Eilen oli serkkuni häät joissa tunnetusti oli ruokaa vaikka millä mitalla. Minä pystyn kohtuullisen hyvällä omallatunnolla antamaan itselleni luvan syödä paljon silloin tällöin -edes oksentamatta sitä. Söin vaikka mitä...Lihaa en kuitenkaan koska olen vegetaristi. Mutta pahin taisi olla juustot! Voi älyttömyys ne oli hyviä mutta niin pirun rasvaisia. Ja kun kerran olin antanut itselleni luvan, söin sitten sitäkin kahvileipää ja kakkua ja...>p hyi olkoon. NO mutta eipä se mitään, mutkun sitten join yöllä booliakin ihan älyttömästi. No, päivän ruuat taisi tulla oksennetuksi jossakin vaiheessa sen ansiosta, mut tänään oli niin kamala krapula, että ajattelin että en yksinkertaisesti jaksa olla täysin syömättä..Ostin väkeviä karkkeja..laitoin jopa voita uusien pottujen päälle...Mutta tämä tekee ehkä vaan hyvää. Pitää tajuta, että en minä näistä päivistä oikeasti liho. Ja toisaalta nyt taas muistaa miksi on mukavampi olla syömättä.
juhlat...
kirsikka
91801
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
On ne juhlat kyllä aika perseestä.Itseä stressaa joskus ihan kauheesti jos tietää että on juhlat tulossa.Kun tietää että ei pysty oleen siellä monta tuntia syömättä mitään.Ja näyttäähän se toisiltakin hieman oudolta kun vaan seisoo siellä eikä syö mitään.Eri asia et jos on kylässä jonkun luona, mut juhlat kestää niin kauan ettei syömistä voi täysin välttää.
mua on alkanu pelottaa kaikki tollanen.Tuntuu ettei voi kohta enää lähtä minnekään ettei menetä kontrollia.
Osaa se elämä olla kyl välil aika ...p..
Itse olen pyöreä ja helvetin ylpeä siitä!!!
Nytkin olen juuri menossa ostamaan ravintolasta ruokaa mukaan... se kun on niiiiin maukasta! :)
ei millään pahalla, mutta ei millään hyvälläkään! Lopettakaa ennenkuin kuolette :(
No jos mä olisin pyöreä ja "hyvinvoiva", niin mä tuskin onnistuisin olemaan yhtä tyytyväinen kuin sinä.
Kiva että sulle sopii, itse en sitä halua.
Ennen kuin itse sairastuin anoreksiaan, minulla oli juuri tuollainen asenne.. hohhoijaa... Tiedän tasan tarkkaan mitä keholleni tapahtuu kun pidän itseäni nälässä. En välitä pätkääkään siitä, että suoleni ovat tuusannuuskana, päätäni särkee jatkuvasti ja palelen koko ajan. Syöminen on ainoa asia elämässäni jota pystyn kontrolloimaan. Muistan vielä, kuinka pystyin enempiä miettimättä syömään syömään ravintolassa kaikkia niitä ihania ruokia, joita nykyisin ajattelen herkeämättä.
En voi mitään sille, että tunnen poden huonoa omaatuntoa, siitä, että söin puolet rasvattomasta jugurtista, vaikka en ollut suunnitellut sitä syöväni. Olkaa kilttejä ja lopettakaa tuomitseminen.
Ettei saisi tuomita?
Mitä sitten pitäisi tehdä jos pennut temppuilevat ruuan kanssa huomionkipeydessään.
Jos se kerran on sairaus niin hoitoon vaikka pakolla.
Jos joku leikkii elämällään siinä ei hyssyttelyt auta.
Tämmöinen palsta pitäisi lopettaa, täältä saa vain hyviä ohjeita miten huijata vanhempiaan ja kakaroistaan välittäviä ihmisiä.
Kun menee liian hyvin pitää keksiä jokin keino pilata elämänsä.
Hyvä "pakkohoito". Ensinnäkin pennut eivät täällä temppuile ruuan kanssa. Monet ovat ihan aikuisia ihmisiä, itseni mukaanlukien. Ja jos oikeasti sairastaa syömishäiriötä, siinä ei paljon huomiota kaivata. Sinä nyt et taida tietää tästä asiasta paljon mitään joten ehkä kannattaisi miettiä mitä tulet tänne latelemaan. Tietysti oman mielipiteensä saa ilmaista mutta voisi sen tehdä ihan asiallisestikin. Sinä olet niin väärässä. usein syömishäiriö on seurausta huonosta itsetunnosta, joka taas johtuu esim. koulukiusaamisesta ja siihen liittyy niin paljon muutakin kuin vain pelkkä syömättömyys. Eli se ei toisinsanoen ole vain keksintö, että rupeanpa tässä anorektikoksi. Toivottavasti tämä sai sinut edes vähän miettimään asiaa uudessa valossa.
Melkosen huvittava tilanne. Tää saitti on pystyssä syömishäiriötä sairastavien sekä siitä tavalla tai toisella kiinnostuneiden tueksi ja avuksi kertoa omista kokemuksista. Ehkä jopa paranemisen edistäjäksi. Tämä vuoksi tuntuukin käsittämättömältä, kuinka joku voi tulla aukomaan päätään,mollaamaan ja syyllistämään muita,apua tarvitsevia.
Tiedän kyllä kuinka uskomattomalta se tuntuukin, ett
joku esim.170/50 mitoissa oleva henkilö näkee itsensä lihavana, mutta se juuri onkin sairauden syy ja se juuri tekee siitä vakavan. Ketään ei todellakaan auta kommentit lapsellisuudesta ja huomionkipeydestä, vaan henkilöt jotka "avautuvat"
palstalle ongelmastaan haluavat vain kertoa oman tilanteen auttaakseen muita saadakseen apua. Ja turha puhua hoitoon menemisestä. Se on suuri päätös joka muhii sairastavan päässä ja ehkäpä täältä hakee rohkeutta toteuttaakseen tämän.
Huomiota sairaat ehkä haluavat, mutta sitä he eivät todellakaa halua vierailta vaan useimmiten takana ovat etäiset suhteet esim.omiin vanhempiin.
Haluan toivottaa voimia teille jokaiselle sairastavalle. Toivottavasti saatte elämänne tasapainoon sen jokaisella saralla:)
Kyllä maallikosta voi tuntua ihan tuollaiselta kun kirjoitin.
Olen köyhistä olista jo vanhempi ihminen, silloin oli hyvä päivä josa sai mennä nukkumaan täydellä vatsalla.
Olen nyt lukenut useita kirjoituksia anorexiasta, on tullut vähän tietoa asiasta.
Pyydän anteeksi jos loukkasin pakkohoidolla.
Tuli vain mieleen että jos ihminen on vaaraksi itselleen eikä suostu hoitoon hänet pitäis vaikka pakolla pysäyttää jos mikään muu konsti ei tehoa.
Mutta jätän nyt nämä hoito-ohjeet asiantuntijoiden tehtäväksi.
Taidan olla kuin norsu posliinikaupassa hyvää tarkoittavien neuvojeni kanssa.