Minua kiinnostaa tietää, mitä te muut ajatelette lapsenne elämästä ja tulevaisuudesta. Varmaan tiedätte sijoituksen syyt. Minäkin tiedän ja yritän työskennellä niiden pois saamiseksi. Miten sitä voisi olla lapselle hyvä äiti vaikka lapsi asuukin sijaisperheessä. Aion hakea sijoituksen purkua. Lapseni on ollut sijoitettuna 2½ vuotta. Harmittaa että tässä samalla oma äitiys tulee epävarmaksi, kun ei ole muita lapsia. Lapsi on kasvanut ja vaikka tavataan parin viikon välein niin tunnen itseni pieneksi kurjaksi. Miten te puhutte lapsille siitä, miksi hän asuu sijaisperheessä? Entä siitä pääseekö hän koskaan kotiin? Mitä te teette sen eteen, että huostaanotto vois purkaantua?
Mitä sijoitettu laosi tarvii?
bioäiti
6785
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Soskut eivät edes sano mitä täytyisi muuttaa.Elän normaalia rauhallista elämää,toipunut masennuksesta.Äitiys niin voimakas,etten tunne epävarmuutta.Olen jutellut lapselle,niinkuin asia on.Kertonut myös että yritän saada hänet kotiin,ja että syy ei hänen.Kertonut myös kuinka rakas ja tärkeä ihminen hän on.Meillä on muita lapsia,ei sijoitettuna.
Pohjanmaalainen sijaisperheen pariskunta rankaisi poikaamme,hänen 4-9 ikävuosinaan,sulkemalla hänet heidän talonsa pannuhuoneeseen aina vajaaksi tunniksi,kun poika oli "tehnyt pahaa".Sos.työntekijät aloittivat asian tutkimisen,vasta kun heidän oli pakko eli läänin sos.tarkastajalle valitettuamme.Poliisikuulusteluissa pariskunta valehteli ja peitteli totuutta.Sos.työntekijät ovat edelleen sitä mieltä, että kyseinen sijaiskoti on hyvä, ja että on lapsen etu pysyä siellä.---Voiko enää pimeämpiä ihmisiä olla olemassa,kuin tuollaiset ovat?
Että lapsesi on sinulta pois otettu? Ei tämä ainaskaan ilma syytä tapahdu..
muuta ongelmaa ollut, kuin että olin syvässä depressiossa. Sijoitukseen suostuin vapaaehtoisesti,koska niin oli parasta,silloin.Olen tervehtynyt masennuksesta jo ajat sitten ja senkin jälkeen esim. suorittanut maisterin tutkinnon yliopistossa.Sijoituksen lopettamista olemme pyytäneet monta kertaa.Olen ollut todella huolissani lapseni puolesta koko ajan. Kyseinen pariskunta on tehnyt paljon muutakin pahaa pojallemme.----Minä en tehnyt lapselleni mitään pahaa, kun hän oli kotona. Olin hyvin masentunut ja sijoitus oli paras vaihtoehto tuolloin.---Yleisesti tiedetään, että Suomessa on paljon epäkohtia lastensuojelun viranomaistoiminnassa.Kirjoitin tälle palstalle vain tuodakseni esiin omia kokemuksiani näissä asioissa.
On omituista että heti kun joku kirjoittaa tapahtumista hänet yritetään lannistaa.On hyvä että kirjoitat omasta kokemuksesta.Ei masennus ole parantumaton sairaus.Minä olen bio ja ymmärrän täysin sinun huolesi lapsesi puolesta.Toivon että oikeus voittaa ja saat lapsesi kotiin.Nämä ovat sangen raskaita kokemuksia,ja kunnioitat sinun valtavasti,että olet jaksanut suorittaa opiskelusi loppuun asti tuollaisessa tilanteessa.Sekin seikka kertoo,että olet parantunut,koska masentunut ei jaksaisi keskittyä tuollaiseenkin opiskeluun.
lapsi sijoituksessa.Omitituista on että heti sijaisvanhemmat hyökkäävät syyttelyineen kimppuun kun joku biovanhempi kirjoittaa omista kokemuksistaan,mutta niinhän se on joka kerta ikävä kyllä.Sitten kun on kertonut asian yhtään vastausta ei tule sijaisvanhemmilta,kuin nälvimistä.