Niille, jotka täällä kirjoittelevat ihan mitä sattuu, eivätkä jaksa vaivautua lukemaan syyttäjän yli 40 sivuista yhteenvetoa kokonaan, olen tähän referoinut mielestäni kaiken sen, joka raskauttavimmin kertoo N.G:n syyllisyyden puolesta. Se ei kuitenkaan vielä tietenkään tee hänestä syyllistä, mutta herättää kyllä erittäin suuria kysymyksiä... Silvuplee!
NILS GUSTAFSSONIN KUULUSTELUA
29.3. 2004 > Kuulustelussa N.G. kertoo hänen ja Boismanin kenkien kadonneen teltan ulkopuolelta ja niiden löytyneen n. 300 metrin päästä tapahtumapaikalta. Pyydettäessä G. piirtää alueen tiestöä ja rakennuksia, sekä kenkien löytöpaikan, ja sanoo: "jostain täältä löytyi ojan penkasta...ojan penkasta...kaivettu niinku tien alle sisään ne kengät".
Kysyttäessä miten hän tietää kenkien löytöpaikan N.G. kertoo poliisien kertoneen hänelle niiden löytyneen vesilaitoksen tien varresta ojan penkasta.
7.5. 2004 > Myöhemmin G. sanoo, ettei kukaan ole näyttänyt hänelle kenkien löytöpaikkaa ja
arvelee kysyttäessä ettei hän pystyisi osoittamaan paikkaa kartalta.
NILS GUSTAFSSONIN VAMMAT
Potilas joutunut 5.6. 1960 ulkoisen väkivallan kohteeksi. Seurauksena potilaalle syntynyt
alaleuan kaksoimurtuma, jossa toisessa murtumassa n. 5mm siirtymä. Lisäksi väkivallasta on syntynyt vas. poskiluun hyväasentoinen murtuma. Kasvojen pehmytkudoksiin tullut kaksi erillistä ruhjetta, toinen vas. huulikulman alueelle, toinen vas. posken iholle. Yhdessö hampaassa kruunumurtuma.
Kyseiset vammat eivät ole potilaalle hengenvaarallisia, vaan tämän tyyppiset vammat ovat matalaenergisen väkivallan aiheuttamia. Kysymykseen tulee mahd. potku tai nyrkinisku tai
esim. putoaminen n. 1-2 metrin korkeudelta. Jos kysymyksessä olisi nyrkinisku tai potku on
tarvittu ainakin kaksi erillistä iskua. Verenhukka tämäntyyppisen vamman perusteella on
vähäinen. Kasvojen vammat ovat vain vähäisessä määrin haitanneet potilaan liikkumista paikasta toiseen. Tähän vammamekanismiin liittyvä tajuttomuus on hyvin epätodennäköinen. Samoin liikuntakyvyn menetys on hyvin epätodennäköinen.
VAMMAT N.G:n KERTOMINA (kuulustelu 2004)
"On tää tässä poskessa oleva puukonisku...sit oli tässä silmäkulmassa ja sit on tässä, ja sit oli päässä ja niskassa oli näitä puukonpistoja...oliks se 10 reikää...puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin". Edelleen N.G. kertoo käsivarsissaan olleen puukoniskun jälkiä ja rystysistä nahan olleen pois.
Kysyttäessä leukaluun vammojen syntymisestä mahd. tappelun seurauksena N.G. vastaa, ettei
muista tapelleensa retken aikana kenenkään kanssa. Kysyttäessä hammasklinikalla 1960 tehdyistä tutkimuksista ja niihin liittyvien asiakirjojen merkinnästä, jonka mukaan leukavammat olisivat N.G:n itsensä kertoman mukaan tulleet hänen herättyään, hän sanoo, ettei muista sellaista. Rystysvammojen osalta N.G. arvelee niiden aiheutuneen hänen suojautuessaan hyökkäykseltä.
TOIPUMINEN
N.G. kertoo 2004 kuulusteluissa koko kasvojen vasemman puolen luuston olleen rikki ja korvassa olleen luunpalanen joka pisti, ja tämän takia korva vuosi verta jatkuvasti. Hän kertoo niin ikään saaneensa lähetteen korvaklinikalle heinäkuussa 1960 ja ollessaan 3 viikkoa osastohoidossa korvaklinikalla korva leikattiin. N.G. kertoo myös mm. äitinsä panneen liikkeelle huhun, että kun korva leikattiin, sieltä otettiin jotain luunpaloja pois. Kysyttäessä miksi näin, N.G. vastaa, ettei hän tiedä mutta sanoo, että koska korva vuoti verta,
eikä se ollut vuotanut sitä ennen yhtään.
N.G. kertoo ettei hän kyennyt kävelemään ennen kuin puolitoista viikkoa tapahtuman jälkeen.
Viitattaessa sairaalan asiakirjoihin, joiden mukaan potilas kävelee jo muutaman päivän kuluttua, N.G. sanoo, ettei kävellyt yksin, vaan tuettuna. Kysyttäessä mitkä vammat estivät
häntä liikkumasta tapahtumapaikalla hän vastaa: "olihan minulla toinen puoli päästä tohjona".
TODISTAJA A.TOIVOLA, joka toimi 1960 taksinkuljettajana, oli kuljettanut N.G:n sairaalaan
Helsinkiin surmien jälkeen kertoo kuulustelussa 2004 N.G:n kasvojen olleen mustelmilla ja
turvoksissa ja kaulan ympärillä oli "länget" (niskatuki). N.G. oli puhunut kangerrellen.
Todistajan kysyessä N.G. oli kertonut mm. "joku oli hypännyt teltan päälle levittäen jalkansa siten, etteivät teltassa olijat päässeet pois ja sitten oli alkanut tulla puukkoa pirusti". Lisäksi N.G. oli kertonut että hänellä oli kitalaki irti ja leuka murtunut viidestä kohtaa.
ALIBI-LEHDESSÄ (7/1980) N.G. kertoo haastattelussa: "Nukuin nahkatakki tyynynä oikealla kyljellä. Siksi kaikki arvet ovat vasemmalla puolen. Minulle kerrottiin, että olin päässyt teltasta ulos, jolloin murhaaja oli iskenyt minua joko kivellä tai mukanaan tuomalla putkenpätkällä leukaan ja takaraivoon. Voi olla, että olen ehtinyt tehdä vastarintaa. Siitähän on todisteena käsissäni olleet arvet. Surmaaja on yrittänyt vetää minua veteen, mutta jättänyt asian kesken ja heittänyt minut teltan päälle uskoen minun kaiketi kuolleen. Veteen vetämisestä olivat todisteena kantapäitteni tekemät selvät raahausjäljet. Tasapainoelimeni vioittui niin, että jouduin opettelemaan kävelemisenkin uudelleen. Yksi puukoniskuista oli mennyt silmäkulmasta sisään ja ohittanut silmämunan vain millien päästä".
TODISTAJA P. SALONIUS haastatteli 1995 osana opinnäytetyötä N.G:a. Haastattelu nauhoitettiin. N.G. kertoo mm. seurueen olleen omissa oloissaan niemekkeellä ja heidän suhteidensa
olleen "kaveripohjalla". Hän kuvaa kuinka hänen kasvojensa vasen puoli oli säpäleinä, ylä- ja alaleukaluu poikki ja häneen oli kohdistunut päähän ja silmään toistakymmentä puukoniskua. Kysyttäessä hän kertoo, että Boismanilta oli vedetty kurkku auki, Mäeltä löytyi 13 reikää niskasta ja Mäen rinnat oli halkaistu. Kysyttäessä mahdollista tekijää N.G. viittaa kioskinpitäjään, mutta toteaa ettei ole todistusaineistoa, eli kadonneita tavaroita ei löydy.
LUONNEKUVAUS
Todistaja A.PELTOLA kertoo kuulustelussa 2004 asuneensa vuodesta 1957 samassa kylässä kuin
Boisman ja Gustafsson. Havaintojensa mukaan Boisman oli luonteeltaan kiltti, Gustafsson aina riitaa haastava ja aina tavattaessa aggressiivisesti käyttäytyvä. Tavattaessa piti tapanaan ottaa nyrkkeilyasennon ja hokea "otetaanko erä, otetaanko erä?". Todistaja ei ollut nähnyt miten N.G. mahdollisesti käyttäytyi humalassa. Noin kuukautta ennen Bodomjärven surmia N.G. oli aivan yllättäen ja aiheettomasti lyönyt todistajaa nyrkillä silmään.
N.G. 2004 haastattelussa kuvaa omaa luonnettaan ennen tapahtumaa rauhalliseksi ja tappeluita vältteleväksi, mutta kertoo tapahtuman jälkeen 40 ikävuoteen asti olleensa tapahtuman johdosta "lyhytpinnainen" ja "äkäpussi". Hän kertoo saaneensa rystysvamman tappelussa keväällä 1959 Pekka Peltolan kanssa Askiston tienhaarassa. Hän kertoo myös lyöneensä naapuriaan Alvi Rombergia syksyllä 1960.
KUOLLEET UHRIT
Tapahtumapaikan valokuvista ja rikoslaboratorion lausunnoista on pääteltävissä, että Boisman ja Mäki ovat jääneet paikalleen telttaan tappavat vammat saatuaan. Boisman on jäänyt kädet rinnalla selälleen ja ylävartalon osalta teltan sisään. Mäki on jäänyt oikealle kyljelleen Boismanin jalan päälle ja hänen päänsä on tämän jälkeen peitetty huovalla.
Rikoslaboratorion lausunnon mukaan Björklundille sopivien verijälkien sijainti teltan sisäpinnalla takapäädyssä sekä harjan alueella eivät vastaa hänen löytöpaikkaansa. Dna-tutkimuksen mukaan Björklundin verta löytyy ainoastaan teltan sisäpuolelta. Verijälkitutkimuksen mukaan teltan veriroiskeet ovat kuivuneet/hyytyneet paikalleen, eikä niissä ole havaittu esim. pyyhkäisyjälkiä, joiden voitaisiin katsoa viittaavan ko. alueella tapahtuneeseen liikkeeseen veriroiskeiden ollessa märkiä. Tapahtumapaikan valokuvista ja rikoslaboratorion lausunnoista on pääteltävissä, että Björklund on pahoinpitelyn/surmaamisen jälkeen vedetty ulos teltasta ja siirretty osittain Mäen päälle. Tämän jälkeen hänet on riisuttu
alaruumiistaan paljaaksi. Björklundin niskan vammojen verenvuoto on ollut vähäistä, mikä
viittaa siihen, että kasvojen vammat ovat syntyneet ennen niskavammoja.
Poliisin paikalle tullessa ylikonstaapeli Gösta Lönnberg on laatinut löytöhetken tilanteesta piirroksen, jonka mukaan N.G. makaa osittain Björklundin päällä. Ennen partion saapumista on N.G. todistajahavaintojen mukaan ollut milloin selällään, milloin vatsallaan, milloin kyljellään, liikutellut raajojaan ja äännellyt. Rikospaikkatutkinnan mukaan N.G:n
vaatteet ovat olleet löydettäessä täysin kunnossa.
SURMA-AJANKOHTA
Surmat katsotaan tapahtuneen 04-06 välisenä aikana. Ensimmäisenä tapahtumapaikalle saapuneiden henkilöiden, jotka tulivat n. aamukuuden aikaan, olisi pitänyt havaita Björklundin alaston alaruumis, mikäli tilanne olisi ollut sama kuin poliisipartion tullessa paikalle.
Näin ollen riisuminen ja N.G:n siirtyminen hänen viereen/päälleen on tapahtunut klo kuuden ja kymmenen välillä.
N.G:n KENGÄT
N.G:n kengistä, jotka löytyivät maastoon piilotettuina, on tutkimuksissa löydetty erittäin
pieniä veriroiskeita, joita on kattavasti kummankin kengän ulkopinnoilla päätyen kenkien
yläreunaan. Roiskeet eivät jatku sisäpinnoille. Toisen kengän venykkeestä on löytynyt veriroiske, joka on varmuudella tunnistettu Mäen vereksi. Rikoslaboratorion tutkimuksissa on
todettu, että jalkine on tapahtuma-aikaan voinut sijaita teltan ulkopinnalla synnyttäen
kankaaseen ns. void-alueen, jossa verijälki katkeaa muutoin yhtenäisessä verijäljessä. Lisäksi on todettu kengän sisäsivulta kantapään kohdalta otetusta kosketusverinäytteestä saadun viitteitä Boismanin ja Björklundin verestä.
Rikoslaboratorion lausunnon mukaan telttakankaasta on löydettävissä varmuudella ainakin 25 teräaseen pistoa ja viiltoa. Ei ole uskottavaa, että N.G. olisi teltan sisällä selvinnyt
näin vähäisin vammoin. On myös epäselvää miksi seurueen suurikokoisin henkilö on jätetty
henkiin, miksi N.G:lta ei löydy puolustusvammoja ja miksi hän ei ole lähtenyt hakemaan apua
tai pyytänyt sitä klo kuuden aikaan tapahtumapaikkaa havainnoivilta nuorilta lintubongareilta.
N.G:n muistikatkoksessa on asiantuntijalausunnon mukaan ristiriitaisuutta, koska elimellisperäinen muistinmenetys ei N.G:n osalta ulotu aivovammaa edeltäneisiin vaiheisiin kuten yleensä tapahtuu. Oletetun elimellisperäisen muistinmenetyksen alku on myös poikkeuksellisen tarkkarajainen. N.G:n muistikuvien arvioinnissa on lisäksi huomioitava se, että kuulusteluissa hän muistaa ja kuvaa toisaalta hyvin yksityiskohtaisesti tapahtumajakson asioita, kuten Boismanin taskukellon ja jotkut keskeiset tapahtumatiedot hän kertoo ristiriitaisesti, kertomustaan muutellen, kuten juodun alkoholin laadun ja määrän, uimisen, onkimisen yöllä sekä tapahtuma-alueella liikkumisen.
Kuulusteluissa epäilty on useaan otteeseen toistuvasti kiistänyt murhat sanomalla "en minä
siinä kunnossa olisi pystynyt kadonneita tavaroita piilottamaan".
RIKOSTUTKINTA 1960
Surmattujen nuorten omaiset on kuulusteltu välittömästi. Ne eivät tuoneet tietoa tapahtumasta, eikä kuulustelujen omaisilla ollut tietoa edes siitä, mihin nuorten retki suuntautui.
Erilaisten epäilyjen ja vihjeiden avulla 28.7.1960 mennenssä oli otettu kiinni yhdeksän mieshenkilöä, lisäksi useita muitakin oli kuultu tai puhuteltu epäiltyinä, mutta kaikkien osalta tutkinta totesi, ettei henkilöitä ollut syytä epäillä tekijöiksi. Yleisövihjeiden sekä heinäkuussa N.G:lle suoritetussa hypnoosikuulustelussa ja sen aikana antamien tuntomerkkien perusteella kesällä 1960 pyydettiin tiedotusvälineiden kautta lisätietoja neljästä henkilöstä, joiden liikkeitä Bodominjärvellä haluttiin selvittää. Kaikkiaan poliisi sai noin 50 ilmoitusta, jotka yhdessä tutkimusten kanssa osoittivat, etteivät henkilöt
ajallisesti tai paikallisesti sopineet surmatöihin.
Motiivin selvittämiseksi on surmattujen ystävä- ja tuttavapiiri käyty tarkoin läpi tarkoituksena löytää vihamiehiä, hylättyjä ystäviä tai mustasukkaisia seuralaisia. Lisäksi selvitettiin vapautuneiden vankien, karkureiden, mielisairaiden, kastroitujen, seksuaali- ja väkivaltarikollisten yhteyttä tapahtumaan, kuitenkin tuloksetta siten, ettei ketään ole voitu yhdistää surmatöihin.
NILS GUSTAFSSONIN KUULUSTELUA
29.3. 2004 > Kuulustelussa N.G. kertoo hänen ja Boismanin kenkien kadonneen teltan ulkopuolelta ja niiden löytyneen n. 300 metrin päästä tapahtumapaikalta. Pyydettäessä G. piirtää alueen tiestöä ja rakennuksia, sekä kenkien löytöpaikan, ja sanoo: "jostain täältä löytyi ojan penkasta...ojan penkasta...kaivettu niinku tien alle sisään ne kengät".
Kysyttäessä miten hän tietää kenkien löytöpaikan N.G. kertoo poliisien kertoneen hänelle niiden löytyneen vesilaitoksen tien varresta ojan penkasta.
7.5. 2004 > Myöhemmin G. sanoo, ettei kukaan ole näyttänyt hänelle kenkien löytöpaikkaa ja
arvelee kysyttäessä ettei hän pystyisi osoittamaan paikkaa kartalta.
NILS GUSTAFSSONIN VAMMAT
Potilas joutunut 5.6. 1960 ulkoisen väkivallan kohteeksi. Seurauksena potilaalle syntynyt
alaleuan kaksoimurtuma, jossa toisessa murtumassa n. 5mm siirtymä. Lisäksi väkivallasta on syntynyt vas. poskiluun hyväasentoinen murtuma. Kasvojen pehmytkudoksiin tullut kaksi erillistä ruhjetta, toinen vas. huulikulman alueelle, toinen vas. posken iholle. Yhdessö hampaassa kruunumurtuma.
Kyseiset vammat eivät ole potilaalle hengenvaarallisia, vaan tämän tyyppiset vammat ovat matalaenergisen väkivallan aiheuttamia. Kysymykseen tulee mahd. potku tai nyrkinisku tai
esim. putoaminen n. 1-2 metrin korkeudelta. Jos kysymyksessä olisi nyrkinisku tai potku on
tarvittu ainakin kaksi erillistä iskua. Verenhukka tämäntyyppisen vamman perusteella on
vähäinen. Kasvojen vammat ovat vain vähäisessä määrin haitanneet potilaan liikkumista paikasta toiseen. Tähän vammamekanismiin liittyvä tajuttomuus on hyvin epätodennäköinen. Samoin liikuntakyvyn menetys on hyvin epätodennäköinen.
VAMMAT N.G:n KERTOMINA (kuulustelu 2004)
"On tää tässä poskessa oleva puukonisku...sit oli tässä silmäkulmassa ja sit on tässä, ja sit oli päässä ja niskassa oli näitä puukonpistoja...oliks se 10 reikää...puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin". Edelleen N.G. kertoo käsivarsissaan olleen puukoniskun jälkiä ja rystysistä nahan olleen pois.
Kysyttäessä leukaluun vammojen syntymisestä mahd. tappelun seurauksena N.G. vastaa, ettei
muista tapelleensa retken aikana kenenkään kanssa. Kysyttäessä hammasklinikalla 1960 tehdyistä tutkimuksista ja niihin liittyvien asiakirjojen merkinnästä, jonka mukaan leukavammat olisivat N.G:n itsensä kertoman mukaan tulleet hänen herättyään, hän sanoo, ettei muista sellaista. Rystysvammojen osalta N.G. arvelee niiden aiheutuneen hänen suojautuessaan hyökkäykseltä.
TOIPUMINEN
N.G. kertoo 2004 kuulusteluissa koko kasvojen vasemman puolen luuston olleen rikki ja korvassa olleen luunpalanen joka pisti, ja tämän takia korva vuosi verta jatkuvasti. Hän kertoo niin ikään saaneensa lähetteen korvaklinikalle heinäkuussa 1960 ja ollessaan 3 viikkoa osastohoidossa korvaklinikalla korva leikattiin. N.G. kertoo myös mm. äitinsä panneen liikkeelle huhun, että kun korva leikattiin, sieltä otettiin jotain luunpaloja pois. Kysyttäessä miksi näin, N.G. vastaa, ettei hän tiedä mutta sanoo, että koska korva vuoti verta,
eikä se ollut vuotanut sitä ennen yhtään.
N.G. kertoo ettei hän kyennyt kävelemään ennen kuin puolitoista viikkoa tapahtuman jälkeen.
Viitattaessa sairaalan asiakirjoihin, joiden mukaan potilas kävelee jo muutaman päivän kuluttua, N.G. sanoo, ettei kävellyt yksin, vaan tuettuna. Kysyttäessä mitkä vammat estivät
häntä liikkumasta tapahtumapaikalla hän vastaa: "olihan minulla toinen puoli päästä tohjona".
TODISTAJA A.TOIVOLA, joka toimi 1960 taksinkuljettajana, oli kuljettanut N.G:n sairaalaan
Helsinkiin surmien jälkeen kertoo kuulustelussa 2004 N.G:n kasvojen olleen mustelmilla ja
turvoksissa ja kaulan ympärillä oli "länget" (niskatuki). N.G. oli puhunut kangerrellen.
Todistajan kysyessä N.G. oli kertonut mm. "joku oli hypännyt teltan päälle levittäen jalkansa siten, etteivät teltassa olijat päässeet pois ja sitten oli alkanut tulla puukkoa pirusti". Lisäksi N.G. oli kertonut että hänellä oli kitalaki irti ja leuka murtunut viidestä kohtaa.
ALIBI-LEHDESSÄ (7/1980) N.G. kertoo haastattelussa: "Nukuin nahkatakki tyynynä oikealla kyljellä. Siksi kaikki arvet ovat vasemmalla puolen. Minulle kerrottiin, että olin päässyt teltasta ulos, jolloin murhaaja oli iskenyt minua joko kivellä tai mukanaan tuomalla putkenpätkällä leukaan ja takaraivoon. Voi olla, että olen ehtinyt tehdä vastarintaa. Siitähän on todisteena käsissäni olleet arvet. Surmaaja on yrittänyt vetää minua veteen, mutta jättänyt asian kesken ja heittänyt minut teltan päälle uskoen minun kaiketi kuolleen. Veteen vetämisestä olivat todisteena kantapäitteni tekemät selvät raahausjäljet. Tasapainoelimeni vioittui niin, että jouduin opettelemaan kävelemisenkin uudelleen. Yksi puukoniskuista oli mennyt silmäkulmasta sisään ja ohittanut silmämunan vain millien päästä".
TODISTAJA P. SALONIUS haastatteli 1995 osana opinnäytetyötä N.G:a. Haastattelu nauhoitettiin. N.G. kertoo mm. seurueen olleen omissa oloissaan niemekkeellä ja heidän suhteidensa
olleen "kaveripohjalla". Hän kuvaa kuinka hänen kasvojensa vasen puoli oli säpäleinä, ylä- ja alaleukaluu poikki ja häneen oli kohdistunut päähän ja silmään toistakymmentä puukoniskua. Kysyttäessä hän kertoo, että Boismanilta oli vedetty kurkku auki, Mäeltä löytyi 13 reikää niskasta ja Mäen rinnat oli halkaistu. Kysyttäessä mahdollista tekijää N.G. viittaa kioskinpitäjään, mutta toteaa ettei ole todistusaineistoa, eli kadonneita tavaroita ei löydy.
LUONNEKUVAUS
Todistaja A.PELTOLA kertoo kuulustelussa 2004 asuneensa vuodesta 1957 samassa kylässä kuin
Boisman ja Gustafsson. Havaintojensa mukaan Boisman oli luonteeltaan kiltti, Gustafsson aina riitaa haastava ja aina tavattaessa aggressiivisesti käyttäytyvä. Tavattaessa piti tapanaan ottaa nyrkkeilyasennon ja hokea "otetaanko erä, otetaanko erä?". Todistaja ei ollut nähnyt miten N.G. mahdollisesti käyttäytyi humalassa. Noin kuukautta ennen Bodomjärven surmia N.G. oli aivan yllättäen ja aiheettomasti lyönyt todistajaa nyrkillä silmään.
N.G. 2004 haastattelussa kuvaa omaa luonnettaan ennen tapahtumaa rauhalliseksi ja tappeluita vältteleväksi, mutta kertoo tapahtuman jälkeen 40 ikävuoteen asti olleensa tapahtuman johdosta "lyhytpinnainen" ja "äkäpussi". Hän kertoo saaneensa rystysvamman tappelussa keväällä 1959 Pekka Peltolan kanssa Askiston tienhaarassa. Hän kertoo myös lyöneensä naapuriaan Alvi Rombergia syksyllä 1960.
KUOLLEET UHRIT
Tapahtumapaikan valokuvista ja rikoslaboratorion lausunnoista on pääteltävissä, että Boisman ja Mäki ovat jääneet paikalleen telttaan tappavat vammat saatuaan. Boisman on jäänyt kädet rinnalla selälleen ja ylävartalon osalta teltan sisään. Mäki on jäänyt oikealle kyljelleen Boismanin jalan päälle ja hänen päänsä on tämän jälkeen peitetty huovalla.
Rikoslaboratorion lausunnon mukaan Björklundille sopivien verijälkien sijainti teltan sisäpinnalla takapäädyssä sekä harjan alueella eivät vastaa hänen löytöpaikkaansa. Dna-tutkimuksen mukaan Björklundin verta löytyy ainoastaan teltan sisäpuolelta. Verijälkitutkimuksen mukaan teltan veriroiskeet ovat kuivuneet/hyytyneet paikalleen, eikä niissä ole havaittu esim. pyyhkäisyjälkiä, joiden voitaisiin katsoa viittaavan ko. alueella tapahtuneeseen liikkeeseen veriroiskeiden ollessa märkiä. Tapahtumapaikan valokuvista ja rikoslaboratorion lausunnoista on pääteltävissä, että Björklund on pahoinpitelyn/surmaamisen jälkeen vedetty ulos teltasta ja siirretty osittain Mäen päälle. Tämän jälkeen hänet on riisuttu
alaruumiistaan paljaaksi. Björklundin niskan vammojen verenvuoto on ollut vähäistä, mikä
viittaa siihen, että kasvojen vammat ovat syntyneet ennen niskavammoja.
Poliisin paikalle tullessa ylikonstaapeli Gösta Lönnberg on laatinut löytöhetken tilanteesta piirroksen, jonka mukaan N.G. makaa osittain Björklundin päällä. Ennen partion saapumista on N.G. todistajahavaintojen mukaan ollut milloin selällään, milloin vatsallaan, milloin kyljellään, liikutellut raajojaan ja äännellyt. Rikospaikkatutkinnan mukaan N.G:n
vaatteet ovat olleet löydettäessä täysin kunnossa.
SURMA-AJANKOHTA
Surmat katsotaan tapahtuneen 04-06 välisenä aikana. Ensimmäisenä tapahtumapaikalle saapuneiden henkilöiden, jotka tulivat n. aamukuuden aikaan, olisi pitänyt havaita Björklundin alaston alaruumis, mikäli tilanne olisi ollut sama kuin poliisipartion tullessa paikalle.
Näin ollen riisuminen ja N.G:n siirtyminen hänen viereen/päälleen on tapahtunut klo kuuden ja kymmenen välillä.
N.G:n KENGÄT
N.G:n kengistä, jotka löytyivät maastoon piilotettuina, on tutkimuksissa löydetty erittäin
pieniä veriroiskeita, joita on kattavasti kummankin kengän ulkopinnoilla päätyen kenkien
yläreunaan. Roiskeet eivät jatku sisäpinnoille. Toisen kengän venykkeestä on löytynyt veriroiske, joka on varmuudella tunnistettu Mäen vereksi. Rikoslaboratorion tutkimuksissa on
todettu, että jalkine on tapahtuma-aikaan voinut sijaita teltan ulkopinnalla synnyttäen
kankaaseen ns. void-alueen, jossa verijälki katkeaa muutoin yhtenäisessä verijäljessä. Lisäksi on todettu kengän sisäsivulta kantapään kohdalta otetusta kosketusverinäytteestä saadun viitteitä Boismanin ja Björklundin verestä.
Rikoslaboratorion lausunnon mukaan telttakankaasta on löydettävissä varmuudella ainakin 25 teräaseen pistoa ja viiltoa. Ei ole uskottavaa, että N.G. olisi teltan sisällä selvinnyt
näin vähäisin vammoin. On myös epäselvää miksi seurueen suurikokoisin henkilö on jätetty
henkiin, miksi N.G:lta ei löydy puolustusvammoja ja miksi hän ei ole lähtenyt hakemaan apua
tai pyytänyt sitä klo kuuden aikaan tapahtumapaikkaa havainnoivilta nuorilta lintubongareilta.
N.G:n muistikatkoksessa on asiantuntijalausunnon mukaan ristiriitaisuutta, koska elimellisperäinen muistinmenetys ei N.G:n osalta ulotu aivovammaa edeltäneisiin vaiheisiin kuten yleensä tapahtuu. Oletetun elimellisperäisen muistinmenetyksen alku on myös poikkeuksellisen tarkkarajainen. N.G:n muistikuvien arvioinnissa on lisäksi huomioitava se, että kuulusteluissa hän muistaa ja kuvaa toisaalta hyvin yksityiskohtaisesti tapahtumajakson asioita, kuten Boismanin taskukellon ja jotkut keskeiset tapahtumatiedot hän kertoo ristiriitaisesti, kertomustaan muutellen, kuten juodun alkoholin laadun ja määrän, uimisen, onkimisen yöllä sekä tapahtuma-alueella liikkumisen.
Kuulusteluissa epäilty on useaan otteeseen toistuvasti kiistänyt murhat sanomalla "en minä
siinä kunnossa olisi pystynyt kadonneita tavaroita piilottamaan".
RIKOSTUTKINTA 1960
Surmattujen nuorten omaiset on kuulusteltu välittömästi. Ne eivät tuoneet tietoa tapahtumasta, eikä kuulustelujen omaisilla ollut tietoa edes siitä, mihin nuorten retki suuntautui.
Erilaisten epäilyjen ja vihjeiden avulla 28.7.1960 mennenssä oli otettu kiinni yhdeksän mieshenkilöä, lisäksi useita muitakin oli kuultu tai puhuteltu epäiltyinä, mutta kaikkien osalta tutkinta totesi, ettei henkilöitä ollut syytä epäillä tekijöiksi. Yleisövihjeiden sekä heinäkuussa N.G:lle suoritetussa hypnoosikuulustelussa ja sen aikana antamien tuntomerkkien perusteella kesällä 1960 pyydettiin tiedotusvälineiden kautta lisätietoja neljästä henkilöstä, joiden liikkeitä Bodominjärvellä haluttiin selvittää. Kaikkiaan poliisi sai noin 50 ilmoitusta, jotka yhdessä tutkimusten kanssa osoittivat, etteivät henkilöt
ajallisesti tai paikallisesti sopineet surmatöihin.
Motiivin selvittämiseksi on surmattujen ystävä- ja tuttavapiiri käyty tarkoin läpi tarkoituksena löytää vihamiehiä, hylättyjä ystäviä tai mustasukkaisia seuralaisia. Lisäksi selvitettiin vapautuneiden vankien, karkureiden, mielisairaiden, kastroitujen, seksuaali- ja väkivaltarikollisten yhteyttä tapahtumaan, kuitenkin tuloksetta siten, ettei ketään ole voitu yhdistää surmatöihin.
Vastaukset 11
Vanhimmat
miten joku jaksaa ja viitsii kirjoittaa noin
helvetin pitkän litanian asiasta joka ei oikeestaan
meille kenellekkään kuulu,muille kuin omaisille
vai onko tää nils vai mikälie tehnyt sulle kenties jotain,tästä kaverista on nyt ihmiset tekemässä
idi aminin kaltaista massamurhaajaa vai olisko
hitleri kenties osuvampi
mitä helvetin väliä sillä on onko se tehny nää vai ei,tuskinpa kovinkaan moni jotka tänne kirjottaa
niin on edes syntyny silloin kun nää on tehty
antaa oikeuden tehdä omat ratkaisunsa asiassa
ja se siitä,pahempiakin asioita tapahtuu
maailmalla nykyaikana,et eletään eteenpäin.....
Aivan.. Kirjoittakaa edes omalla nimellänne jos haluatte päteä! Ja perään veikkaus mikä tuhoaa teoriasi :) Nils käytti hyökkäyksen sattuessa tyttöystäväänsä luonnollisesti kilpenään, mikä selittää molempien osapuolien vammat, siis Nilsillä vähän vammoja ja tyttöystiä oli rusikoitu eniten koko porukasta. Mikään ei siis ole helpompaa kuin väännellä kummallisia teorioita tapahtumista joista ei ole sen tarkempaa tietoa!
Miten ihmeessä tämä on niin vaikea ymmärtää...? En todellakaan halunnut päteä > minähän ainoastaan referoin VIRALLISTA DOKUMENTTIA niille, jotka eivät vaivaudu lukemaan yli 40 sivuista syyttäjän asiakirjaa ja kirjoittelevat täällä omasta hatustaan. Ja mikäli osaat lukea, en ottanut edes kantaa syytettynä olleen syyllisyyteen tai syyttömyyteen, ainoastaan mainitsin, että kyseiset faktat ovat pahasti N.G:a vastaan.
Kyseinen teksti on referoitu poliisin esitutkinta materiaalin yhteenvedosta ja on siis poliisin kirjoittamaa ja tutkimaa. Tuossa on minusta aika kattava yhteenveto suuresta osasta asioita.
Kuten alussa mainitsin tämä referointi SYYTTÄJÄN julkistamasta VIRALLISESTA materiaalista siksi, että tapauksesta kirjoitellaan liiaksi mitä sattuu. Sorry, jos vedit herneen nenääsi kirjoitukseni johdosta. Henkilökohtaisesti minua vain sattuu kiinnostamaan tämä asia, kuten muutkin rikosasiat (selvitetyt ja selvittämättömät), koska satun olemaan kirjailija. Ja eikös tämä foorumi nimenomaan ollut "laki&rikos > henkirikokset"...? Mistähän täällä sitten pitäisi keskustella? Ja mitä ihmettä Sinä täällä teet, jos asia ei sinua kiinnosta?
on erinomainen. Olen itsekin ollut kiinnostunut tästä jutusta ja kiinnittänyt huomiota samantapaisiin asioihin kuin sinäkin Silvuplee. Olen täysin vakuuttunut N.G:n syyllisyydestä, mutta pelkäänpä ettei tule saamaan tuomiota näytön riittämättömyyden vuoksi.
Loistavasti referoitu ja olen täysin samaa mieltä kanssasi. Tosin kuten nimimerkki Kirsikka totesi, näyttö ei riitä Gustafssonin tuomitsemiseen. Ellei mies murru oikeudessa....
Oli asiallinen yhteenveto. Bodom-juttu on kiinnostava, miksei siitä saisi keskustella
Aina löytyy näitä perusnegatiivisia ihmisiä,joiden
pitää murahdella.
Tasapuolisuuden vuoksi voisi tehdä vastaavan referaatin myös puolustuksen puheenvuorosta...
Vaikka ei se niin mahdottoman pitkä ollut tuolla iltapäivälehden nettisivulla. Mutta olihan siinäkin monia asioita jotka syyttäjän (tai täällä NG:n syyllisyyttä jo varmana pitävien) tulisi jollakin tavalla osata selittää.
Ihan naurettavaa... Tossa niiku takerruttu pikku seikkoihin.. "löyty tien penkasta" haha.. Herätkää..
lukee Jorma paljon kirja bodomista nii vähän tajuatte mistä on ollu kyse.. Ja kattokaa netistä kuka on ollu HANS ASSMAN
Ei toi oikeen päde.. takerrettu pikku juttuihin.. ja noikaan junnut oo ees vielä syntyny ketkä sitä nissee syyttää. Lukekaahan tosiaankin se Jorma Palon kirjoittama kirja bodomista.. Heräätte vähän verkkareissanne.. ja miettikääs vähän kuka oli Hans Assman.. miksköhän siitä ei puhuta enään lehissä??