Kyllä ujous taitaa kirous olla. Ainakin ne tekemättömät jutut jää kaivelemaan. Nytkin olin lauantaina häissä, joissa oli ohjelmana perinteistä tanssia. En ole mikään ujo tyttö, mutta miesten kanssa olen kuitenkin todellisuudessa ujo. Katselin sitten pöydästä muiden tanssimista. Olisin voinut hakea yhden kiinnostavan pojan tanssimaan, muttei ollut kuitenkaan rohkeutta. Myöhemmin kuulin pojan taas olleen haluton hakemaan ketään tanssimaan huonon tanssitaidon johdosta, joka ei taas oikeastaan olisi ollut ongelma. Eli taas tuli ujosteltua ja nyt pitää katua asiaa. Ja ei ole ihan eka kerta, kun jälkikäteen herään. Mutta seuraavalla kerralla mokaan taas samoin.
Ujous kirous
häävieras
91041
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Etpä ole ainut ja kaikin pahinta on tämä asioiden pyörittely liian myöhään. Aloite olisi oikeastaan joskus helppo tehdä, mutta niin vain jää tekemättä. Ja mitä tulee ujouteen, niin vilkkaankin ulkokuoren alla voi olla oikeastaan ujo ihminen. Vai onko kyseessä sittenn ujouden kätkeminen esittämällä.
Joskus voi olla kyseessä myös todellisuudessa keskenkaskuinen ihminen
Tommoset kommentit ei kyllä auta ujoja ihmisiä tippaakaan. Se ainakin on täysin slvää, että sulla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä millasta on olla ujop. Eli ole hiljaa, kommenteilasi vain pahennat tilannetta.
monesti peittelen ujouttani ja jännittämistäni häsäämällä jakiinnittämällä kumppaninkin ajatukset turhanpäiväisyyksiin. Iän myötä moinen on jäänyt eli osaan olla rehellisempi. Siinä voi vaan saada takkiinsa!
Ai näitä haaveilijoita on muitakin kuin minä. Harvemmin kylläkään haaveilen häiden jälkeen, mutta usein tavallisen lauantain jälkeen. Ja kaikki vain kertoo samoja asioita, että asiasta voi syyttää vain itseään. Mutta kun ei uskalla, niin ei uskalla.
Minä koen jonkinlaista rohkeuden puutetta ja olen huomannut itsetunnon hiljalleen heikkenevän ongelman kanssa räpeltäessä. Sitä alkaa ajattelemaan, että kaikki asiat tulee omille kynsille ja sitten tulee ajateltua, että mitäpä lähtee edes yrittämää. Tuli vain mieleen tuosta sinun hääjutusta, että olen jättänyt usein häissä tanssimatta, vaikka osaankin tanssia. Häissä on muutenkin turha alkaa katsella toisten perään.
Mitähän olisi tapahtunut, jos olisit rohjennut käydä hakemassa poikaa. Olisitte ehkä päätyneet tanssimaan (eväät juttelemiseen) tai poika olisi kohteliaasti todennut olevansa tanssitaidoton. Siitäkin olisit selvinnyt helposti kommentilla ei haittaa ja olisitte taas päätynyt tanssimaan, tai olisitte alkaneet jutella siinä pöydässä. Joka tapauksessa olisit tuskin hävinnyt mitään pahimmassakaan tilanteessa. Joten kyllä tuota voisi pieneksi mokaksi sanoa.
Onkos henkilön sähköpostiosoite selvitettävissä tai ainakin puhelinnumero. Sen henkilön yhteystiedot ei varmaan ole mahdottomat selvittää. Mitäs jos laittaisit meneen sähköpostia sille. Eihän siinäkään voi hävitä mitään. Tai tekstari. Se on vähän lyhyempi, joten siinä täytyy mennä sorempaa asiaan. Ei se vastaanottaja yhteydenotosta pahastu. Rukkaset voit kyllä saada.
Voi teitä ujoja.
Minä olisin ainakin iloinen, jos joku lähestyisi edes jollain tavalla. Minua kun ei ole koskaan lähestynyt kukaan nainen/tyttö. olen ujo, mutta ei varmaan rohkeatkaan pahastu kontakstista, joten nythän voit repäistä.