Kurjaakin kurjempi päivä. Ei pelkästään sen muutoksen vuoksi, minkä heti aamulla huomasin - eihän asia oikeastaan mulle kuulu - mutta ennen kaikkea sen takia, ettet tullut vieläkään puhumaan mulle (siis meistä). Et tietenkään ole mulle sitäkään velkaa, kun et mitään ole missään käänteessä luvannut, mutta silti. Olkoon sanomasi sitten mikä tahansa. Kyllä mä kestän (luulis sun jo sen tietävän). Tätä alituista tarkkailuasetelmaa mä en kestä, ajatukset junnaa samaa kehää eikä mikään johda mihinkään. Pakko lähteä heti kun ensimmäinen tilaisuus ilmenee. Mutta ehkä sitä haluatkin?
puhetta!
planeetan surullisin
3812
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minä yritin tulla sulle juttelee, mutta ilmeisesti et tajunnut olla vastaanottavainen. Mä haluan sua edelleen tämän muutoksenki jälkeen..
En huomannu mitään sellasta. Taidan olla liian jähmettyneessä tilassa. Tuskin pystyn katsomaan päin enää. Joten voitko yrittää uudestaan huomenna? Jos se olet sinä? Epätoivoista...
Onnistuiko juttelu tänään?
:)