Sataa
Sataa
Sataa
Vilja lakoaa
Sitä hankala on puida
Se märkää on
Siis jos koskaan pääsee puimaan
Öljyä kuluu, kallista
Viisas viljelijä siis laittaa apulantaa vain sen verran että vilja varmasti pysyy pystyssä.
Viisas viljelijä minimoi kustannukset ja maksimoi tuet.
Viisas viljelijä ei usko maatalousneuvojia ja maatalouskauppiaita, viljelee vain sen verran hyvin että tuen ehot, täyttyvät (Eli paikkakunnan yleinen hyvä viljelytapa tai jotain sellaista liirumlaarumia)
Kun vilja pysyy pysyssä ,sitä on nopeampi puida, ei ole niin märkää ja ennenkaikkea, HUIPPUKALLISTA öljyä ei kulu niin paljon.
Tyhmä viljelijä ottaa todesta kaikki Kemiran ja Maatalouskeskuksen neuvoja-agrologien neuvot ja pyrkii huippusatoon, ja sitten hänellä on kaikki viljat laossa, koska niitä loppukesän kaatosateita tulee kuitenkin joka vuosi.
Tyhmä viljelijä kuivattaa sitä vehnäänsä kuivurissa 20 tuntia a 30 litraa tunti xöljylitra 60 senttiä = 360 euroa satsi, sinne meni sekin netto mitä siitä viljaerästä olisi ehkä jäännyt.
Sataa
Sataa
Vilja lakoaa
Sitä hankala on puida
Se märkää on
Siis jos koskaan pääsee puimaan
Öljyä kuluu, kallista
Viisas viljelijä siis laittaa apulantaa vain sen verran että vilja varmasti pysyy pystyssä.
Viisas viljelijä minimoi kustannukset ja maksimoi tuet.
Viisas viljelijä ei usko maatalousneuvojia ja maatalouskauppiaita, viljelee vain sen verran hyvin että tuen ehot, täyttyvät (Eli paikkakunnan yleinen hyvä viljelytapa tai jotain sellaista liirumlaarumia)
Kun vilja pysyy pysyssä ,sitä on nopeampi puida, ei ole niin märkää ja ennenkaikkea, HUIPPUKALLISTA öljyä ei kulu niin paljon.
Tyhmä viljelijä ottaa todesta kaikki Kemiran ja Maatalouskeskuksen neuvoja-agrologien neuvot ja pyrkii huippusatoon, ja sitten hänellä on kaikki viljat laossa, koska niitä loppukesän kaatosateita tulee kuitenkin joka vuosi.
Tyhmä viljelijä kuivattaa sitä vehnäänsä kuivurissa 20 tuntia a 30 litraa tunti xöljylitra 60 senttiä = 360 euroa satsi, sinne meni sekin netto mitä siitä viljaerästä olisi ehkä jäännyt.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Noinhan se menee! Viljelysuunnitelmaa kun laaditaan, niin ensimmäinen kysymys pakollisten tietojen jälkeen minulla on, että MITÄ TAVOITELLAAN! Tehdäänkö juuri noin, että viljellään juuri tukiehtojen mukaisesti, ei panosteta sadon määrään vai pyritäänkö hyviin satoihin. Suuri osa on täällä nurmena, mutta periaate on ihan sama. Peltomäärä / eläinmäärä ohjaa aika paljon panostusta, mutta jos peltoa on reilusti eläinten tarvitsemaan rehumäärään naäden, niin sitten osittain "hieman laajaperäistä"... Kesantoa unohtamatta!
Omat ohrat on 99 % pystyssä, eikä korrenvahvistajia ole käytetty...
Ei maksimi satoa kannata yrittää ikinä pellosta, jos lannoite maksaa edes vähäsen. Optimisato on kaukana pellon maksimi mahdollisesta sadosta. Koska, panostus lisätyppeen ei anna suurta sadon lisää, kun liikutaan pellon sadontuottokyvyn äärirajoilla. Kuitenkin viljelyn kannattanee olla hyvään satoon pyrkivää esim. 3-4 neljään tonniin viljaa hehtaarille, koska pellon arvo laskee, mikäli ojitukset ja kalkitukset laiminlyödään, taikka rikkakasvit valtaavat alan. Asia on tietenkin toinen mikäli lantaa on käytettävissä ja sitä on pakko johonkin laittaa, ei auta ku puida ne lakoviljat. :)
Vaikka nuo ohrat menevätkin suoraan omien sonnien rehuksi, niin kyllä ohrapellon pitää näyttää ohrapellolta eikä valvatti/juolavehnä/yms rikkakasviviljelmältä! Ainakin pihapiirissa, suopelloilla ei niin väliä... Pellot kunnollisessa kasvukunnossa,( nurmesta kyntö), ei liian kosteaan maahan muokkaus, asiallinen lietelannoitus, peitattu siemen, rikkaruohoruiskutus, niin se 3500 kg/ha irtoaa normaalikesänä. Ja murskesäilöntähän ei maksa paljon mitään kuivaukseen verrattuna!
Nuorempana tai paremminkin ennen EU-aikaa- kun viljalla ja ostorehulla oli vielä arvoa- tuli panostettua enemmän ohranviljelyynkin. Ainakin korrenvahvistajaa isomman typpimäärän kanssa. Ja Round Uppikin maksoi joskus aikoinaan "maltaita"! Lietekärryllä on kyllä aika vaikea saada aivan tasaista lannoitusta!! Taisi parhaana kesänä irrota joltain lohkolta laskennallisesti yli 6000 kg/ha. Ja oli vielä suojaviljaa.... Nurmikin onnistui! No, eipä enää....
Tuo lietalannan vielä jotenkin pyörittelee, mutta kuiva lanta on hieman ongelma muutamassa tapauksessa suunitelmia! Fosforit ovat osassa peltoja luonnostaan luokassa "korkea" tai "arveluttavan korkea"! Ei jäänyt muuta keinoa kuin laitaa osa pelloista perustason lannoitukseen ja osa tarkennettuun. Ja sumplimista on vieläkin, mutta pykälät tulee täytettyä...
Pellot täytyy pitää roskista puhtaina.Satomäärä on sitten asia erikseen.Rappion keskellä ei jaksa kauan elää.
Lainatakseni erästä tv-tohtoria, niin "työ ei anna tyydytystä, vaan hyvin tehty työ". Paljonko sitten itse kukin tuota ravintoa tarvisee. Ja onko siihen enää varaa?
Hyvä!!Kerrankin asia puhetta!!Yleensä pelkkää rutinaa...
Minun laskelmillani kannattaa kuitenkin tavoitella kohtuullista satoa. Suurin osa panoksista on samat vain pienellä täsmäsäädöllä saa peruspanostuksestakin sitten täyden hyödyn.
En näe mitään järkeä olla ottamatta neljää ja puolta tonnia ohrasta ja puoli tonnia tai tonni lisää vehnästä. Työ pysyy samana ja todella vähän lisäpanostusta tarvitaan. Maat tietenkin vaihtelee ja osaaminen, joku ei saa noinkaan paljoa vaikka mitä tekisi mutta aika pienellä se tulee jos on perusteet kunnossa (maan vesitalous ja ravinnetalous)
Ei kuivaaminen vielä niin kallista ole, ettei kannata satoa ottaa jos tulee. On tietenkin eroa sadolla ja sadolla myös arvoltaan. Näennäisviljeltyjä kuoria ei saa edes kenellekään menemään hinnasta riippumatta mutta raskaasta kunnon tavarasta saa edelleenkin reippaasti listahintoja paremman kilohinnan.
Mutta anna mennä vaan valitsemallasi linjalla niin annan minäkin mennä. Viimeisiä rekkoja viimevuotisia soitellaan perään ja hinnassa on kivasti neuvottelun varaa.