Tällä palstalla on puitu aika mittavasti vesillä liikkumisen vapautta ja osin tästä syntyneitä villejä käytäntöjä. Vaikkakin kansa keskimäärin pitää poliisia vihollisena ja rajoituksia ja määräyksiä välttämättöminä pahoina, niin eikö kuitenkin yleisen turvallisuuden ja vesistöjen kasvavan "sunnuntaikäytön" lisääntyessä olisi järkevää siirtää muutamia maantieliikenteessämme hyviksi havaittuja käytäntöjä myös meriliikenteen puolelle.
Erityisesti seuraavalla ehdotuksella otan kantaa noihin paljon liikennöityihin ja paikoin ahtaisiin mm. Turun saariston väyliin. Ehdotan, että yleiseen keskusteluun nostettaisiin vesiliikenteen nopeusrajoitukset. Aihe on arka, mutta onhan maanteidenkin rajoitukset todistettu erittäin toimiviksi. Merelle voisi soveltaa esim. yleisrajoituksia ja väyläkohtaisia rajoituksia. Nythän satama-alueilla ja monesti kapeikkopaikoissa on rajoituksia - nämä ovat paikallaan, mutta selvästi kaipaisivat rinnalle myös laajempia merialueita koskevia rajoituksia. Yleinen kattonopeus voisi olla luokkaa 30 solmua, kansainvälisillä vesillä kattonopeutta ei olisi. Väylillä nopeudet voisivat liikkua sitten jossakin 15-25 solmun välillä, ja sitten tiukoissa paikoissa nykyisen kaltaiset erityisnopeusrajoitukset. Näin saataisiin suuret nopeuserot jollakin tavalla kuriin ja tätä kautta vesilläliikkumiseen lisää turvallisuutta. Veneenajokortti lienee vääjäämättömästi tulossa myös Suomeen, joten kokonaisuudessaan, paremmalla osaamisella ja seurannalla, meillä olisi erinomaiset mahdollisuudet tuoda myös, nyt niin villilänsimäinen vesilläliikkuminen 2000 -luvulle.
Erityisesti seuraavalla ehdotuksella otan kantaa noihin paljon liikennöityihin ja paikoin ahtaisiin mm. Turun saariston väyliin. Ehdotan, että yleiseen keskusteluun nostettaisiin vesiliikenteen nopeusrajoitukset. Aihe on arka, mutta onhan maanteidenkin rajoitukset todistettu erittäin toimiviksi. Merelle voisi soveltaa esim. yleisrajoituksia ja väyläkohtaisia rajoituksia. Nythän satama-alueilla ja monesti kapeikkopaikoissa on rajoituksia - nämä ovat paikallaan, mutta selvästi kaipaisivat rinnalle myös laajempia merialueita koskevia rajoituksia. Yleinen kattonopeus voisi olla luokkaa 30 solmua, kansainvälisillä vesillä kattonopeutta ei olisi. Väylillä nopeudet voisivat liikkua sitten jossakin 15-25 solmun välillä, ja sitten tiukoissa paikoissa nykyisen kaltaiset erityisnopeusrajoitukset. Näin saataisiin suuret nopeuserot jollakin tavalla kuriin ja tätä kautta vesilläliikkumiseen lisää turvallisuutta. Veneenajokortti lienee vääjäämättömästi tulossa myös Suomeen, joten kokonaisuudessaan, paremmalla osaamisella ja seurannalla, meillä olisi erinomaiset mahdollisuudet tuoda myös, nyt niin villilänsimäinen vesilläliikkuminen 2000 -luvulle.
Vastaukset 10
Vanhimmat
On hyvä että aiheesta puhutaan ilman kiihkoa, ja miksi ei rajoitettaisi nopeutta lainsäädännöllä, mutta se ei olisi tarpeen jos asia saadaan muuten kuntoon. Ei tosin maantielläkään nopeusrajoitusmerkki estä kaahaamista ja ylinopeuden ajoa, niin kuin tiedetään. Eikä auton ajokortti ole poistanut keltaisen sulkuviivan kohdalla ohittajia, ei ylinopeutta ajavia, ei kuran roiskuttamista jalankulkijan tai pyöräilijän päälle, ei keskisormi sojossa ajavia, ei hitaamman liikenteen noitujia...yms. Veneajokortti lankeaa kuitenkin veneilijöiden maksettavaksi, mutta tähän mennään jos muuten ei parannusta tule.
mutta miltähän mahtaisi tieliikenne näyttää, jos aikanaan ei rajoituksia olisi keksitty?
Elämä poliisivaltiossa on näennäisturvallista. Maailmassa on sivistyneitä yhteisöjä, joissa nopeuksia ei ole katsottu aiheelliseksi suotta rajoittaa ja liikenne toimii vähintääkin yhtä hyvin ja turvallisesti, kuin rajoitetuissa naapureissa. Näistä vaan ei sovi puhua.
Myös kotitapaturmien kuolleet on syytä unohtaa, vai asennettaisiinko valvontakamerat kotiinkin... hmm...
tämä keskustelu...
Saksassa saa edelleen kaahata motareilla ilman rajoitusta, yleisrajoituksena 100 km/h . Ja siellä liikennekulttuuri on aivan toinen kuin meillä täällä.
Jostakin kumman syystä meillä ei osata muuta kuin huutaa viranomaisia apuun joka asiassa, rajoituksia rajoitusten päälle kieltojen kanssa, vaikka niillä ei muuta saada aikaan kuin aiheutetaan harmia ja haittaa sille ruurelle joukolle joka pääsääntöisesti käyttäytyy järkevästi ja ajaa säällisesti - niitä kortitta kännipäissään varastetulla jarruttomalla autolla kaahaaviin noilla säännöillä ja rajoituksilla kun ei ole mitään vaikutusta.
Parempi olisi olisi karsia nämä äärikahelit joukosta ja passittaa pakkohoitoon suljetulle osastolle muiden henkeä vaarantamasta.
Väyläkohtaisissa rajoituksissa voisi olla ajatusta, mutta eiköhän ne vapaat vedet jätettäisi vielä vapaiksi nopeudenkin suhteen.
Jos sellaiseen pakolliseen ajokorttiin ( veneilykortti ) todella ollaan menossa, tulisi se sitten ulottaa suuriin purjeveneisiin ja moottoripurjehtijoihin - rahalla saa ja hevosella pääsee, typeryksiä löytynee äkkirikkaidenkin joukosta vaikka purjehtijoita olisivatkin.
Eikös hukkumiskuolemien osalta suurin ongelma ole soutuveneet, eli ne tarvitsisivat eniten veneilykorttia! Se lienee kuitenkin mahdottomuus, mutta liivipakon ulottaminen sanktioin soutuveneisiin voisi tuottaa tulosta.
Jos halutaan koulutusta, olisi oikea paikka lienee yläasteen liikunnan opetus, mutta kun muistetaan etteivät kaikki kunnat selviä edes uimaopetuksesta, niin ajatus lienee kuolleena syntynyt.
Saksassa, vaikka saa ajaa ilman rajaa, niin onnettomuudessa yli 120 km/h ajava on automaattisesti syyllinen.
Ahtailla sisääntuloväylillä on mielestäni aallonmuodostus usein paljon pahempi ongelma kuin nopeudet. Nopeusrajoitusten varjopuolena suuret liukuvat veneet putoavat liukukynnyksen alle. Itse pidän pahimpina ylisuurilla koneilla varustettuja puoliplaanareita, jotka vedättävät tolkuttomasti (ja aivan varmasti alle ajatellun nopeusrajoituksen) muodostaen kohtuuttoman aallokon.
Jos ajatellaan häiriötä muille merelläliikkujille, niin omasta mielestäni huviveneiden järjestys on seuraava: kanootti, purjevene, vesiskootteri, liukuva moottorivene, puoliliukuva moottorivene. Mielestäni perustellusti en kannata enempää nopeusraoituksia ja kannatan osin nykyisten vesiskootterirajoitusten purkua. Valvontaa tulisi kohdistaa selvästi enemmän tarpeettomaan aallonmuodostukseen.
Mitenköhän määriteltäisiin, milloin vene on väylällä? Kartalla useimmat väylät ovat vain viivoja, eivätkä tarkasti määriteltyjä alueita.
Varmaan homma näyttää purjevenekipparin paperilla hyvältä? Väylällä on ahdasta kun pitää päästä Perjantai illalla turusta gullkronalle ja sitten sunnuntaina takaisin ja samalla on kisailtava muitten purkkareiden kanssa. Ja jos siinä sitten tulee vielä joku moottorivene sotkemaan skabaa niin nehän pitäisi kieltää?
Mutta tämäkin ahtaus on suhteellista. Valtaosa väylistä ja muu vesistö on käytänössä autiota luukuunottamatta yllä mainitsemaani ajankohtaa. Ehdotan että liikkuisit hieman enemmän saaristossa muinakin aikoina kuin kesäilta perjantai / sunnuntai niin huomaisit miten hyvin täällä vielä on tilaa.
Vaaratilanteita saaristomerella käytänössä syntyy harvoin nopeudesta johtuen. Nopeus sinänsä ei ole mikään ongelma, näkyvyyttä on yleensä riittävästi ja tilaakin vähintäänkin riittävästi suhteessa muihin veneilijöihin. Yleisin todellinen tarve nopeuden rajoittamiseen on keliolosuhteet ja näissä kyllä jokainen kippari hoitaa oman homman vähintäänkin riittävän hyvällä tavalla.
Koska viimeksi olet lehdistä lukenut tai muuten kuullut että saaristomerellä oli törmätty nopeudesta johtuen? Nopeuden sijasta ongelmat yleensäkin esintyy ihan muitten asioitten johdosta. Joko säätila, vaurioitunut vene, puutteelliset varusteet tai kipparin liiallinen alkoholin nauttiminen on yleisimmät syyt. Mihinkään näihin ei nopeusrajoitus pure. En muista koskaan lukeneeni että pelkkä nopeus olisi aiheuttanut onnettomuuden. (Paitsi joskus kilpaveneilyn puolella, ja silloinkin yleensä törmäily ei ole lopputulos vaan ympäriajo).