki menee mallikkaasti ja sitten toisessa lauseessa hyysätään näitä kuvailemiani ja muita holisteja. Esimerkiksi syöpä- ja hiv-hoidot ovat monesti vain kuoleman siirtämistä eteenpäin. Pidetään terminaalimerkkiä sängyn päässä ja hymyillään ikään kuin kaikki olisi ok ja oma panos morkun antamisessa opiskelujen väärti.
- Dipoli
Milläs osastolla opiskelet Otaniemessä?
"Ekonomituttavani tekee duunia lontoossa 7000e/kk ja ikää on vasta 27v."
Onko tuttavasi opiskellut Suomessa vai ulkomailla (esim. London School of Economics)? Tai kenties DI/tuotantotalous? Mitä mieltä yleensä olet TKK:n tuotantotalouden osastosta?
Kiinnostaisi tietää sen takia, että ensi vuonna olen ehkäpä hakemassa ko. osastolle.. - Toivottavasti tuleva DI
tuleva stadilaisdiplomi-ins... kirjoitti:
Kylläpäs sitä yht'äkkiä pestäänkin kädet kaikesta kylmästä pätemisestä. Oho. Tuuliviirikin vielä olet. Ensin hehkutat ylivoimaisuuttasi ihmisenä ja sitten oletkin vain nöyrä auttaja. Kirurgit ovat lääkärien kermaa. Aika harva osaa leikata aivoja. Moni jakaa peruslääkkeitä nuhaisille ja elämäntapasairaille. Itse olin kerran myyräkuumeen takia osastolla ja koko paikka oli täynnä paksuja asennevammasia tupakoitsijoita joilla oli sekä itsehankittu diabetes että keuhkoahtauma jne etc. Uskomatonta että joku haluaa kouluttaa itsensä auttaakseen tällaisia tyyppejä. Ja erityisesti se epäkohta pistää silmään, että toisessa lauseessa ollaan päteviä onnistujia omassa elämässä ja kaikki menee mallikkaasti ja sitten toisessa lauseessa hyysätään näitä kuvailemiani ja muita holisteja. Esimerkiksi syöpä- ja hiv-hoidot ovat monesti vain kuoleman siirtämistä eteenpäin. Pidetään terminaalimerkkiä sängyn päässä ja hymyillään ikään kuin kaikki olisi ok ja oma panos morkun antamisessa opiskelujen väärti.
Yhtä moni varmaan yököttelee diplomi-insinöörin hommalle kuin lääkärintyöllekin. Varsinkin jos on kyse jostain 'raskaamman sarjan' tekniikasta (tehtaat, rakentaminen ym.), koska siitä tulee ensimmäisenä mieleen lika, melu, ankeat työtilat, saastuttaminen jne. Olen itsekin ollut sairaalassa tet:ssä sekä potilaana, ja niiden "asennevammaisten" joukossa on paljon mukavia ja hauskojakin tapauksia, että ei lääkärin työ pelkkää kauheuttakaan ole. Eikä diplomi-insinöörinkään työ sitä ainaista oivaltamista ja kehittämistä ole, kyllä insinööreilläkin on liukuhihnahommansa.
- tuleva stadilaisdiplomi-ins...
Dipoli kirjoitti:
Milläs osastolla opiskelet Otaniemessä?
"Ekonomituttavani tekee duunia lontoossa 7000e/kk ja ikää on vasta 27v."
Onko tuttavasi opiskellut Suomessa vai ulkomailla (esim. London School of Economics)? Tai kenties DI/tuotantotalous? Mitä mieltä yleensä olet TKK:n tuotantotalouden osastosta?
Kiinnostaisi tietää sen takia, että ensi vuonna olen ehkäpä hakemassa ko. osastolle..Olen sähköllä. En tiedä tutasta juurikaan mitään. Muutama kaverini suorittaa tutkinnon sähköllä ja samalla kauppakorkeassa maisterin tutkintoa. Tutaa haukkuvat muut kuin tutalaiset ja taas toisin päin. Kurssit tutalla ovat ymmärtääkseni enempi pänttäystyylisiä(lukio), ei ole esim mitään syventävää sähköteoriaa joka voi olla hyvinkin haastavaa(v-mäistä) joillekin.
Tämä Lontoon tuttavani on opiskellut suomessa vain kauppakorkeassa. Luultavasti suorittanut Lontoossa(töiden ohella) lisää opintoja, ei ole tullut puheeksi. - tuleva stadilaislääkäri
tuleva stadilaisdiplomi-ins... kirjoitti:
Kylläpäs sitä yht'äkkiä pestäänkin kädet kaikesta kylmästä pätemisestä. Oho. Tuuliviirikin vielä olet. Ensin hehkutat ylivoimaisuuttasi ihmisenä ja sitten oletkin vain nöyrä auttaja. Kirurgit ovat lääkärien kermaa. Aika harva osaa leikata aivoja. Moni jakaa peruslääkkeitä nuhaisille ja elämäntapasairaille. Itse olin kerran myyräkuumeen takia osastolla ja koko paikka oli täynnä paksuja asennevammasia tupakoitsijoita joilla oli sekä itsehankittu diabetes että keuhkoahtauma jne etc. Uskomatonta että joku haluaa kouluttaa itsensä auttaakseen tällaisia tyyppejä. Ja erityisesti se epäkohta pistää silmään, että toisessa lauseessa ollaan päteviä onnistujia omassa elämässä ja kaikki menee mallikkaasti ja sitten toisessa lauseessa hyysätään näitä kuvailemiani ja muita holisteja. Esimerkiksi syöpä- ja hiv-hoidot ovat monesti vain kuoleman siirtämistä eteenpäin. Pidetään terminaalimerkkiä sängyn päässä ja hymyillään ikään kuin kaikki olisi ok ja oma panos morkun antamisessa opiskelujen väärti.
...useimpien lääkärien arjesta. LL-tutkinnolla avautuu tuhansia erilaisia mahdollisia työnkuvia, joista jokainen valitkoon sen sopivimman.
Osaatko muka nähdä jotain pohjattoman ällöttävää seuraavissa lääkärin mahdollisissa työnkuvissa?
- neuvolalääkäri
- kutsuntojen lääkärintarkastuksia tekevä sotilaslääkäri
- neurologi
- radiologi?
Kaikki lääkisläiset eivät halua kirurgeiksi, vaikka jotkut kirurgit itseään jonain kummina yli-ihmisinä pitävätkin. Kirurgia on ennen kaikkea sorminäppäryyttä ja vähemmän analyyttista ja kokonaisvaltaista hoitotyötä, jota moni haluaa tehdä.
Lääkäri voi ryhtyä tutkijaksikin. Mutta moni tahtto ensisijaisesti kliiniseen työhön. Miksi? Koska ihmisten kanssa on mukavaa ja mielenkiintoista tehdä työtä, ja rankatkin päivät opettavat jotain ihmisestä ja elämästä. Et kai sinäkään näe omassa alassasi pelkkiä varjopuolia vaikka niitä siitäkin löytyy?
Olisit ennemmin iloinen että joku viitsii lääkärin duunia tehdä jos se kerran niin vastenmieliseltä tuntuu.
Eipä kovin ihmisrakas ole asenteesi jos et kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi joku voisi saada iloa ihmisten kanssa työskentelemisestä ja heidän auttamisestaankin? Hippokrates sanoi, että lääkärin tehtävä on joskus parantaa, usein lievittää ja aina lohduttaa. Eli voi auttaa muutenkin kuin parantamalla sen sairauden.
>Moni jakaa peruslääkkeitä nuhaisille ja >elämäntapasairaille. Itse olin kerran >myyräkuumeen takia osastolla ja koko paikka oli >täynnä paksuja asennevammasia tupakoitsijoita >>joilla oli sekä itsehankittu diabetes että >keuhkoahtauma jne etc.
Lääkäritkin ovatt ihmisiä. Kyllä heitäkin ottaa varmasti monia päästä hoitaa tällaisia tapauksia. Mutta sairaita ja kärsiviä ne ovat yhtä kaikki, eikä lääkärin tehtävänä olla moraalin saarnaaja vaan auttaa tasapuolisesti kaikkia kykyjensä mukaan. Ja kyllähän rajat johonkin vedetään: sydämensiirtoa ei anneta liian vanhoille tai maksansiirtoa juuri alkoholisteille.
>Uskomatonta että joku haluaa kouluttaa itsensä >auttaakseen tällaisia tyyppejä. Ja erityisesti se >epäkohta pistää silmään, että toisessa lauseessa >>ollaan päteviä onnistujia omassa elämässä ja >kaikki menee mallikkaasti ja sitten toisessa >lauseessa hyysätään näitä kuvailemiani ja muita >holisteja. Esimerkiksi syöpä- ja hiv-hoidot ovat >monesti vain kuoleman siirtämistä eteenpäin.
Ei vähäosaisempien auttaminen todellakaan ole ristiriidassa kouluttautumishalun tai edes palkka-asioiden kanssa. Ei alkkisten hoidosta makseta yhtään vähempää kuin vauvojen. Ja teenkö maailmalle yhtään isomman palveluksen jos hoidan sinut paremmin kuin jonkun alkoholistin, koska kanssaihmisillesi sinulla näyttää olevan vain halveksuntaa?
Syövästä parannutaan kuule nykyään. Useimmista syöpätyypeistä voi parantua, ja parantumattomien kanssa voi elää jopa vuosikymmeniä laadukkaalla hoidolla. Monia syöpätauteja, jotka kymmenenkin vuotta sitten olivat kuolemantuomioita, voidaan hoitaa tehokkaasti ja aikaansaada pysyvä remission. Syövän hoito ei siis todellakaan ole synkeää ja kuolemassa rypemistä, vaan taas kerran mahdollisuus todella vaikuttaa jonkun kohtaloon, että jääkö henkiin vai ei. Sellaista etuoikeutta ja yhtä mahtavia keinoja auttaa jotakuta ei ekonomilla ikinä ole eikä tule.
Arvostan kaikkia jotka tuntevat olevansa omalla alallaan ja nauttivat siitä mitä saavat opiskella ja tehdä. Mikset sinä pysty samaan?
>Pidetään terminaalimerkkiä sängyn päässä ja >hymyillään ikään kuin kaikki olisi ok ja oma >panos morkun antamisessa opiskelujen väärti.
Palliatiivinen hoito on erittäin vaativa ja jatkuvasti kehittyvä lääketieteen ala. Tutustuisit vähän tarkemmin, niin ehkä ymmärtäisit miksi se joillekin kutsumuksesta käy. Vastaavilla aloilla toimivat lääkärit ovat usein maanläheisiä tyyppejä jotka suhtautuvat luontevasti elämän alkuun ja loppuun, eivätkä mitään ex-uraohjuksia joista mammona ajoi ohi. Et taida tuntea yhtään lääkäriä?
- Stadilainen
Kylläpä sä kovasti mainostat yliopistoa! Ei kaikki välttämättä halua mennä mihinkään yliopistoon lukion jälkeen.
- Tuleva?
Lääkiksessä oleva vain haluaa kannustaa tekemään hyviä päätöksiä! Ei hän minun mielestäni yliopistoa toitota, vaan kertoo vain sen olevan hyvä (todella hyvä) vaihtoehto. Ovat muutkin alat tietysti hyviä.
- tuleva stadilaislääkäri
Tekstini koko otsikko oli: MITEN LUKIOSTA SIIS SAA KAIKEN MAHDOLLISEN IRTI JA MITEN PÄÄSEE OIKIKSEEN/LÄÄKIKSEEN/MUULLE SUOSITULLE JA KOVALLE ALALLE YLIOPISTOON?
Eli en esittänytkään suuntaavani neuvoja kaikille lukiolaisille. Tuo koko otsikko ei vain mahtunut tuohon otsikkoriville joten piti lyhentää ja muuttaa vähän myyvemmäksi :-) Kai sitä ihminen nyt noin pitkälle tekstilleen lukijoita haluaa.
- neiti halla
Menee vähän sun varsinaisen viestis ohi, mutta jos viitsit vastata niin kiitos.
Mun olis tarkoitus tulla lääkikseen kanssa (nyt abivuosi alussa). Kävitkö sä valmennuskurssia, paljonko luit jne?
Mä tuskin tulen viittä ällää kirjoittamaan joten täytyy panostaa pääsykokeisiin. Paljonko kävit fysiikan ja kemian kursseja? Meidän pikkulukiossa saa vain 5 kurssia kemiaa ja 11 fysiikkaa (2 työkurssia joille en aio mennä) ja aattelin käydä ne kaikki. Numerot on tähän asti ollu kemiassa ysiä ja kymppiä (luin kolme kurssia joista yksi työkurssi) ja fysiikassa kasia, ysiä, kymppiä. Pitkä matematiikka menee loistavasti hyvän opettajan ansiosta.
Tämän kauhean vuodatuksen tarkoitus oli kysyä, että onko mulla mitään mahdollisuuksia. Galenos tuntuu välillä ihan heprealta etenkin niiltä osin mitkä ei ole fysiikan kursseilla vielä tullut vastaan.
Argh, argh, luin juuri sun kirjoituksen kohdan 2. Olen päätöksentekoa pelkäävä seinäkukkashiirulainen joka kammoaa fysiikkaa, paska. Mä ajattelin että siihen paatuu (enkä siis pelkää päätöksentekoa tilanteissa joissa oikeasti tiedänkin jotain) mutta tähänkö loppu mun lääketieteelliseen pyrkiminen.
Kiitos jos jaksoit lukea tätä klassista "onx mul mitää chanssei"-ininää.- Tuleva?
Mä ainakin tahon päästä lukion jälkeen lääkikseen. Lääkärin ammatti on aina ollut haaveeni ja aion siksi panostaa lukioon ja kunnolla! Kiitos kannustuksesta, hyvä lääketieteen opiskelija! Toivon mukaan olen joskus kollegasi!
- Tuleva?
Tuleva? kirjoitti:
Mä ainakin tahon päästä lukion jälkeen lääkikseen. Lääkärin ammatti on aina ollut haaveeni ja aion siksi panostaa lukioon ja kunnolla! Kiitos kannustuksesta, hyvä lääketieteen opiskelija! Toivon mukaan olen joskus kollegasi!
Minäkin haluan ehdottomasti lääkäriksi ihmisten auttamisen vuoksi. Hei, lääkiksessä opiskelija! Minulla on sinulla kysymys: Voiko toimia yleislääketieteen erikoislääkärinä keskussairaalassa? En halua TK-lääkäriksi... Muita vaihtoehtojani, mihin haluaisin erikoistua ovat: sydän- ja verisuonisairaudet, syöpätaudit, tai infektiotaudit. Mutta eniten kiinnostaisi toimia yleislääketieteen erikoislääkärinä, mutta ei TK:ssa! Kiitos, jos vastaat! Ja vielä kysymys: joutuvatko kaikki lääkärit joskus olemaan päivystyksessä? Ei se minua pelota, mutta kiinnostaa vain tietää... PS. Lääkärin ammatti on hieno ja kunnioitettava ammatti, sillä siinä voi tehdä paljon ihmisten hyväksi. Nyt siis panostan lukioon ja kunnolla!!!
- tuleva stadilaislääkäri
>Kävitkö sä valmennuskurssia, paljonko luit jne?
Ampukaa minut, olen elitistipaska. Eli suomeksi: kävin. Ymmärrän argumentin jonka mukaan valmennuskurssit ovat typeriä koska jos ei ilman kurssia pääse sisään ei pitäisi päästä sisään ollenkaan. Kurssi ei kuitenkaan ole minkäänlainen tae sisäänpääsystä, ja moni huomaa kurssilla että oma motivaatio/taidot eivät riitä ja luovuttaa. Ei kukaan valmennuskurssilla ketään pakota lukemaan tai huolehdi että joka Matti ja Maija pysyy perässä, vaan vastuu oppimisesta ojn itsellä. Suurin hyöty kursseista on se että ne auttavat aikatauluttamaan omaa lukemista ja siellä näkee paljonko muut tekevät töitä.
Luin noin 4-5 tuntia päivässä kaksi ja puoli kuukautta, sitä ennen olin lukenut galenoksen kerran ajatuksella läpi ja kerrannut kemiat kirjoituksiin.
>Paljonko kävit fysiikan ja kemian kursseja? >Meidän pikkulukiossa saa vain 5 kurssia kemiaa ja >11 fysiikkaa (2 työkurssia joille en aio mennä)
Kaikki valtakunnalliset kemiasta plus pari soveltavaa, kaikki valtakunnalliset fysiikasta plus pari soveltavaa.
Älä dissaa työkursseja, ne ovat ihan kivoja.
>Tämän kauhean vuodatuksen tarkoitus oli kysyä, >että onko mulla mitään mahdollisuuksia. Galenos >tuntuu välillä ihan heprealta etenkin niiltä osin >mitkä ei ole fysiikan kursseilla vielä tullut >vastaan.
Sulla on hyvät mahdollisuudet, anna palaa vaan. Jos ihmiselimistö ja sairaudet ja humaani työ kiinnostavat, kannattaa tulla lääkikseen ihastumaan. Ei täältä kukaan juuri koskaan pois lähde, edes ne jotka pyrkivät ja pääsivät koska "kaikki suvussa ovat lääkäreitä" tai että "tää oli yks vaihtoehto monista, en oo viel varma onko tää just mun juttu".
>Argh, argh, luin juuri sun kirjoituksen kohdan 2. >Olen päätöksentekoa pelkäävä >seinäkukkashiirulainen joka kammoaa fysiikkaa, >paska. Mä ajattelin että siihen paatuu (enkä siis >pelkää päätöksentekoa tilanteissa joissa oikeasti >tiedänkin jotain) mutta tähänkö loppu mun >lääketieteelliseen pyrkiminen.
Älä nyt minuakaan pidä minään lääkikseenpyrkimisen raamattuna, vaan pohdi asiaa vain omalta kannaltasi. Ei fysiikkaa nyt rakastaa tarvitse, on ihan ok olla kiinnostuneempi fysiikan ihmiselimistöön sovelletummista osa-alueista, ei niistä sähköfysiikan laskuista just kukaan nainen kamalasti jaksa innostua. Välillä tuntuu että fysiikan kirjat on kirjoitettu pojille: sitä mäntöjen pauketta, vipujen vääntöä ja autojen hurrausta niissä laskutehtävissä kun katsoo. Ei paljon inspaa keskivertonaista kyseiset aihepiirit.
Ei lopu tohon lääkikseen pyrkiminen. Mene kirjastoon ja etsi yksi anatomian ja yksi fysiologian kirja. Avaa satunnaisilta aukeamilta, lue vähän matkaa ja mieti kiinnostaako yhtään. Se on parempi tapa pohtia asiaa kuin arvioida omaa lääkiskelpoisuutta lukiokurssien perusteella. - Tuleva?
tuleva stadilaislääkäri kirjoitti:
>Kävitkö sä valmennuskurssia, paljonko luit jne?
Ampukaa minut, olen elitistipaska. Eli suomeksi: kävin. Ymmärrän argumentin jonka mukaan valmennuskurssit ovat typeriä koska jos ei ilman kurssia pääse sisään ei pitäisi päästä sisään ollenkaan. Kurssi ei kuitenkaan ole minkäänlainen tae sisäänpääsystä, ja moni huomaa kurssilla että oma motivaatio/taidot eivät riitä ja luovuttaa. Ei kukaan valmennuskurssilla ketään pakota lukemaan tai huolehdi että joka Matti ja Maija pysyy perässä, vaan vastuu oppimisesta ojn itsellä. Suurin hyöty kursseista on se että ne auttavat aikatauluttamaan omaa lukemista ja siellä näkee paljonko muut tekevät töitä.
Luin noin 4-5 tuntia päivässä kaksi ja puoli kuukautta, sitä ennen olin lukenut galenoksen kerran ajatuksella läpi ja kerrannut kemiat kirjoituksiin.
>Paljonko kävit fysiikan ja kemian kursseja? >Meidän pikkulukiossa saa vain 5 kurssia kemiaa ja >11 fysiikkaa (2 työkurssia joille en aio mennä)
Kaikki valtakunnalliset kemiasta plus pari soveltavaa, kaikki valtakunnalliset fysiikasta plus pari soveltavaa.
Älä dissaa työkursseja, ne ovat ihan kivoja.
>Tämän kauhean vuodatuksen tarkoitus oli kysyä, >että onko mulla mitään mahdollisuuksia. Galenos >tuntuu välillä ihan heprealta etenkin niiltä osin >mitkä ei ole fysiikan kursseilla vielä tullut >vastaan.
Sulla on hyvät mahdollisuudet, anna palaa vaan. Jos ihmiselimistö ja sairaudet ja humaani työ kiinnostavat, kannattaa tulla lääkikseen ihastumaan. Ei täältä kukaan juuri koskaan pois lähde, edes ne jotka pyrkivät ja pääsivät koska "kaikki suvussa ovat lääkäreitä" tai että "tää oli yks vaihtoehto monista, en oo viel varma onko tää just mun juttu".
>Argh, argh, luin juuri sun kirjoituksen kohdan 2. >Olen päätöksentekoa pelkäävä >seinäkukkashiirulainen joka kammoaa fysiikkaa, >paska. Mä ajattelin että siihen paatuu (enkä siis >pelkää päätöksentekoa tilanteissa joissa oikeasti >tiedänkin jotain) mutta tähänkö loppu mun >lääketieteelliseen pyrkiminen.
Älä nyt minuakaan pidä minään lääkikseenpyrkimisen raamattuna, vaan pohdi asiaa vain omalta kannaltasi. Ei fysiikkaa nyt rakastaa tarvitse, on ihan ok olla kiinnostuneempi fysiikan ihmiselimistöön sovelletummista osa-alueista, ei niistä sähköfysiikan laskuista just kukaan nainen kamalasti jaksa innostua. Välillä tuntuu että fysiikan kirjat on kirjoitettu pojille: sitä mäntöjen pauketta, vipujen vääntöä ja autojen hurrausta niissä laskutehtävissä kun katsoo. Ei paljon inspaa keskivertonaista kyseiset aihepiirit.
Ei lopu tohon lääkikseen pyrkiminen. Mene kirjastoon ja etsi yksi anatomian ja yksi fysiologian kirja. Avaa satunnaisilta aukeamilta, lue vähän matkaa ja mieti kiinnostaako yhtään. Se on parempi tapa pohtia asiaa kuin arvioida omaa lääkiskelpoisuutta lukiokurssien perusteella.Tuleva Stadilaislääkäri! Kiitos paljon pitkästä vastauksestasi! Siitä oli minulle paljon hyötyä. Olen nyt aivan täysin varma, että haluan lääkäriksi, vaikka ala onkin raskasta sekä fyysisesti että HENKISESTI... Minua on aina kiinnostanut lääketiede ja onneksi en ole luulotautinen, joten sairauksien opiskelu tuskin tuottaa ongelmia... (Sitten joskus, jos pääsen lääkikseen) Onko se pääsykoe vaikea? Eikös lääkäriliitolta saa paljon infoa?
- tuleva stadinkebab
Tuleva? kirjoitti:
Minäkin haluan ehdottomasti lääkäriksi ihmisten auttamisen vuoksi. Hei, lääkiksessä opiskelija! Minulla on sinulla kysymys: Voiko toimia yleislääketieteen erikoislääkärinä keskussairaalassa? En halua TK-lääkäriksi... Muita vaihtoehtojani, mihin haluaisin erikoistua ovat: sydän- ja verisuonisairaudet, syöpätaudit, tai infektiotaudit. Mutta eniten kiinnostaisi toimia yleislääketieteen erikoislääkärinä, mutta ei TK:ssa! Kiitos, jos vastaat! Ja vielä kysymys: joutuvatko kaikki lääkärit joskus olemaan päivystyksessä? Ei se minua pelota, mutta kiinnostaa vain tietää... PS. Lääkärin ammatti on hieno ja kunnioitettava ammatti, sillä siinä voi tehdä paljon ihmisten hyväksi. Nyt siis panostan lukioon ja kunnolla!!!
Moni joutuu TK-työhön. Harmi. Moni yrittää vältellä sitä ja suhteilla se onnistuu kun saa muualta isin kautta kunnon duunin.
- tuleva stadilaislääkäri
Tuleva? kirjoitti:
Minäkin haluan ehdottomasti lääkäriksi ihmisten auttamisen vuoksi. Hei, lääkiksessä opiskelija! Minulla on sinulla kysymys: Voiko toimia yleislääketieteen erikoislääkärinä keskussairaalassa? En halua TK-lääkäriksi... Muita vaihtoehtojani, mihin haluaisin erikoistua ovat: sydän- ja verisuonisairaudet, syöpätaudit, tai infektiotaudit. Mutta eniten kiinnostaisi toimia yleislääketieteen erikoislääkärinä, mutta ei TK:ssa! Kiitos, jos vastaat! Ja vielä kysymys: joutuvatko kaikki lääkärit joskus olemaan päivystyksessä? Ei se minua pelota, mutta kiinnostaa vain tietää... PS. Lääkärin ammatti on hieno ja kunnioitettava ammatti, sillä siinä voi tehdä paljon ihmisten hyväksi. Nyt siis panostan lukioon ja kunnolla!!!
Kiva nähdä näin monta lääkikseen haluavaa :-)
>Minäkin haluan ehdottomasti lääkäriksi ihmisten >auttamisen vuoksi. Hei, lääkiksessä opiskelija! >Minulla on sinulla kysymys: Voiko toimia >yleislääketieteen erikoislääkärinä >keskussairaalassa? En halua TK-lääkäriksi...
Aluesairaalatasolla korkeintaan voisin ehkä kuvitella yleislääkäreitä töihin, mutta keskus- ja yliopistosairaalat edustavat eri alojen niin kovan tason ossamista että yleislääkärin koulutus on liian erityyppinen niihin soveltuvaksi. Yleislääkärille paras paikka on perusterveydenhuolto eli vaikkapa juuri se tk, kouluterveydenhuolto, tai muu vastaava. En aivan tarkkaan tiedä näistä alakuvioista (opiskelija kun olen), mutta ainakin sen tiedän että keskussairaaloissa on omat klinikat eri erikoisaloille joilla työskentelee niiden alojen erikoislääkäreitä. Eipä löydy sairaaloista yleensä yleislääketieteen poliklinikkaa.
Mutta; jos edes joku yleislääketieteen osa-alueista enemmän kiinnostaa, niin erikoistua voi siihen. Jos kiinnostaa sydän, niin kardiologiksi vaan jos sairaalatyöhön tahtoo.
>Ja vielä kysymys: >joutuvatko kaikki lääkärit >joskus olemaan >päivystyksessä?
Kaikilla erikoisaloilla ei päivystetä, mutta erikoistuvat lääkärit yleensä toimivat useissa erilaisissa paikoissa joista joissain yleensä juotuu päivystämään.
Opiskeluaikanakin joutuu tekemään pakollista harjoituspäivystystä kyllä eli kaiken kaikkiaan joka lääkärin on jossain uran vaiheessa päivystettävä. Jos ei siitä tykkää voi toki valita ei-päivystävän erikoisalan, toimia yksityisellä tms. - Tuleva?
tuleva stadilaislääkäri kirjoitti:
Kiva nähdä näin monta lääkikseen haluavaa :-)
>Minäkin haluan ehdottomasti lääkäriksi ihmisten >auttamisen vuoksi. Hei, lääkiksessä opiskelija! >Minulla on sinulla kysymys: Voiko toimia >yleislääketieteen erikoislääkärinä >keskussairaalassa? En halua TK-lääkäriksi...
Aluesairaalatasolla korkeintaan voisin ehkä kuvitella yleislääkäreitä töihin, mutta keskus- ja yliopistosairaalat edustavat eri alojen niin kovan tason ossamista että yleislääkärin koulutus on liian erityyppinen niihin soveltuvaksi. Yleislääkärille paras paikka on perusterveydenhuolto eli vaikkapa juuri se tk, kouluterveydenhuolto, tai muu vastaava. En aivan tarkkaan tiedä näistä alakuvioista (opiskelija kun olen), mutta ainakin sen tiedän että keskussairaaloissa on omat klinikat eri erikoisaloille joilla työskentelee niiden alojen erikoislääkäreitä. Eipä löydy sairaaloista yleensä yleislääketieteen poliklinikkaa.
Mutta; jos edes joku yleislääketieteen osa-alueista enemmän kiinnostaa, niin erikoistua voi siihen. Jos kiinnostaa sydän, niin kardiologiksi vaan jos sairaalatyöhön tahtoo.
>Ja vielä kysymys: >joutuvatko kaikki lääkärit >joskus olemaan >päivystyksessä?
Kaikilla erikoisaloilla ei päivystetä, mutta erikoistuvat lääkärit yleensä toimivat useissa erilaisissa paikoissa joista joissain yleensä juotuu päivystämään.
Opiskeluaikanakin joutuu tekemään pakollista harjoituspäivystystä kyllä eli kaiken kaikkiaan joka lääkärin on jossain uran vaiheessa päivystettävä. Jos ei siitä tykkää voi toki valita ei-päivystävän erikoisalan, toimia yksityisellä tms.No kiitos taas vastauksestasi Tul. Stad.lääk! Eli taidan luultavasti jättää sen yleislääketieteen jollekin toiselle ja erikoistua esim. syöpätauteihin tai sydäntauteihin. Molemmat kiinnostavat. Myös infektiotaudit ja sisätaudit kiinnostavat yhtä paljon... Eli minulla on paljon vaihtoehtoja... Nyt keskityn lukioon ja aion päästä sen läpi kunnialla! Stadilaislääkäri, (tuleva)kiitos, että olet täällä vastailemassa asiasta kiinnostuneile, kun tuota tietoa on aika vaikea löytää ja on hauskaa kuulla ihan oikealta opiskelijalta, millaista se opiskelu oikein on! Toivottavasti ollaan joskus kollegoita!
- Tuleva tohtorisetä
Tuleva? kirjoitti:
No kiitos taas vastauksestasi Tul. Stad.lääk! Eli taidan luultavasti jättää sen yleislääketieteen jollekin toiselle ja erikoistua esim. syöpätauteihin tai sydäntauteihin. Molemmat kiinnostavat. Myös infektiotaudit ja sisätaudit kiinnostavat yhtä paljon... Eli minulla on paljon vaihtoehtoja... Nyt keskityn lukioon ja aion päästä sen läpi kunnialla! Stadilaislääkäri, (tuleva)kiitos, että olet täällä vastailemassa asiasta kiinnostuneile, kun tuota tietoa on aika vaikea löytää ja on hauskaa kuulla ihan oikealta opiskelijalta, millaista se opiskelu oikein on! Toivottavasti ollaan joskus kollegoita!
Pieni sellainen kysymys, että kun päivystykset kuitenkin tietyllä tavalla kuuluvat lääkärin työtehtäviin (vaikka ei niitä kaikissa hommissa tarvitse tehdäkään), ja myös tk-palvelu kuuluu ainakin opiskeluvaiheessa ja laillistamisessa kuvaan, niin kannattaako pyrkiä sellaiseen ammattiin, jossa ei ole valmis tekemään kaikkea siihen ammattiin kuuluvaa?
Kyllähän me nykynuoret usein haluamme vain rusinat pullasta, mutta pitää se koko pullakin syödä ettei tule turhaa jätettä. Jos on ammatti-ihminen, niin kyllä silloin pitää sen ammatin kaikkiin työtehtäviin olla valmis. - Tuleva?
Tuleva tohtorisetä kirjoitti:
Pieni sellainen kysymys, että kun päivystykset kuitenkin tietyllä tavalla kuuluvat lääkärin työtehtäviin (vaikka ei niitä kaikissa hommissa tarvitse tehdäkään), ja myös tk-palvelu kuuluu ainakin opiskeluvaiheessa ja laillistamisessa kuvaan, niin kannattaako pyrkiä sellaiseen ammattiin, jossa ei ole valmis tekemään kaikkea siihen ammattiin kuuluvaa?
Kyllähän me nykynuoret usein haluamme vain rusinat pullasta, mutta pitää se koko pullakin syödä ettei tule turhaa jätettä. Jos on ammatti-ihminen, niin kyllä silloin pitää sen ammatin kaikkiin työtehtäviin olla valmis.Kyllä minä olen täysin valmis päivystystehtäviin! Otan kyllä kaikki alan haasteet vastaan. Olen siis hakeutumassa ihan oikealle alalle. Eikä se TK-lääkärinkään työ nyt varmaan niin kauheaa ole! Kaikilla aloillahan on plussa ja miinuspuolensa, mutta voihan se päivystys olla ihan mielenkiintoistakin. Minä kuitenkin erikoistua verisuonisairauksiin! Mutta olen valmis siis myös haasteellisiin tehtäviin!
- neiti halla
tuleva stadilaislääkäri kirjoitti:
>Kävitkö sä valmennuskurssia, paljonko luit jne?
Ampukaa minut, olen elitistipaska. Eli suomeksi: kävin. Ymmärrän argumentin jonka mukaan valmennuskurssit ovat typeriä koska jos ei ilman kurssia pääse sisään ei pitäisi päästä sisään ollenkaan. Kurssi ei kuitenkaan ole minkäänlainen tae sisäänpääsystä, ja moni huomaa kurssilla että oma motivaatio/taidot eivät riitä ja luovuttaa. Ei kukaan valmennuskurssilla ketään pakota lukemaan tai huolehdi että joka Matti ja Maija pysyy perässä, vaan vastuu oppimisesta ojn itsellä. Suurin hyöty kursseista on se että ne auttavat aikatauluttamaan omaa lukemista ja siellä näkee paljonko muut tekevät töitä.
Luin noin 4-5 tuntia päivässä kaksi ja puoli kuukautta, sitä ennen olin lukenut galenoksen kerran ajatuksella läpi ja kerrannut kemiat kirjoituksiin.
>Paljonko kävit fysiikan ja kemian kursseja? >Meidän pikkulukiossa saa vain 5 kurssia kemiaa ja >11 fysiikkaa (2 työkurssia joille en aio mennä)
Kaikki valtakunnalliset kemiasta plus pari soveltavaa, kaikki valtakunnalliset fysiikasta plus pari soveltavaa.
Älä dissaa työkursseja, ne ovat ihan kivoja.
>Tämän kauhean vuodatuksen tarkoitus oli kysyä, >että onko mulla mitään mahdollisuuksia. Galenos >tuntuu välillä ihan heprealta etenkin niiltä osin >mitkä ei ole fysiikan kursseilla vielä tullut >vastaan.
Sulla on hyvät mahdollisuudet, anna palaa vaan. Jos ihmiselimistö ja sairaudet ja humaani työ kiinnostavat, kannattaa tulla lääkikseen ihastumaan. Ei täältä kukaan juuri koskaan pois lähde, edes ne jotka pyrkivät ja pääsivät koska "kaikki suvussa ovat lääkäreitä" tai että "tää oli yks vaihtoehto monista, en oo viel varma onko tää just mun juttu".
>Argh, argh, luin juuri sun kirjoituksen kohdan 2. >Olen päätöksentekoa pelkäävä >seinäkukkashiirulainen joka kammoaa fysiikkaa, >paska. Mä ajattelin että siihen paatuu (enkä siis >pelkää päätöksentekoa tilanteissa joissa oikeasti >tiedänkin jotain) mutta tähänkö loppu mun >lääketieteelliseen pyrkiminen.
Älä nyt minuakaan pidä minään lääkikseenpyrkimisen raamattuna, vaan pohdi asiaa vain omalta kannaltasi. Ei fysiikkaa nyt rakastaa tarvitse, on ihan ok olla kiinnostuneempi fysiikan ihmiselimistöön sovelletummista osa-alueista, ei niistä sähköfysiikan laskuista just kukaan nainen kamalasti jaksa innostua. Välillä tuntuu että fysiikan kirjat on kirjoitettu pojille: sitä mäntöjen pauketta, vipujen vääntöä ja autojen hurrausta niissä laskutehtävissä kun katsoo. Ei paljon inspaa keskivertonaista kyseiset aihepiirit.
Ei lopu tohon lääkikseen pyrkiminen. Mene kirjastoon ja etsi yksi anatomian ja yksi fysiologian kirja. Avaa satunnaisilta aukeamilta, lue vähän matkaa ja mieti kiinnostaako yhtään. Se on parempi tapa pohtia asiaa kuin arvioida omaa lääkiskelpoisuutta lukiokurssien perusteella.Kiitos sinulle. Ei tässä ole kysymys siitä etten olisi varma mihin tahdon vaan siitä mihin olen tarpeeksi älykäs, olen kyl halunnut lääkäriksi varmaan siitä asti kun tajusin että ihmisellä on yleensä joku ammatti.
Ajattelin itsekin käydä valmennuskurssin, lähinnä siksi että joku osaa selittää vaikeammat asiat toisellakin tavalla kuin Galenoksen kirjoittajat.
Kiitos vielä kun vastasit.
- cesilia
mulla on pieni ongelma tuon pitkän matikan kanssa.
ei oikein oo motivaatiota lukea sitä enkä ole ollenkaan varma tulenko sitä koskaan tarvitsemaan.
numerot vaihtelevat 7 ja 8 välillä ja nyt olisi viimeinen tilaisuus vaihtaa lyhyeen jos haluaa.
tarkoituksena olisi mennä yliopistoon ainakin näillä näkymin. ehkäpä kieliä lukemaan mutta koska en ole asiasta vielä ollenkaan varma, mitä kannattaisi tehdä?
kuinka paljon mahdollisuuksia sulkeutuu jos lukee lyhyen matikan? luovutanko liian helpolla vai olisiko pelkästään fiksua keskittyä mielenkiintoisempiin aineisiin?- tuleva stadilaislääkäri
Kyllä se pitkä kannattaa aina. Lue vaikka se loppuun ja jos päätä tekee mieli edelleen hakata seinään, kirjoita lyhyenä. Edes keskinkertaisille pitkän tiedoilla pärjäät loistavasti lyhyen kirjoituksissa ja samalla kuitenkin voit kehua itseäsi siitä että selvisit pitkästä.
- cesilia
tuleva stadilaislääkäri kirjoitti:
Kyllä se pitkä kannattaa aina. Lue vaikka se loppuun ja jos päätä tekee mieli edelleen hakata seinään, kirjoita lyhyenä. Edes keskinkertaisille pitkän tiedoilla pärjäät loistavasti lyhyen kirjoituksissa ja samalla kuitenkin voit kehua itseäsi siitä että selvisit pitkästä.
mutta jos luen pitkän mutta kirjoitan lyhyen matikan eikö tehtävät kuitenkin ole aika erilaisia?
voisiko siis olla että lyhyen matikan kirjoitukset menisi huonommin jos lukee pitkän kuin mitä jos olisi myös lukenut lyhyen matikan?
yksinkertainen asia vaikeasti kysyttynä :) - cesilia
tuleva stadilaislääkäri kirjoitti:
Kyllä se pitkä kannattaa aina. Lue vaikka se loppuun ja jos päätä tekee mieli edelleen hakata seinään, kirjoita lyhyenä. Edes keskinkertaisille pitkän tiedoilla pärjäät loistavasti lyhyen kirjoituksissa ja samalla kuitenkin voit kehua itseäsi siitä että selvisit pitkästä.
onko siitä pitkästä matikan lukemisesta sitten mitään hyötyä ellei sitä kuitenkaan kirjoita?
- tuleva stadilaislääkäri
cesilia kirjoitti:
mutta jos luen pitkän mutta kirjoitan lyhyen matikan eikö tehtävät kuitenkin ole aika erilaisia?
voisiko siis olla että lyhyen matikan kirjoitukset menisi huonommin jos lukee pitkän kuin mitä jos olisi myös lukenut lyhyen matikan?
yksinkertainen asia vaikeasti kysyttynä :)Tässäpä vastauksia kahteen viestiisi koskien matikkaa.
Kyllä, on mahdollista että lauseiden todistamiseen ja syväratkaisuun pitkässä valmennettu ihminen ajattelee lyhyen matikan tehtävät liian monimutkaisesti eikä saakaan kovin korkeaa arvosanaa. Eli paras vaihtoehto on kyllä kirjoitta se pitkä pitkänä.
Onko pitkästä matikasta hyötyä jos sitä ei kirjoita: on. Aivan eritasoisen laskurutiinin se antaa kuin lyhyt, ja hyvät eväät fysiikan yhtälöihin. - neiti halla
cesilia kirjoitti:
onko siitä pitkästä matikan lukemisesta sitten mitään hyötyä ellei sitä kuitenkaan kirjoita?
Jos luet pitkän ja kirjoitat lyhyen, niin sano siitä ajoissa opettajallesi. Meillä ainakin opettaja on sanonut että jos meinaa lyhyen kirjoittaa niin hän antaa tukiopetusta missä keskitytään lyhyen tehtävien tyyliin ja ratkaisutapaan.
Toisaalta pitkän arvosanat c tai m on varsin hyviä, eli kannattaa se kirjoittaa jos vaan viitsii.
Ja on pitkän lukemisesta se hyöty että jotkut muut luonnontieteet ei ole laskujen osalta hankalia.
- Tampereen ekonomi.
Jonnekin Kuopioon pääsee 25 % hakijoista. Nyt meidän täytyisi ajatella lääketiedettä, jonakin kaikkien haluamana kouluna. ???
Senkun.......... ?????????????- sanoja...
Ketjun kirjoittaja sai ajattelemaan aika paljon... Tämän kevään ylioppilas olen, mutta huonoilla papereilla; ai B, rub C, ena A ja re M. Yritän korottaa syksyllä... Lukion päättötodistuksen keskiarvo on 8, mutta sehän ei kerro yhtikäs mitään jos sitä vertaa kirjotuksien tuloksiin::/.
Nyt en oikeasti tiedä mihin hakisin! Paniikki iskee pikkuhiljaa. Yliopistosta löytyy mm. kiinnostavia tieteitä, mutta pääsykoemenestyminen tuntuu jo mahdottomalta. Selviäisinkö sitten edes yliopisto-opinnoista!? Muilla samoja tuntemuksia? Tai osaisiko joku edes hieman valaista mihin suuntaan kannattaisi lähteä?
- Aasa
Että oli melkosen hyvä jäsentely ja asiapitoista tekstiä. Itse suuntaudun taidealalle joten lukiotodistukset eivät vaikuttaneet tippaakaan korkeakouluun pääsyyn.Ainoastaan aiemmat alan opinnot ja pääsykoe olivat sisäänpääsyn perusteena.
- koeviikko-ongelmainen
Eli kun neuvoit muuten vaan niin miten sitten koeviikot, jotka tuottavat minulle eniten ongelmia. Itse olen sellainen että luen aina viimeisenä iltana ja luen koko yön ja seuraavana aamuna on todella sekava olo. Eli miten selviytyä kunnialla koeviikosta, jotain vinkkejä, kiitos.
- tuleva stadilaislääkäri
Jos haluat selvitä hädin tuskin tentistä läpi ja unohtaa asiat saman tien niin, että minkäänlaisia pohjatietoja tulevaisuutta varten ei kerry, lue kaikin mokomin edellisenä iltana.
Jos kuitenkin haluat että muistat vielä vuodenkin päästä mitä luit ja että lääkikseen pääsy ei ole kiinni pohjatietojen vähyydestä, tässä vinkkejä maksimaaliseen suoritukseen.
Lukion alussa on vaikea hahmottaa vaatimustasoa. Joten, älä jää tyhjän päälle keikkumaan vaan aloita puolitoista viikkoa tai viikko ennen koeviikkoa lukemaan kyseisen aineen kokeeseen. Varsinkin reaaliaineissa. Kun seuraava koeviikko tulee tiedät jo kuinka paljon yli- tai alimitoitit lukemisesi.
Kuulostaa paljolta lukemiselta, mutta aloittamalla ajoissa sinun ei tarvitse lukea päivässä kuin 30-45min (mukaan lukien viimeiset illat ennen koetta), joten ehdit harrastaa ja elää paljon paremmin kuin uhraamalla viimeiset illat stressipänttäämiseen.
Laske, montako sivua sinun pitää lukea päivässä jotta saat koko kirjan käsiteltyä niin että viimeistä iltaa edeltävänä iltana luet viimeiset sivut.
Puoli tunti päivässä ei oikeasti ole paljon ja kerta sillä vielä välttää stressaamisen, niin kannattaa kokeilla.
Viimeisenä iltana älä enää varsinaisesti lue, vaan kertaa vain vaikeimmat asiat ja rentoudu. Näin et ole sekaisin seuraavana aamuna. Tällä menetelmällä koeviikot tuntuvat melkein lomaviikoilta :-)
Kun tiedät, että osaat niin osaat. Jos luulet, että osaat, lue lisää. Jos et tiedä, osaatko, lue paljon lisää kunnes varmasti tiedät.
Lukiossa ei riitä, että muistaa otsikon perusteella yhden luvun asiat. Kun yhden luvun jostakin jutusta sinulle tulee mieleen asioita toiselta puolelta kirjaa niin silloin olet lukenut tarpeeksi (näet koko aihepiirin kokonaisuutena). - koeviikko-ongelmainen
tuleva stadilaislääkäri kirjoitti:
Jos haluat selvitä hädin tuskin tentistä läpi ja unohtaa asiat saman tien niin, että minkäänlaisia pohjatietoja tulevaisuutta varten ei kerry, lue kaikin mokomin edellisenä iltana.
Jos kuitenkin haluat että muistat vielä vuodenkin päästä mitä luit ja että lääkikseen pääsy ei ole kiinni pohjatietojen vähyydestä, tässä vinkkejä maksimaaliseen suoritukseen.
Lukion alussa on vaikea hahmottaa vaatimustasoa. Joten, älä jää tyhjän päälle keikkumaan vaan aloita puolitoista viikkoa tai viikko ennen koeviikkoa lukemaan kyseisen aineen kokeeseen. Varsinkin reaaliaineissa. Kun seuraava koeviikko tulee tiedät jo kuinka paljon yli- tai alimitoitit lukemisesi.
Kuulostaa paljolta lukemiselta, mutta aloittamalla ajoissa sinun ei tarvitse lukea päivässä kuin 30-45min (mukaan lukien viimeiset illat ennen koetta), joten ehdit harrastaa ja elää paljon paremmin kuin uhraamalla viimeiset illat stressipänttäämiseen.
Laske, montako sivua sinun pitää lukea päivässä jotta saat koko kirjan käsiteltyä niin että viimeistä iltaa edeltävänä iltana luet viimeiset sivut.
Puoli tunti päivässä ei oikeasti ole paljon ja kerta sillä vielä välttää stressaamisen, niin kannattaa kokeilla.
Viimeisenä iltana älä enää varsinaisesti lue, vaan kertaa vain vaikeimmat asiat ja rentoudu. Näin et ole sekaisin seuraavana aamuna. Tällä menetelmällä koeviikot tuntuvat melkein lomaviikoilta :-)
Kun tiedät, että osaat niin osaat. Jos luulet, että osaat, lue lisää. Jos et tiedä, osaatko, lue paljon lisää kunnes varmasti tiedät.
Lukiossa ei riitä, että muistaa otsikon perusteella yhden luvun asiat. Kun yhden luvun jostakin jutusta sinulle tulee mieleen asioita toiselta puolelta kirjaa niin silloin olet lukenut tarpeeksi (näet koko aihepiirin kokonaisuutena).Kiitos neuvoista, mutta tarvitsisin vielä lisää apua, eli miten saat pidettyä mielessä viiden eri kokeen asiat ettet sekoita niitä? Onko tähän jotain neuvoa?
- tuleva stadilaislääkäri
koeviikko-ongelmainen kirjoitti:
Kiitos neuvoista, mutta tarvitsisin vielä lisää apua, eli miten saat pidettyä mielessä viiden eri kokeen asiat ettet sekoita niitä? Onko tähän jotain neuvoa?
Kun tarpeeksi valmistautuu joka kokeeseen, niin muistaa asiat sen verran hyvin ettei tulisi mieleenkään sekoittaa eri kursseja toisiinsa.
Eli: aloita vaikka kaksikin viikkoa ennen, lue joka ainetta puoli tuntia päivässä ja kysy sitteen uudestaan jos kävi niin kummasti etteivät hyvät numerot irronneet (mitä en voi uskoa jos kunnolla luet ja keskityt). - koeviikko-ongelmainen
tuleva stadilaislääkäri kirjoitti:
Kun tarpeeksi valmistautuu joka kokeeseen, niin muistaa asiat sen verran hyvin ettei tulisi mieleenkään sekoittaa eri kursseja toisiinsa.
Eli: aloita vaikka kaksikin viikkoa ennen, lue joka ainetta puoli tuntia päivässä ja kysy sitteen uudestaan jos kävi niin kummasti etteivät hyvät numerot irronneet (mitä en voi uskoa jos kunnolla luet ja keskityt).miten riittää aikaa lukea 30-45 min kokeeseen kaksi viikkoa aikasemmin jos pääsee koulusta kello 15 tulee kotiin tekee läksyt max. 3h kello on 18 -> siitä maksimissaan 5 koetta kello on 22.
- tuleva stadilaislääkäri
koeviikko-ongelmainen kirjoitti:
miten riittää aikaa lukea 30-45 min kokeeseen kaksi viikkoa aikasemmin jos pääsee koulusta kello 15 tulee kotiin tekee läksyt max. 3h kello on 18 -> siitä maksimissaan 5 koetta kello on 22.
>miten riittää aikaa lukea 30-45 min kokeeseen >kaksi viikkoa aikasemmin jos pääsee koulusta >kello 15 tulee kotiin tekee läksyt max. 3h kello >on 18 -> siitä maksimissaan 5 koetta kello on >22.
Älä lue kaikki aineita kaikkina päivänä, siitähän vasta sekaisin menee. Lue 2-3 ainetta päivässä ja varaudu siihen että jos haluat pärjätä niin päivät _ovat_ pitkiä eivätkä jatkuvaa biletystä ainakaan viikkoa paria ennen kokeita. Ei ihme ettet ole huipputuloksiin päässyt jos luulet että edellisen illan lukemisella mitään tulee.
Eikä niihin läksyihin nyt ihan kolmea tuntia kannata varata?
- mää
Niin, että jos lääkikseen pyrkii, niin kumpi olisi sitten parempi vaihtoehto. Pitkä vai lyhyt matematiikka? Peruskoulussa sain 10 keskiarvoksi matematiikasta.
- mää
Heh... Lue muut kommentit ennenkuin kysyt :)
- vähän..
ja sääntö 16: Lukiolaisella pitää olla muutakin tekemistä kuin kotitehtävät!
- Ihmepinssi
Minulla on pienimuotoinen ongelma, joka liittyy siihen, että tajusin vasta vähän aikaa sitten haluavani lääkäriksi ja nyt olen epätoivoinen aineideni suhteen. En tiedä onko tämä keskustelu edes kovin ajankohtainen enää, mutta haluaisin kuitenkin vastauksia.
Eli siis, tajusin jokin aika sitten, mitä haluan tulevaisuudellani tehdä. Haluan lääkäriksi. Ongelmana on se, että juuri nyt on menossa ykkösvuoden viimeinen jakso, ja valintani ovat tulevaa ammattia ajatellen aika perseellään. Ajattelin joskus ysin keväällä tykkääväni kielistä ja valitsevani jonkin kieliin liittyvän ammatin, mutta tajusin nyt, että kielten kanssa minulta puuttuu motivaatio ja kiinnostus.
Haluaisin kovasti lääkäriksi, mutta suoritan koko ajan lyhyttä matikkaa, johon en todellakaan ole panostanut juuri sen takia, että kamppailin kielilinjani kanssa - kielten, joista aiemmin luulin pitäväni, mutta nyt tajusin, etten tahdo ammattia, joka liittyy matkailualaan, kieltenkääntöön, -opetukseen tms. Olen melkein paniikissa, sillä valintani ovat olleet todella huonoja siihen nähden.
Yläasteella olin oikeasti hyvä matikassa, kemiassa ja fysiikassa, sekä biologiassa - kaikissa minulta oli luotettava ysi. Nyt arvosana matikassa on laskenut seiskaan, koska en ole nähnyt sitä aineena, johon pitäisi panostaa.
Ja joo, tiedän, että moni ajattelee: "Olisit miettinyt vähän aikaisemmin sitä", mutta todellakin, mitä voin tehdä? Alkaa panostamaan vielä kahdeksi vuodeksi matikkaan, jotta saan lyhyestä hyvän? Luen fysiikkaa ja kemiaa urakalla? Aloitan pitkän matikan nyt alusta? Olisin todella kiitollinen, jos joku vastaisi tähän, tai että tämä edes huomattaisiin.- Ihmepinssi
...
- BloodyValentine
Huomasin etä olit muillekkin vastaillu niin.. Ehkä turhan aikaista miettä mutta mua huolestuttaa kauheesti, että mitä lukion kursseja kannattais ottaa ja mitä aineita kannattais kirjottaa jos haluaa lääkäriksi. Haluaisin todella panostaa tiettyihin aineisiin että pääsisin lääkkikseen. Mä oon vasta menossa lukioon eikä mulla oo harmainta aavistusta mitä kaikkea siellä pitää tehdä mutta haluaisin valita oikeet jutut että pääsisin lääkkikseen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1302245
Ajattelen sinua nyt
Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu261958Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin
Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti121489Yritys Kannus
Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett121337Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis701231- 931048
- 17967
- 88913
Kuin sonnilauma
Taas on Virkatiellä kova meteli keskellä päivää. Ei siinä kyllä toisia asukkaita yhtään ajatella. Tullaan yhden asuntoon17800Syrjintäskandaali Lieksan kaupungin johdossa
Ylen valpas toimittaja kirjoittaa: Lieksan kaupunki kieltäytyi hyväksymästä Vihreiden venäläistaustaista ehdokasta Lieks115752