Olenko ainoa?

Olenko ainoa, joka tuntee katkeruutta siitä, että naiset joutuvat synnyttyämään ja miehet pääsevät pälkähästä pelkällä orgasmilla? En ollut ennen tätä mieltä, mutta ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen (joka oli aika pelottava kokemus), mies on alkanut puhua toisesta lapsesta.

Olen sanonut miehelle, että yksi riittää, koska kokemus oli aika rankka (synnytys 12h, epiduraali ei toiminut). Aviomieheni ei vain usko, että lapsen saaminen oli rankka kokemus. Hän on sitä mieltä, että olen vain laiska, kun en voi tehdä hänelle toista lasta. Olen tullut kamalan katkeraksi siitä, että jouduin tekemään kaiken työn, eikä mies ymmärrä sitä! Hän ei hellinyt minua raskauden aikana mitenkään, vaikka voin pahoin 9kk. Nyt hän "puolileikillään" harmittelee, että olen löystynyt alapäästä (minkä tiedän itsekin, joten otan vitsailun aika raskaasti).

Tämä kaikki loukkaa, ja toivoisinkin, etten olisi koskaan synnyttänyt esikoistani. Tunne tuli yhtäkkiä, ja olen peloissani että alan vihata lastani siksi, että mieheni on ollut niin ilkeä. Tunnen halua vahingoittaa lastani ja itseäni. Kehoni osalta olen jopa harkinnut meneväni kauneusleikkaukseen, jossa vatsaani kiristettäisiin, että mieheni olisi kehooni tyytyväinen. Tunteet ovat niin sekaisin, että saatan jopa tappaa lapseni! Mitä teen??
4982
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

ihan kohdallaan.

Äänestä
  • mun mielestä miehen päässä on vikaa, jos tuollaisista asioista leikkiä laskee, meillä äijä on ymmärtänyt olla hiljaa mahaan jääneestä makkarasta, itse olen kyllä sanonut, mutta hän vaan kannustaa, että ei se siihen jää, älä huoli...
    Tai saati sitten ensimmäisen kerran sen jälkeen kun seksiä harrastettiin, sanoin ettei ihan samalta tuntunut kuin ennen.. mies sanoi että ajan kanssa kaikki palaa taas normaaliksi.
    Ja niinhän se on.

    Äänestä

Mitä ihmettä? Oliko miehesi mukana synnytyksessä? Minä varmaan kuristaisin mieheni jos hän vitsailisi alapääni löysyydestä punnerrettuani 4,5kg tytön tähän maailmaan.. Itselle oli myös raskaus ja synnytys sellainen kokemus mitä en välttämättä halua toistaa, ja ellei mies olisi ollut niin täysillä mukana (ja harmitellut kun ei voinu ottaa pahoinvointia/kipuja itselleen), olisin hyvinkin voinut katkeroitua. Joten ymmärrän tunteitasi täysin!

Olet varmaan yrittänyt puhua miehellesi, joten en sano että puhukaa (vaikka se hyvä neuvo onkin). Ilmeisesti teillä on tilanne jo sellainen että voisi olla paikallaan puhua neuvolassa asiasta, (minkä ikäinen teidän lapsi on?) olisiko perheneuvola/pariterapia paikallaan? Ilmeisesti miehesi ei ollenkaan ymmärrä mitä olet kokenut, eikä näin ollen voi vaatia sinua synnyttämään toista lasta ilman tukea.

Ota kuitenkin huomioon, että lapsesi on viaton, et saa vahingoittaa ja vihata häntä miehesi käytöksen takia. Uskon että jokaisella äidillä on välillä samanlaisia ahdistuksen tunteita, et ole ainoa. Mutta jos oikeasti pelkäät vahingoittavasi lastasi etkä vaan ahdistuksissasi sanonut niin, kannattaa antaa lapsi hoitoon hetkeksi ja hakea välittömästi apua neuvolasta tai terveyskeskuksesta. He ovat sitävarten että auttavat! Voimia sinulle!

Äänestä

Lapsesi ei ole syypää huonoon oloosi, eikä miehesi tyhmyyteen. Kohdista vihasi mieheesi, älä viattomaan lapseen!!! Mitä kehoosi tulee, anna sille aikaa kuntoutua. Hanki itsellesi harrastus, ala kuntoilla! Pidä itsestäsi huolta! Paikkojen löystymiseenkin voi itse vaikuttaa lantionpohjalihasten harjoittamisella.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jenninoora kirjoitti:

Olenko ainoa, joka tuntee katkeruutta siitä, että naiset joutuvat synnyttyämään ja miehet pääsevät pälkähästä pelkällä orgasmilla? En ollut ennen tätä mieltä, mutta ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen (joka oli aika pelottava kokemus), mies on alkanut puhua toisesta lapsesta.

Olen sanonut miehelle, että yksi riittää, koska kokemus oli aika rankka (synnytys 12h, epiduraali ei toiminut). Aviomieheni ei vain usko, että lapsen saaminen oli rankka kokemus. Hän on sitä mieltä, että olen vain laiska, kun en voi tehdä hänelle toista lasta. Olen tullut kamalan katkeraksi siitä, että jouduin tekemään kaiken työn, eikä mies ymmärrä sitä! Hän ei hellinyt minua raskauden aikana mitenkään, vaikka voin pahoin 9kk. Nyt hän "puolileikillään" harmittelee, että olen löystynyt alapäästä (minkä tiedän itsekin, joten otan vitsailun aika raskaasti).

Tämä kaikki loukkaa, ja toivoisinkin, etten olisi koskaan synnyttänyt esikoistani. Tunne tuli yhtäkkiä, ja olen peloissani että alan vihata lastani siksi, että mieheni on ollut niin ilkeä. Tunnen halua vahingoittaa lastani ja itseäni. Kehoni osalta olen jopa harkinnut meneväni kauneusleikkaukseen, jossa vatsaani kiristettäisiin, että mieheni olisi kehooni tyytyväinen. Tunteet ovat niin sekaisin, että saatan jopa tappaa lapseni! Mitä teen??

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu