Kerro, miten selvisit kun vaimosi/miehesi petti sinua? Kuinka kauan siihen meni? Tuliko ero?
Mieheni pettämisestä on nyt 1.5 vuotta aikaa. Eroakin mietittiin, mutta lopulta annoin anteeksi yhden illan syrjähypyn.
Vielä näinkin pitkän ajan jälkeen asia tulee usein mieleeni ja mietin, mikä meni mönkään. Kaikki oli niin hyvin, myös sänkyasiat - molempien mielestä.
Joten Joonatanit ym. jotka harkitsette vierasta naista/miestä, miettikää kaksi kertaa ennen kuin ajauduttu suhteeseen. Seuraukset voi olla kauaskantoiset kymmenien avioliittovuosien jälkeen!
Mieheni pettämisestä on nyt 1.5 vuotta aikaa. Eroakin mietittiin, mutta lopulta annoin anteeksi yhden illan syrjähypyn.
Vielä näinkin pitkän ajan jälkeen asia tulee usein mieleeni ja mietin, mikä meni mönkään. Kaikki oli niin hyvin, myös sänkyasiat - molempien mielestä.
Joten Joonatanit ym. jotka harkitsette vierasta naista/miestä, miettikää kaksi kertaa ennen kuin ajauduttu suhteeseen. Seuraukset voi olla kauaskantoiset kymmenien avioliittovuosien jälkeen!
Vastaukset 14
Vanhimmat
vaan aina ne railot vaan näkyvät.
seksi seksinä ja perhe perheenä. Vara pitää pitää että ei satu rakastumaan mutta ei pienessä virkistävässä syrjähypyssä ole mitään pahaa. Miksi aviossa olevan pitäisi kitua seksiasian takija jos muuten menee ihan hyvin???? Liian kauan aviksessa olleet ja sellaiset jotka eivät muutenkaan erityisen aktiiveja ole olleet edes nuorina ovat menettäneet todella paljon elämän riemuja!
Sitäpaitsi Joonatan ei kertonut olevansa naimisissa joten lienee vanhapoika kun ei kerran uskalla edes yrittää.
Joonatanin viesti...kyllä hän kertoo olevansa naimisissa.
Minä en ole toipunut ollenkaan mieheni syrjähypyistä. Ne eivät särkeneet avioliittoamme. Ajan mittaan ne särkivät paljon enemmän - rakkauden. Oli kummallista tajuta, etten rakasta häntä enää kahdenkymmenen avioliittovuoden jälkeen. Mutta se oli myös vapauttavaa. En rakastanut enää miestä, joka petti minua. Olin voittaja! Tunsin itseni vapaaksi ja uudeksi ihmiseksi.
Olen solminut myös uuden tärkeän ihmissuhteen.
Olen uusi minä, vahvempi nainen.
Eroa äijästäsi tai petä itse häntä!
empatiasta.
tvstä erästä ohjelmaa, jossa aviopari haki terapeuttista apua ongelmaansa, joka oli samanlainen kuin teillä, mies oli pettänyt vaimoaan.
Siinä tämä terapeutti sanoi, että nainen haluaa usein pitää kiinni vihastaan, koska pelkää täydellisen anteeksiannon olevan miehelle singnaali luvasta tehdä sama uudelleen.Siksi kait naisen on paljon vaikeampi antaa anteeksi syrjähyppyä kuin miehen. Vaikka antaisi näennäisesti anteeksi, niin sisimmässään sitä ei olet tehnyt, ei ole päästänyt irti vihastaan.
Juuri näin tulee tehtyä, sitä pyörii itsesäälissä eikä irroita vihastaan ja katkeruudestaan. Hyvin oli sanottu ja tiedetty terapeutilta.
Petetyksi tuleminen on niin raju isku, että en käsitä miten se miehelle voisi olla helpompi unohtaa ja anteeksi antaa. Jos saisin tietää, että naiseni on avannut sylinsä toiselle miehelle, en voisi jatkaa enää. Jos hän ei lähtisi, minä lähtisin. Yksi kerta riittää.
Ikinä en voi unohtaa sitä päivää kun sain selville .että avopuolisoni oli pettänyt mua.Se oli isku päin jotain helvettiä pahempaa.Sitä tuskaa ja ahdistusta mitä se on tuonut jälkeen päin niin ei voi sanoin kuvailla.Mietin asiaa iltasin,päivin öin..joskus pysyy poissa.Mutta palaa aina alitajuntaa tuskana ja ahdistuksena ja kysymyksenä että...??Miksi oi miksi...??Luottamus ei pelaa ,eikä tule pelaamaankaan.Vaikeita aikoja eletään riitaa ja ketkeruutta koko ajan.Aivot sanoo toista ,mutta sydän huutaa jäämään..Vaikeinta ,ehkä tehä ratkasuja lasten takia..kaipaan kipeesti neuvoja jatkaa arki rutineista ja jatkaa tätä suhdetta.Pää hajoo jatkuvalla pahalla mielellä olemisella.Ei kaipaa mitään enään toiselta...!Ärsyttää toinen liian paljon jo läsnä olollaan..!Eli erotakko siis??Mutta kun toinen ei haluu sitäkään??Mitä tehdä?
hei!
olimme mieheni kanssa harkinta-ajalla, kun päätimme yrittää uudelleen. hän palasi vanhaan yhteiseen kotiimme minun ja tyttäreni luo. jossain vaiheessa alitajuntani vain kertoi ettei kaikki ole kuten pitäisi ja oli. hän kertoi kuinka meitä rakasti ja oli ihanaa palata "kotiin" jne.. yksi alkuyö kun katsoin vielä tv:tä, hänen ja tyttäreni nukkuessa, hänen puh. soi, se soi ja soi ja soi, vastasin koska luulin jollain olevan tärkeää asiaa... kuinka ollakkaan, soittaja oli tämä toinen nainen. herätin mieheni selittämään tilanteen, hän vain hyppäsi vaatteisiin ja palasi seuraavana aamuna. kun heräsin hän oli nukkunut muka sohvalla, vaatteet oli pesty;alusvaatteista lähtien. annoin tämän anteeksi, kunnes taas tuli pommi!! tämä nainen otti minuun yhteyttä ja kertoi että mieheni haluaisi olla vain hänen kanssaan, kysyin suoraan mitä heidän välillään oli ollut ja hän vastasi miheheni tehneen aloitteen, soittelua, tapaamisia joissa suutelua ja oraaliseksiä yms yms.hän lähetti jopa kaikki viestit mitä mieheni oli hänelle lähettänyt. Mieheni edelleen kieltää mitään moista tapahtuneen, muttei myöskään halua puhdistaa mainettaan, minun silmissäni kuin itsenkään, tapaamalla tätä naista.
luottamus on kyllä täysin mennyt, enkä usko että pystyn oijeasti rakastamaan häntä enään. Ellei hän tee asialle jotain, edes keskustelisi aiheesta ja olisi mies ja myöntäisi. minusta tuntuu että heillä on edelleen yhteydenpitoa. KYLLÄ SITÄ ON OLLUT SINISILMÄINEN JA HYVÄKSIKÄYTETTY!!! että oikein oksettaa, itkettää, naurattaa ja ottaa niin pirusti päähän!
Meillä uskottomuus tapahtui jo 16 vuotta sitten. Miehelläni oli 2 kk:n suhde erääseen eronneeseen naiseen. En voi syyttää miestäni, itsellänikin meni melko lujaa siihen aikaan. Itse olin valmis lähtemään eri teille, mutta mieheni teki paljon töitä pitääkseen perheemme kasassa. Hän sai minut silloin uskomaan siihen, ettei tapaus toistuisi ja että minä olen hänen elämänsä tärkein asia. Uskoin häntä, mutten luottanut häneen moneen, moneen vuoteen. Mieheni toivomuksesta hankimme vielä lapsenkin. Kesti varmaan 10 vuotta ennenkuin aloin taas luottaa mieheeni, ehkä en luota täysin vieläkään. Meillä on kuitenkin ollut todella hyvä yhteinen elämä tämän uskottomuusasian jälkeen. Näin jälkeenpäin ajatellen ehkä juuri se uskottomuus onkin syynä siihen, että osaa antaa arvoa yhteiselle taipaleelle. Neuvoni siis onkin, jos miehesi on kunnon mies, jota arvostat elämän tärkeissä asioissa, niin kannattaa yrittää jatkaa ja jättää taakseen pahat asiat ja yrittää korostaa hyviä. Yksi tärkeä asia minulle jäi myös tästä uskottomuudesta ( liekö se jopa ollut syynä siihen, että nyt voin jopa hymyillä asialle) varmaan 5 ensimmäistä vuotta uskottomuudesta, kuvittelin aina rakastellessamme tilalleni tuon toisen naisen. Siitä tuli tiettyä "lisäpotkua" seksiin ja ehkä nainenkin tuli tätä kautta niin tutuksi, että katkeruus kuivui!
Petetyksi tuleminen on tosi raju juttu, varsinkin jos on luottanut kumppaniinsa, jos se tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Niin kävi meille lähes 20 vuotta sitten.
MUTTA. Kun mieheni pettäminen paljastui, hänelle tuli kauhea hätä, että jättäisin hänet. Hän muuttui täysin. Hän oli vuosikaudet kuin toinen mies, ihana isä ja aviomies.
Kunnes se pettäminen alkoi taas.
Sitten jo avioliittommekin viileni. Rakkauteni häntä kohtaan karisi, mutta silti jatkoimme liittoa.
Nyt olemme olleet aviossa jo yli 25 v. Tiedän että hän käy vieraissa edelleen. Ei hänellä mitään vakituista salarakasta ole, mutta naisia silloin tällöin.
Sitten minäkin kohtasin miehen jota rakastan. Suhteemme on jatkunut jo melkein viisi vuotta.
En tiedä miksi emme eroa. Lapsetkin ovat jo aikuisia. Elämä vain soljuu eteenpäin.
Mies petti minua, sähköpostein, tekstiviestein, puhelinkeskusteluin ja yhteisin ravintolailloin. Uskon, että niihin kuului myös yhteiset hotelliyöt ym. Sillä kun sain ne selville kaikki todisteet em. hävisivät. Emme käytä kondomeja, mutta työmatkalla niitä oli aina mukana. Miksi? Minä olen kuulema harhainen ja elän omassa harhamaailmassa. Nyt en tiedä mitä tehdä. Ikää tulee mittariin jo 50, vaikkakin tunnen itseni nuoremmaksi. Takana on 25 yhteistä vuotta ja nyt on elämä pirstaleina. Mitä teen? APUA!