Hei, kiva nähdä etten ole yksin tässä maailmassa. Toisin olen nyt lukenut hieman näitä muita viestejä ja olen todennut että minulla on aivan erillaiset oireet/pelot kun muilla. Minulla on ollut paniikkihäiriö nyt melkein 3 vuotta, koulu on mennyt aivan perseelleen sen takia. Aina kokeissa,pitkillä automatkoilla, elokuvateatterissa tai missä tahansa tulee ajatus että "entä jos minulle tulee vessa hätä" ja kun ajatus pääsee valloilleen alan täristä sydän alkaa tykyttämään ja mahaa vääntämään, sillon minulle aina tulee vessa hätä, vaikka minun ei oikeasti tarvitsisi käydä vessassa. Tämä tekee oloni hyvin epämukavaksi ja tekisi mieli vaan haihtua pois. Se myöskin hallitsee elämääni. En minä uskalla enää mennä esimerkiksi elokuvateatteriin..
Tämä kohtaus tulee aina koulussa ensimmäisellä tai toisella tunnilla sen jälkeen voin olla huoletta loppupäivän, joskus jopa en mene ensimmäisille tunneille koska tiedän etten selviäisi niistä.
Olen lukenut kymmenittäin artikkeleita joissa todetaan että paniikkihäiriö aiheutuu adrenaliiniheikkyydestä ja siihen auttaa liikunta joten olen nyt aloittanut aktiivisen liikunnan harrastuksen joka toisin ei ole vielä oloani helpottanut mutta kovasti minä yritän.
Niinkuin tyhmältä se kuulostaakin niin en ole kehdannut puhua oireista kenellekkään, koska tosiaankin luulin että se on jotenkin "outoa" Mutta nyt kun olen ottanut asiasta enemmän selvää niin se ihan helpottaa tietää että en ehkä olekkaan niin outo kun itse annoin itseni ymmärtää :)
Jos osaatte suositella jotakin lääkkeitä niin suositelkaa ihmeessä, kiitos!
Tämä kohtaus tulee aina koulussa ensimmäisellä tai toisella tunnilla sen jälkeen voin olla huoletta loppupäivän, joskus jopa en mene ensimmäisille tunneille koska tiedän etten selviäisi niistä.
Olen lukenut kymmenittäin artikkeleita joissa todetaan että paniikkihäiriö aiheutuu adrenaliiniheikkyydestä ja siihen auttaa liikunta joten olen nyt aloittanut aktiivisen liikunnan harrastuksen joka toisin ei ole vielä oloani helpottanut mutta kovasti minä yritän.
Niinkuin tyhmältä se kuulostaakin niin en ole kehdannut puhua oireista kenellekkään, koska tosiaankin luulin että se on jotenkin "outoa" Mutta nyt kun olen ottanut asiasta enemmän selvää niin se ihan helpottaa tietää että en ehkä olekkaan niin outo kun itse annoin itseni ymmärtää :)
Jos osaatte suositella jotakin lääkkeitä niin suositelkaa ihmeessä, kiitos!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itselläni oli n. 6 vuotta sitten vastaavia oireita. Mutta itsestään menivät ohi vuosien saatossa. Luulenpa, että se johtuu aivotoiminnasta, ja omista ajatuksista. Voi auttaa, jos sen asian tunnustaa itselle, ja jollekkin muulle..
Ja tiukan tilanteen tullen opettelee sanomaan, että on hätä.
Se jo helpottaa..
Heips!
Mulla on juuri tuon tapaisia ongelmia myös. Mulla ne alkoivat viime vuonna. En ymmärrä niitä, koska olen ollut tähän saakka hyvin sosiaalinen ihminen. Jännitän kaikkea! Nyt kesälomalla oireet ovat lievempiä. Minäkin pelkään juuri sitä,että mitä jos mun maha menee sekaisin eikä olekaan vessaa lähellä. Tämä on ihan hullua. Tämä on aivan liian noloa kerrottavaksi kenellekään muulle kasvotusten.
En koskaan mene koulussa eteen istumaan vaan aina taakse. En voi kestää sitä, että joku olisi minun takana. En ymmärrä miksi minua jännittää vaikka ei ole mitään jännitettävää!! Pitäisi osata rentoutua, mutta en pysty. Eikö tästä pääse eroon muulla tapaa kuin lääkkeillä ja niilläkin vain lievennetään oireita? En halua pillereiden käyttäjäksi. Minusta tulee sairaanhoitaja. Miltä se kuulostaa, että hoitaja itse syö tabuja, vaikka pitäisi muita auttaa. Haluan olla aina oven lähellä ja haluan tietää missä on lähin vessa. Tämä on rasittavaa!
Mulla on aivan samanlainen paniikkihäiriö kun sulla! Mulla vääntää kans mahaa koulun ekoilla tunneilla ja sitte menee ohi. Tänäänkin koulussa maha oli ihan sekasin ekoilla tunneilla, mutta sitte taas ohi. Ruokalas iski kauhee paniikki, mutta sain onneks vähän syötyä. Joskus olen ottanut hiilitabletteja, mutta ei ne hirveästi auta,joskus myös maitohappobakteereja...Mäkin haluaisin tehdä tälle jotain, koska sillon iskee paniikki juu, jollei heti pääse vessaan...Lääkityksestä en niin tiiä, ku pelkään että jää koukkuun, mutta olen ajatellut meneväni terapiaan...en kyl tiedä auttaako sekään kokonaan. Mulla tää on vaivannu yli 4 vuotta. Olis kiva jos joku keksis meille jonkinlaisen neuvon. Tää on meinaa tuskaa, varsinki julkisilla paikoilla!!!
mulla on kyl ihan tarve mennä vessaan :)