Moi tytöt!
Mites teillä menee punnitsemisen kans?Kun itselle se on aina hankalaa,en uskalla enää nousta vaa'alle.Monesti päätän et okei,5 päivän päästä kello se ja se punnitsen itseni, mut sit kun se h-hetki tulee, ni mä en pystykkään.oon tulos hulluski tän kans.Ja samalla stressaa se etä paljonko mä nyt painan kun en pysty ottaan selvää.*huokaus*
Mua pelottaa et oon lihonu ja et mitä siitäkin sitten seuraa henkisesti, en kestä nähdä gramaakaan ylimäärästä tai hajoon siihen paikkaan.
p.s. Ja te "syön kun hevonen enkä liho ottakaa mallia"-tyypit voitte jättää kommentoimatta, tämä kysymys on vain tämän palstan "oikeille" asukkaille.
Mites teillä menee punnitsemisen kans?Kun itselle se on aina hankalaa,en uskalla enää nousta vaa'alle.Monesti päätän et okei,5 päivän päästä kello se ja se punnitsen itseni, mut sit kun se h-hetki tulee, ni mä en pystykkään.oon tulos hulluski tän kans.Ja samalla stressaa se etä paljonko mä nyt painan kun en pysty ottaan selvää.*huokaus*
Mua pelottaa et oon lihonu ja et mitä siitäkin sitten seuraa henkisesti, en kestä nähdä gramaakaan ylimäärästä tai hajoon siihen paikkaan.
p.s. Ja te "syön kun hevonen enkä liho ottakaa mallia"-tyypit voitte jättää kommentoimatta, tämä kysymys on vain tämän palstan "oikeille" asukkaille.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Meinaa olla samalla tavalla mulla. En ole moneen päivään käyny vaa'alla. Viimeksi kun kävin olin laihtunut kilon, se on hyvä muistikuva. Nyt olen syönyt paljon enemmän että se vaaka voisi näyttää ties vaikka mitä lukuja joten huijaan ehkä itseäni mut odotan jonkun aikaa että saan taas itseni järjestykseen ja punnitsen sitten taas...vaikka toisaalta kiusaus olisi käydä nytkin.
Mulla on päinvastanen että mä käyn ainaki 5 kertaa päivässä vaa'alla. Mutta jos tunnen etten ole epäonnistunut, niin sitten en kyllä uskalla käydä.
..mulla taas on niin, että pakko käydä. Ahdistaa jos en tiedä, että paljon painan, enemmän, vahemmän?
Paitsi tosiaan jos olen ahminut tai syönyt muuten vain liikaa, niin silloin olen ihan hulluna kun en haluaisi tietää miten se on painooni vaikuttanut. Mutta jos en punnitse, niin ahdistaa kun en tiedä painoa. Se on kuin strategia päivälle, rajat olemukselle, jotta voi elää. Paino pitää tietää.
Ramppaan vaa'alla koko ajan.. Se on jo lähes pakkomielle. Pitää koko ajan muistuttaa itseään siitä että miten läski on edelleen.
Olin viikon lomalla, enkä punninnut sen aikana kertaakaan ja oli ihan uskomattoman vaikeaa nousta vaa'alle kun tulin kotiin :(
Kuljeskelin ympäri kylppäriä ja mulkoilin sitä vaakaa :P Onneksi en ollu lihonut.
Pakko käydä vaa'alla koko ajan. Tänäänki oon käyny varmaan neljästi ainakin. Aamulla heti herättyä, sit vessas käymisen jälkeen, päivällä jossain vaiheessa ja illal viel viimeks. ja joka kerta pitää testata se paino useamman kerran näyttääkö aina samaa lukemaa.... :| Ja tänään olen syönyt ihan hirveästi ku oli ihmisiä kylässä ja mä en kehtaa olla syömättä, kun ne alkaa heti kyselee, mulla kun on tunnetusti aina ollu hyvä ruokahalu.... >:( Melkein tuhat kaloria on tänäänki tullu.
Nyt mä lähden lenkille, vaikka tuntuu pelkästää paikallaan ollessa et jalat on maitohapoilla ja vaikka pää särkeekin koko ajan.
Enkä mä todellakaan koe silti olevani sairas. En varmaan olekaan. En edes laihdu kunnolla. Ja se masentaa. Nyt oon ottanu tavoitteen et pidän itseni kurissa liiasta syömisestä maaliskuun alkuun asti. Kirjoitan päiväkirjaan kaikki syömiseni, mitä ja kuinka paljon ja miksi ja oliko nälkä ja missä ja kenen seurassa. Ja merkitsen painon ylös ja mitä tuntemuksia syöminen herätti.
En kyl tajua miks kirjoitan tänne tällaista ku mul ei kuitenkaan ole mitää anoreksiaa.... Huuh.