Tirmon saaristokeskus

Tulihan käytyä. Kaksi kertaa. Ensimmäinen ja viimeinen. Olen kuullut Tirmosta tarinoita ja kehuja, onhan se Loviisan mennessä keskeisellä paikalla ja sijaitsee vilkkaan lossiyhteyden vieressä. Itsekin olin käynyt siellä viimeksi n. 15 vuotta sitten, joten ajattelin pistäytyä katsomassa mitä sinne seudulle kuuluu nykyisin.
Kokemus ei ollut mieluinen.
Bensamittari imaisi rahat, mutta bensaa ei tullut pisarakaan. Sain kauppiaan maanittelujen jälkeen käymään rantaan jossa hän totesi bensan olevan loppu, kun oli ollut ne Kotkan meripäivätkin. Jatkoimme matkaa setelin takaisin saatuamme. Parin päivän päästä palatessamme Tirmoon, bensamittarissa oli sentään lappu: loppu - slut, mutta polttoaineesta ei ollut tietoakaan. Kaupassa on näköä ja kokoa ja "saaristokeskuksen" kyltti antaa odottaa jotain ihan muuta kuin mitä sisältä löytyy. Tyhjiä juomatölkkejä ei oteta vastaan, hyllyt huutavat tyhjyyttään, henkilökunta on kuin hidastetusta elokuvasta. Tilaa ja neliöitä kaupassa kyllä on, mutta missä on kaikki tavara? Kylmiä juomia oli turha etsiä, korit makasivat lämpöisellä lattialla. Ravintola tietysti vetää jengiä ja keskioluellahan katetta tulee. Se on kuitenkin laiha lohtu silloin, kun tarvitsee veneeseen polttoainetta ja täydentää elintarvikkeita. Saaristokaupoissa on yleensä pienet valikoimat, mutta poikkeuksiakin löytyy. Tirmo ei näköjään halua olla sellainen positiivisessa mielessä. Väylän varrelta Porvooseen päin löytyi Benita's Cafe, josta sai polttoainetta pieneltä perusbensikseltä, joten matka jatkui. Onko Tirmossa lompsa tyhjä ison rakennusurakan jäljiltä? Palvelutyyli (=tyylittömyys) on ilmeisesti perinteistä, sillä nyttemmin olen kuullut tarinoita jo vuosia jatkuneesta löysäilystä asiakkaiden suhteen. Elämä on valintoja täynnä. Kauppias on valinnut oman tyylinsä, minä valitsen saaristokauppani. Tirmo ei ole listalla.