Minua ihmetyttää täältä viidenkympin hujakoilta katsottuna tämä nyky äitien meno. Hyvä kun ollaan synnytyslaitokselta kotiin selvitty, niin jo ollaan toinen jalka oven raossa menossa bailaamaan. Miksi! Ymmärrän sen jotenkuten jos on kyseessä teiniäiti jolle on sattunut "vahinko" (toisaalta vahinkojahan ei pitäisi nykynuorten tietämyksellä sattua ja jos sattuu, niin onhan abortti keksitty aikapäivää sitten) mutta kun nämä nuoret naiset jotka ovat tieten tahtoen hankkineet lapsia. Miksi he eivät bailaa ensin niin kauan, että ei ole enää mitään intoa lähteä baanalle! Itse kyllä bailasin aikanaan niin että kevyesti jaksoi olla n.15 vuotta kotona lasten ollessa pieniä. Nyt on sitten tietenkin mukava lähteä viihteelle aina silloin tällöin kun lapset ovat jo isoja ja heillä on omat menonsa.
Nuoret äidit
ja bailaus
91004
0Äänestä
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyllä minä ainakin lähdin juhlimaan mieheni kanssa hänen syntymäpäiväänsä kun poikamme oli reilu 3kk. Lapsi meni mummilaan yhdeksi yöksi ja haimme hänet heti aamusta. Tosin itsekin olen kyllä sitä ihmetellyt, kun joka ikinen viikonloppu lapsi tyrkätään ties minne, jotta pääsee kavereiden kanssa juhlimaan. Itse olen sitä mieltä että kun JOSKUS (harvemmin kun kerran kk) käydään ulkona, niin jaksaa sitten taas hömpätä lapsen kanssa. Me tosin teemme mieheni kanssa niin, että käymme silloin tällöin ja vuorotellen, jotta lasta ei tarvitse viedä hoitoon. koti on kuitenkin aina koti. Toki joskus sitten on kiva käydä yhdessäkin, mutta sen aika kyllä tulee vielä. Itse en ole teiniäiti ja lapsi oli enemmän kuin toivottu. Tiedän myös yhden yli 30 vuotiaan yh-äidin, joka juuri joka ikinen viikonloppu laittaa lapsensa hoitoon ja lähtee saalistamaan isäehdokkaita kapakoista (tuskin niitä baarista niinkään löytää -tietysti poikkeiksia löytyy). "Teiniäiditkin" (inhoan tuota nimitystä)voivat olla hyviä äitejä, siinä missä vanhemmatkin, ei saa yleistää.
Mielipiteitä tästä asiasta todella riittää. Osa on sitä mieltä että äidit ei missään nimessä saa käydä koskaan ulkona, saatika sitten edes palata töihin/opiskelemaan ennen kuin lapsi menee kouluun. Osa taas on sitä mieltä, että lapsen voi joskus jättää hoitoon ja äiti pääsee tuulettumaan.
Ensimmäiseksi minulle TAAS herää tässä vaiheessa kysymys, miksi juuri äiti ei saisi koskaan käydä ulkona.Miksi isukki kyllä saa käydä "poikien kanssa muutamalla"?
Toiseksi, jos mietitään asiaa lapsen iän kannalta: Tottahan se on, että imeväisikäistä vauvaa ei voi kovin pitkäksi aikaa jättää hoitoon. Pienen vauvan riippuvuussuhde äitiin on suuri. Itse en koskaan jättänyt tytärtäni vauvana hoitoon, kuin hyvin harvoin korkeintaan n. 4 tunniksi. Toisekseen ei omasta vauvasta edes raskinut olla erossa. Nyt kun tytär on 2 ja puoli vuotias, en koe siitä olevan haittaa, että joskus käyn ulkona ystävien kanssa. Hyväksyn lapsenvahdiksi ainoastaan isovanhemmat, muiden käsiin en häntä luota. Tyttö nukahtaa useimmiten ennen kuin lähden, ja olen takaisin mummulassa/kotona ennen kuin hän herää.
Minulle tulee paljon huonompi omatunto siitä, että olen palannut takaisin opiskelemaan (onneksi valmistun ensi kuussa!) ja joudun viemään tytön päiväksi perhepäivähoitoon,toisaalta toisten muksujen seura on kovasti mieleen, eikä perhepäivähoitopaikka muutenkaan ole mielestäni haitallinen lapsen kehityksen kannalta. Jos joskus käyn juhlimassa, en koe siitä olevan haittaa sillä perusteella, ettei tyttäreni edes aina tiedä (nukkumassa) että olen jossain käynyt.
Ja itse alkoholisti-isän tyttärenä voin sanoa, että siitä ei todellakaan olisi ollut mitään haittaa jos isän juhlinta olisi tapahtunut yksi ilta kerrallaan jossain kuppilassa, poissa silmistäni. Mieluummiin ulkona juhlimassa silloin tällöin kuin kotona kännissä..
Sellainen tarkennus vielä että en toki tällä kirjoituksella tarkoita, että joka viikonloppu rampataan juhlimassa! Mielestäni asia on niin että silloin tällöin saa äippäkin tuulettua, ei tietenkään jatkuvalla syötöllä, sehän nyt on haitallista muutenkin terveydelle..
Podet huonoa omatuntoa siitä, että lapsi on hoidossa kun opiskelet? Niin, olisihan sinun varmasti oltava kotona aina, opiskelemalla voit saada joskus työpaikan ja sitten joudut olemaan poissa kotoa työpäivien ajan... Hirveä kierre ja varsinkin kun se äiti, joka pystyi itse elättämään lapsensa ei rakasta sitä lastaan! Etkö pelkää tuilla elävien kanssasisarustesi hyökkäystä kohtaasi; lapsen hoidattaminen on julmaa! Ennenkaikkea sitä on se rakkaudettomuus, kun luot uraa...
Anteeksi. Oikeasti hieno homma. Kyllä ihmisen täytyy opiskella ja käydä työssäkin, yöllä on vain ivallinen olo. Täällä huomaa, että tilanteesta riippuen hehkutetaan sitä miten pärjätään omillamme, on työpaikka, vanhemmilta ei saada jne. ja sitten, että urasuuntautuneet rahasampot, eivät voi mitenkään rakastaa lastaan, kun se työ on tärkeintä...
Tuollaista tilannetta ei saisi tulla kenenkään kohdalle, että opiskeluhalukkuudesta syyllistetään!
minä ainakin vien lasta hoitoon,että pääsen tuulettumaan. aluksi se oli vaikeaa ja syyllistin siitä itseäni, mutta tarkemmin kun ajattelee ollaan viellä nuoria meidän täytyy saada elää. itse olen lapsen kanssa aina, joten en pidä pahana hankkia itselle ja miehelleni omaa aikaa viemällä lasta hoitoon. jokainen aikansa viettää miten haluaa, jotkut baarissa jotkut ystävien kanssa, jotkut kahdestaan kuka mitenkin ja minusta missään ei ole tuomitsemista. mitä sitten jos haluaa vetää kunnon kännit??jokaisen oma asia miten haluaa rentoutua. meillä ainakin lapsi oli todella toivottu!!ja rakkain asia maan päällä, mutta se ei ainenkaan tuomitse minua itse jaksan paljon paremmin olla lapsen kanssa kun joskus pääsee jonnekkin. nykyään uskalletaan ottaa omaa aikaa. ja puhuuhan ne jatkuvasti neuvoloissakin että äitin pitää päästä jottei tule uupumista. me ollaan onnellinen perhe. näinköhän olisi jos ei vapaa aikaa saisi. voisi olla hermot tiukalla!!
kaikille äideille: olette teinejä tai vanhuksia, ajatelkaa myös itseänne ja hyvinvointianne, niin hyvin pyyhkii:)
Ei äitiys/isyys ole kaikkea elämässä, vaikka se tärkeintä onkin, etenkin silloin kun lapset ovat pieniä. Vanhemmilla on kuitenkin oikeus olla myös omia itsejään, viettää aikaa omien ystäviensä seurassa - käydä baarissa, olla sosiaalisia, keskustella toisinaan muustakin kuin vaipanvaihdosta.
Vanhempien vastuullisuudesta se kertoo, että lapsi laitetaan hoitoon silloin kun äiti ja/tai isä ottaa enemmän kuin sen yhden saunakaljan. Pelottavampaa on se, että vanhemmat ryypiskelevät keittiön pöydän ääressä lasten pyöriessä jaloissa.
Itselläni ei ole lapsia, mutta olen tässä kevään/kesän mittaan ollut muutamia kertoja apuna, kun kummitytön (6kk)ja tämän siskon vanhemmat ovat halunneet hiukan tuulettua. Tytöt ovat nukkuneet yönsä omassa sängyssään ja olen ollut paikalla vielä aamulla hoitamassa ekan syötön, joten vanhempien on ollut helppo olla hiukan kankkusessa ilman että lapset sen kohtaavat. Ja lasten äiti on saanut uutta tarmoa arkeensa, iloista mieltä ja yhteistä aikaa miehensä kanssa. Paljon paremmin heillä menee, kuin jos äiti olisi vain viettänyt kaiken aikansa kotona lasten kanssa.
Itse yritän potkia äidin "bailaamaan" tai istumaan iltaa aina kun joku häntä pyytää. Äiti on tällaisen illan jälkeen paljon paremmalla tuulella ja jaksaa taas hoitaa vauvaa. Itse saa sen mukavan hetken olla kahdestaan pienokaisen kanssa.
Eikä se bailausilta tarkoita sitä, että ryömitään neljän aikaan nelivedolla olohuoneen sohvalle sammumaan... Tuoreet äidit "riehuvat" yllättävän kiltisti kun se pienokainen odottaa kotona.
mä olen kyllä sitä mieltä että isä ja äiti iästä huolimatta tarvitsee joskus omaa aikaa kahdestaan olkoon se sitten vaikka sitä "bailausta"ei lapsen saaminen tarkoita että seuraavat 18 vuotta elät neljän seinän sisällä,ja että ainoa sosiaalinen kontaktisi kodin ulkopuolella on kaupan kassalla...
Niin todellakin kaikki parisuhteet tarvitsevat kahdenkeskistä aikaa sekä tuulettumista ystävien kanssa VÄLILLÄ. Ihmetyksen aiheeni koskeekin näitä jokaikisen viikonlopun bailaajia ja välillä viikollakin.
ainakin vedän ne perseet olalle sillon tällöin ottamatta siitä syyllisyydentuntoja.
lapseni ovat toivottuja rakstettuja mutta minä vaadin myös sen oman ajan jolloin tuuletun.
näin on nippulat.