Toivoa on!

Haluan antaa toivoa kaikille paniikkihäiriöstä kärisiville, sillä itse paranin jännittämisestä, masennuksesta ja paniikista kokonaan. Nyt nautin elämästä ja olen ikionnellinen, kun ei tarvitse tarkkailla itseään koko ajan, vaan voi käyttää energiansa hyödyllisemmin. Toki elämässä tulee ylä- ja alamäkiä, mutta nyt niihn osaa suhtautua paremmin.
Olin jo täysin luopunut toivosta ja hammasta purren yritin selvitä elämässä. En tiennyt mikä minua vaivasi ja syytin itseäni ja häpesin heikkouttani. Opin välttämään kohtauksia rajoittamalla elämääni. Kaikki energiani meni siihen. Elämästä nauttiminen oli nolla. Kirjoitin päiväkirjaan lauseen: Elämä on lupaus, joka ei täyty! Lopulta tuntui, ettei millään ole enää väliä. Elämä ei ollut elämisen arvoista. Silloin tuli mieleen mummon iltarukoukset. Tulin vihaiseksi ja huusin taivaalle, että jos siellä joku kiduttaja asuu, niin ota mun paskamainen elämä ja tee sillä mitä tahdot. Itse olin yrittänyt tulla onnelliseksi kaikin keinoin, mutta en ollut onnistunut. Ulkonaisesti kaikki oli hyvin, mutta sisäisesti olin aivan loppu. Oli perhe, omakotitalo, auto, hyvä työpaikka, ihana lapsi. En kuitenkaan ollut vuosiin pysytynyt nauttimaan mistään. Elämä oli raskasta suorittamista ja yrittämistä pysyä kasassa ja peittää paniikki. Mutta ulkokuori jaksoi hymyillä, naamio piti!
Yllätys oli suuri kun vihaiseen huutooni vastattiin. Siellä ylhäällä tosiaan oli joku ja se joku vastasi. Elämäni muuttui sen jälkeen. Minua alettiin konkreettisesti johdattaa ylhäältä. Olin hämmästyksestä sanaton. Sain tulla uskoon ja nyt en elä enää omassa voimassani, vaan Hänen. Olen oppinut rakastamaan itseäni, koska minua rakastettiin. Juuri sellaisena kuin olin. Siitä on nyt vuosia ja olen saanut olla terve. Hän johdatti minut oikeiden ihmisten ja oikean avun piirin. Ilman ainuttakaan lääkettä.
Kävin vuosia läheisriippuvuusryhmässä, jossa vertaistuen avulla oppi tuntemaan itsensä. Vapautumaan menneisyyden taakoista ja haavoista. Ja olemaan itselleen armollinen. Totuus tekee vapaaksi ja rakkaus parantaa. Sain myös käydä uskovalla terapeutilla. Kävin myös Vivamossa (KRS) kursseilla. Voin suositella lämpimästi! Nytkin on tulossa syksyllä Kansan Raamattuseuran pitämiä sisäisen paranemisen kursseja Vivamossa Lohjalla. Käykää tutustumassa KRS-n sivuihin!
Minä olen tie, totuus ja elämä; sanoo joku. Se joku on ainoa tie onnelliseen, terveeseen elämään. Kaikki muu on korviketta.
Olen itse kaihtanut uskovia ja ajatellut, että kaikkea muuta mutta ei ikinä uskovaiseksi.
Nyt tiedän miten väärässä olin.
En halua käännyttää ketään, mutta haluan kertoa miksi olen tänään terve.

Toivotan kaikille paniikista ja hunosta olosta kärsiville voimia ja lupaan rukoilla puolestanne.
Jokainen on arvokas ja rakas juuri sellaisena kuin on. Ehkä paniikkioireet ovatkin viestejä meille omasta itsestämme, sisimpämme yrittää kertoa jotain. Olemme ehkä elämeet ohittamalla omat tunteemme ja tarpeemme. Ehkä tunteittemme ja tarpeidemme luoja, meidän luojamme, haluaa ohjata meitä täyteen elämään ja siitä nauttimiseen? Yksin ei tarvitse pärjätä.

Oletteko lukeneet Tommy Hellstenin kirjoja? Niissä on monia hyviä oivalluksia.
Raamatusta löytyy myös kaikki tarvittava tieto onneliseen elämään.

Hyvää loppukesää ja elämää kaikille!
1454
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Tästä.. Olen yrittäny pyytää apua Jumalaltakin, mutta sitä ei tule :( Olen aivan loppu... En kykene normaaliin elämään ollenkaan. En lääkityksellä, enkä läheisten tuella..Tuntuu, että Jumalakin on hylännyt. Mutta kaikkea hyvää sinulle silti! Ehkä jonain päivänä...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Parantunut kirjoitti:

Haluan antaa toivoa kaikille paniikkihäiriöstä kärisiville, sillä itse paranin jännittämisestä, masennuksesta ja paniikista kokonaan. Nyt nautin elämästä ja olen ikionnellinen, kun ei tarvitse tarkkailla itseään koko ajan, vaan voi käyttää energiansa hyödyllisemmin. Toki elämässä tulee ylä- ja alamäkiä, mutta nyt niihn osaa suhtautua paremmin.
Olin jo täysin luopunut toivosta ja hammasta purren yritin selvitä elämässä. En tiennyt mikä minua vaivasi ja syytin itseäni ja häpesin heikkouttani. Opin välttämään kohtauksia rajoittamalla elämääni. Kaikki energiani meni siihen. Elämästä nauttiminen oli nolla. Kirjoitin päiväkirjaan lauseen: Elämä on lupaus, joka ei täyty! Lopulta tuntui, ettei millään ole enää väliä. Elämä ei ollut elämisen arvoista. Silloin tuli mieleen mummon iltarukoukset. Tulin vihaiseksi ja huusin taivaalle, että jos siellä joku kiduttaja asuu, niin ota mun paskamainen elämä ja tee sillä mitä tahdot. Itse olin yrittänyt tulla onnelliseksi kaikin keinoin, mutta en ollut onnistunut. Ulkonaisesti kaikki oli hyvin, mutta sisäisesti olin aivan loppu. Oli perhe, omakotitalo, auto, hyvä työpaikka, ihana lapsi. En kuitenkaan ollut vuosiin pysytynyt nauttimaan mistään. Elämä oli raskasta suorittamista ja yrittämistä pysyä kasassa ja peittää paniikki. Mutta ulkokuori jaksoi hymyillä, naamio piti!
Yllätys oli suuri kun vihaiseen huutooni vastattiin. Siellä ylhäällä tosiaan oli joku ja se joku vastasi. Elämäni muuttui sen jälkeen. Minua alettiin konkreettisesti johdattaa ylhäältä. Olin hämmästyksestä sanaton. Sain tulla uskoon ja nyt en elä enää omassa voimassani, vaan Hänen. Olen oppinut rakastamaan itseäni, koska minua rakastettiin. Juuri sellaisena kuin olin. Siitä on nyt vuosia ja olen saanut olla terve. Hän johdatti minut oikeiden ihmisten ja oikean avun piirin. Ilman ainuttakaan lääkettä.
Kävin vuosia läheisriippuvuusryhmässä, jossa vertaistuen avulla oppi tuntemaan itsensä. Vapautumaan menneisyyden taakoista ja haavoista. Ja olemaan itselleen armollinen. Totuus tekee vapaaksi ja rakkaus parantaa. Sain myös käydä uskovalla terapeutilla. Kävin myös Vivamossa (KRS) kursseilla. Voin suositella lämpimästi! Nytkin on tulossa syksyllä Kansan Raamattuseuran pitämiä sisäisen paranemisen kursseja Vivamossa Lohjalla. Käykää tutustumassa KRS-n sivuihin!
Minä olen tie, totuus ja elämä; sanoo joku. Se joku on ainoa tie onnelliseen, terveeseen elämään. Kaikki muu on korviketta.
Olen itse kaihtanut uskovia ja ajatellut, että kaikkea muuta mutta ei ikinä uskovaiseksi.
Nyt tiedän miten väärässä olin.
En halua käännyttää ketään, mutta haluan kertoa miksi olen tänään terve.

Toivotan kaikille paniikista ja hunosta olosta kärsiville voimia ja lupaan rukoilla puolestanne.
Jokainen on arvokas ja rakas juuri sellaisena kuin on. Ehkä paniikkioireet ovatkin viestejä meille omasta itsestämme, sisimpämme yrittää kertoa jotain. Olemme ehkä elämeet ohittamalla omat tunteemme ja tarpeemme. Ehkä tunteittemme ja tarpeidemme luoja, meidän luojamme, haluaa ohjata meitä täyteen elämään ja siitä nauttimiseen? Yksin ei tarvitse pärjätä.

Oletteko lukeneet Tommy Hellstenin kirjoja? Niissä on monia hyviä oivalluksia.
Raamatusta löytyy myös kaikki tarvittava tieto onneliseen elämään.

Hyvää loppukesää ja elämää kaikille!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu