On pieni ongelma... Olen 18v mies/poika ja olen seurustellut nykyisen tyttöystäväni kanssa noin ehkä kuukauden. Ainoa mikä tökkii, on se että tyttöystäväni ei oikeen käsitä missä menee rajat sillon kun seurustelee toisen kanssa. Omasta mielestäni jos seurustelet jonkun kanssa, niin sillon ei esim. mennä toisen jätkän kanssa saunomaan kahdestaan, ei kehuta kuinka hyvän näkönen joku toinen jätkä on.. Minä en oikeen hyväksyisi sitäkään , että joku toinen jätkä nukkuu tyttöystäväni vieressä kahdestaan(sillon ymmärrän jos ollaan isolla porukalla, ja muualla ei ole tilaa, ja vieressä on enemmänkin porukkaa). Tiedän että tyttöystäväni ei tekisi mitään kenenkään toisen jätkän kanssa, mutta ei minun mielestä toisten jätkien kanssa tarttisi olla noin hyvä kaveri, sillon kun seurustelee.
Tuun kohta hulluksi, kun en ole aivan 100% varma viitsinkö tosta suoraan sille sanoa. En todellakaan aio jatkaa seurustelua, jos tämä jatkuu näin. Harmi vaan, kun tyttö on muuten aivan mahtava ja ihana ihminen.
Olen ehkä liian mustasukkainen, mutta en mahda sille mitään... En ole ikinä oikeen liikkunut missään "kylillä" tai baareissa, niin en tiedä mimmosta tuo meno on nykyään. Minä en vaan tuollasta hyväksy, vaikka tyttöystävä olisi kuinka uskollinen... Tiedän kuitenkin, että niillä jätkillä ei ole kuitenkaan ihan niin "kaveripohjalla" tuo homma kuin tyttöystävälläni.
Olenko liian mustasukkainen?(vähän epäilen...)
Miten kannattaisi asia sanoa tyttöystävälleni?(tiedän kyllä jo mitä sanon, mutta koittaka edes vähän piristää...)
Missä teidän mielestänne menee mustasukkaisuuden rajat?
Olen tähän asti niellyt kaiken tämän, mutta huomaan että olen rakastumassa syvästi häneen, ja sillon en noita juttuja voi enään katsella... Parempi vissiin sanoa ajoissa tosta sille?
Tuun kohta hulluksi, kun en ole aivan 100% varma viitsinkö tosta suoraan sille sanoa. En todellakaan aio jatkaa seurustelua, jos tämä jatkuu näin. Harmi vaan, kun tyttö on muuten aivan mahtava ja ihana ihminen.
Olen ehkä liian mustasukkainen, mutta en mahda sille mitään... En ole ikinä oikeen liikkunut missään "kylillä" tai baareissa, niin en tiedä mimmosta tuo meno on nykyään. Minä en vaan tuollasta hyväksy, vaikka tyttöystävä olisi kuinka uskollinen... Tiedän kuitenkin, että niillä jätkillä ei ole kuitenkaan ihan niin "kaveripohjalla" tuo homma kuin tyttöystävälläni.
Olenko liian mustasukkainen?(vähän epäilen...)
Miten kannattaisi asia sanoa tyttöystävälleni?(tiedän kyllä jo mitä sanon, mutta koittaka edes vähän piristää...)
Missä teidän mielestänne menee mustasukkaisuuden rajat?
Olen tähän asti niellyt kaiken tämän, mutta huomaan että olen rakastumassa syvästi häneen, ja sillon en noita juttuja voi enään katsella... Parempi vissiin sanoa ajoissa tosta sille?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jatkoa siis vielä tohon edelliseen...
Tyttöystäväni siis ei tee näitä asioita sen takia, että hän olisi kiinnostunut muista jätkistä. Hän on vain aina ollut hyvä kaveri muitten poikien kanssa, ja tyttökavereita hänellä käsittääkseni ei niin paljoa ole kuin poikia.
Tiedän että hän välittää minusta todella paljon, ja sen takia on kurja sanoa hänelle, mitä mieltä olen hänen kavereista.
Eli tavallaan sanon hänelle, että valitse kaverit tai minä. Tuota en haluaisi sanoa ikinä kenellekkään, koska kavereista ei saa luopua, vaikka seurustelee. Hän vaan on vähän turhan läheinen kavereittensa kanssa.
Vittu oon maassa tän asian takia.... :(
Teidän kannattaisi keskustella yhdessä siitä, mitä sana "seurusteleminen" oikein merkitsee kummankin kannalta, mitä vapauksia ja mitä velvollisuuksia se sisältää. Ehkä siitä sitten selviää, mitä kumpikin osapuoli asiasta ajattelee. Yksi asia minkä ainakin voisit kysyä, mitä tyttöystäväsi ajattelee, jos lähdet jonkun toisen tutun tytön kanssa kahdestaan saunareissulle. Eli hiukan katsastat, missä kohdassa kumpikin teidän suhteessa on menossa, oletteko enempi kaveripohjalla kuin parisuhdemielessä. Puhumalla asiat selviävät! Ja parempi puhua nyt, kuin sitten kun olet korviasi myötä rakastunut. Niin, ja älä huoli, sillä näitä samoja ongelmia sitten tulet miettimään seuraavat vuosikymmenet, kunnes dementia vapauttaa kaikista rakkaus- ja ihmissuhdepulmista. Tuntuu välillä, ettei maailmasta kimurantimpaa asiaa löydy kuin kahden ihmisen välinen suhde. Puhuminen auttaa aina ;).
Hei!
Sinun olisi ehdottomasti parasta ottaa aika piankin käsittelyn alle tuo asia. Jos nimittäin mietit vain omassa päässäsi, ei hyvää seuraa. Voit alkaa jopa vähitellen inhoamaan tyttöä aivan vain epäluuloisuutesi takia. Toinen vastaaja tuossa kehotti kysymään tytöltä, miltä hänestä tuntuisi, jos sinä saunoisit jonkun naisen kanssa, nukkuisit vieressä jne. Useat ihmiset herättää vasta tuo kysymys: "Miltä susta tuntuisi...?". Kun istuu oikein rehellisesti ja rauhassa miettimään omia tuntemuksiaan, voikin tajuta vasta mitä on tekemässä. Siis oikein rauhassa ajattelee ja kuvittelee tilanteet...
Ja hei. Sä et TODELLAKAAN ole mitenkään ylimustasukkainen. Aivan normaali reaktiosi. Jokainen, joka toisesta tosissaan välittää, reagoisi juuri noin. Siitä älä ole huolissasi. Ota selvää, mitä tyttösi asioista ajattelee ja päätä sitten, oletko valmis hyväksymään asioita sellaisina vai miten... Kenenkään ei pitäisi alistua loukatuksi tulemiseen. Toisen kunnioitus on parisuhteen tärkeimpiä asioita! Tsemppia sulle!!!
Joskus vain on niin, että kahdella ihmisellä eivät kohtaa vaatimukset hyvästä seurustelusta. Ehkä te olette tuollaisia. Haluatte olla yhdessä, mutta vedätte sallitun rajan ihan eri kohtiin. Ei kukaan ulkopuolinen voi sanoa teille, missä kohtaa on oikea raja. Jos pariskunta keskenään niin sopii, on vieraissa käyntikin ok. Sinun tyttöystävälläsi sopivan raja on selvästi kauempana kuin sinulla. Pahimmassa tapauksessa ette saa asiaa sovittua, vaan teille tulee tuon vuoksi ero. Eli teidän pitäisi keskustella asiasta ja katsoa, pääsettekö molempia tyydyttävään ratkaisuun.
Mieti sitä, voisitko tottua tuohon tyttöystäväsi käytökseen. Mieti myös sitä, että sehän mahdollistaa sinullekin läheiset suhteet muihin naisiin. Minulla on itselläni erittäin läheinen naispuolinen ystävä, ja monella tapaa hän on arvokkaampi kuin miespuoliset ystävät. Naispuoliselta ystävältä saa myös hyviä ns. sisäpiirin vinkkejä silloin, kun haluan yllättää vaimoni iloisesti ;)
Puhu tyttöystävällesi just noista asioista, joista meillekin kirjoitit. Mielestäni sinun ei tarvitse hyväksyä toisten poikien/miesten kanssa saunomista, eikä edes nukkumista. Omasta mielestäni toista voi kehua hyvän näköiseksi, mutta mitään kuolaamista en minäkään hyväksyisi. Kysy tyttöystävältäsi, voisiko hän lopettaa saunomisen ja nukkumisen toisten kanssa. Jos hän välittää sinusta, hän voi luopua noista asioista. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, ettet sinä antaisi hänen olla ystävä toisten poikien kanssa. Jos tyttöystäväsi on sitä mieltä, että ei voi luopua kyseisistä asioista, mieti voisitko sinä hyväksyä ne. Jos nämä asiat loukkaavat/satuttavat sinua, lähde suhteesta. Ei ole hyvä olla suhteessa, jossa on koko ajan paha mieli.
Toivottavasi löydätte jonkinlaisen kompromissin :)
Sun tyttöystävä ei luultavasti pidä teidän juttua läheskään niin vakavana kuin sinä.. ainakaan vielä.
Ja jos jatkat asian katsomista sormien läpi (joka alusta asti on mun mielestä virhe) niin tuskinpa meno muuttuu!
Ei se tyttöystävä välttämättä ota mitään "kevyemmin". Jos ne jätkät on tuttuja vuosien takaa, tyttö ei ehkä todellakaan vaan tajua että siitä vois suuttua.
Itse esim. pussailin (siis pelkkiö moiskuja) miespuolisten kavereitteni kanssa ollessani exäni kanssa. Vasta suhteen jälkeen tajusin hänen olevan mustasukkainen :-D. Suhde kaatu kyllä ihan muihin asioihin - ainakin minun puoleltani.
Nykyisessä suhteessani poikakaverini antaa minun kyllä saunoa ja nukkua kavereitteni kanssa, mutta asia on hieman eri, koska olemme kaikki yhtä suurta kaveriporukkaa. Itse asiassa poikakaverini on tuntenut nämä jätkät kauemmin kuin minä. En tiedä mitä mieltä hän olisi jos lähtisin saunomaan jonkun tuntemattoman kanssa.. Minulla oikeastaan on vain yksi miespuolinen kaveri joka ei ole myös poikaystäväni kaveri ja tätä näen ehkä kerran vuodessa että siitä ei ole haittaa.
Toisten pussailu on loppunut jo aikoja sitten. Ei edes tee mieli. Ehkä olin alitajuisesti jo pettynyt siihen entiseen suhteeseen kun semmosta harrastin. En tykkää että minuun ees kosketaan muiden kuin poikakaverini toimesta. Tai no selkään saa taputtaa jos itkettää.
Mutta miespuolisten ystävien kanssa puhutaan tisseistä, masturboinnista ja orgasmeista, naisten iskemisestä, miesten ja naisten mulkkuudesta ja saunaillat ovat tavallisia. Vieressä nyt en nukkuis jos joku muukin paikka olis :-) mutta onhan tuota humalassa tullut sammahdettua.
Poikakaveriani ei edes haittaa vaikka yksi noista kavereista on tunnetusti ihastunut minuun. Kai hän on vain niin itsevarma ja tietää kuinka vähän tuo jätkä minun tyyppiäni on.
Ja lähdin vähän sivuraiteille, mutta se perusidea on että kyseessä ei välttämättä todellakaan ole mitään seksuaalista ja hassu tyttö ei vaan hoksaa että nuo asiat haittaavat. Siitä pitää koittaa puhua jotenkin kauniisti ettei tule heti semmonen syytettynäolo, tai ekana pamahda se "kaverit tai minä". Saunomiset ja nukkumiset toisten kanssa ei ole mitään pakollisia asioita, ne voi jättää väliin, en tiedä sitten kuinka helposti se jonkun ulkonäön kehuminen loppuu, jos semmosta on pienen ikänsä harrastanut.
Olen vähän yli kakskymppinen nainen ja itselläni on ollut hyvin samanlainen tilanne. Tarkotan siis, että avomieheni on myös mielestäni vähän liian hyvää pataa kavereittensa kanssa. Siis juuri tälläsiä vieressä nukkumisia, jatkuvaa halailua, sylissä istumisia ym.
Sinulle sanoisin neuvoksi, että puhu asiasta tyttöystävällesi!!! Kerro tunteistasi, niinkuin kerroit täällä! Et ole liian mustasukkainen todellakaan - jos sinulle tulee paha mieli asiasta, sille on tehtävä jotain ja turha miettiä "viitsitkö sanoa asiasta". Tottakai viitsit! Jos nyt panttaat tunteita sisälläsi, tunteet voi purkautua liiankin rankasti joskus myöhemmin.
Itse olen palannut poikaystäväni kanssa samaan asiaan jo monen vuoden ajan (en tietysti mitenkääön viikoittain, mutta aina joskus). Mutta pikkuhiljaa asia helpottaa ja poikaystävä ymmärtää tällä hetkellä erittäin hyvin tunteitani. Hänelle ei vain monesti juolahda mieleenkään, että joku asia voisi minua loukata, ennen kuin sanon siitä. Mutta kyllä hän jo tällä hetkellä osaa paremmin käyttäytyä, kun asiasta on monesti puhuttu.
Ja kyllä se niin on, että jos tietää, että toinen voi mielensä pahoittaa jostain, pitää asian tekeminen pystyä lopettamaan. Mikään tuollanenn kavereitten kanssa "toilailu" ei voi olla toisen loukkaantumisen arvoista, jos toisesta oikeasti välittää. Toista ja toisen tunteita täytyy sen verran osata kunnioittaa.