Tietääkö teistä kukaan mitä laki sanoo omaisuuden jakamisesta avioeron jälkeen? Tässä tapauksessa ei ole avioehtoa eli eikö omaisuus jaeta silloin automaattisesti tasan ilman poikkeuksia? Onko näin että ilman poikkeuksia?
Lisäksi jos toisella osapuolella on velkoja, eivätkö nämä velatkin sitten katsota automaattisesti olevan yhteisiä eli jaetaan tasan ilman poikkeuksia?
Onko laki tässä aivan selvä vai onko epäkohtia?
Lisäksi jos toisella osapuolella on velkoja, eivätkö nämä velatkin sitten katsota automaattisesti olevan yhteisiä eli jaetaan tasan ilman poikkeuksia?
Onko laki tässä aivan selvä vai onko epäkohtia?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Osituksessa ei jaeta kerrassaan mitään. Korkeintaan sellainen irtaimisto, jonka omistajaa ei pystytä näyttämään toteen. Avioliittolain perusperiaatteita ovat omaisuuden ja velkojen eriliisyys. Osituksessa lain mukaan jaeta yhtään mitään (vrt. kuolinpesän jakaminen, jossa kyse on juuri jakamisesta).
Avioliiton aikana kumpikin puolisoista omistaa yksin sen omaisuuden johon on yksin saannon hankkinut. Sama koskee velkoja: aviopuolisoiden tekemät velat on henkilökohtaisia, ellei velkaa ole otettu nimenomaisesti yhteiseen lukuun.
Osituksessa siis selvitetään puolisoiden netto-omaisuudet, jotka lasketaan yhteen, ja tämä yhteenlaskettu ao-omaisuuden säästö jaetaan kahdella puolisoiden avio-osien selvittämiseksi. Tämän jälkeen vähemmän omistavan avio-osaa ja hänen netto-omasuuttaan verrataan, ja enemmän omistava on velvollinen maksamaan tämän erotuksen (vähempivaraisen aviosa miinus tämän nettovarallisuus) puolisolleen tasinkona.
Omaisuus ja velat ovat siis aviopuolisoillakin täysin henkilökohtaisia. Tällä on suoria vaikutuksia itse ositukseen: tasingonmaksuvelvollinen puoliso saa mm. päättää itse millä omaisuudella hän tasinkonsa suorittaa Tasinkoa saavan puolison vastustus tasionko-omaisuuden laadun suhteen voidaan ottaa huomioon vain aivan poikkeuksellisissa tilanteissa (esim. selvä shikaaninomaisuus). Avioliittolain mukaan toimitettavassa osituksessa on siis usein tarpeetonta riidellä siitä "että kuka mitäkin erossa saa". Puolisoillahan on oma omaisuutensa, ja vain pienemmän laskennallisen netto-omaisuuden omaava puoliso erossa "saa jotakin", minkä varakkaampi puoliso hänelle tasinkona päättää luovuttaa. Oman lisämausteensa toki tuo yhteisomistussuhteiden purkamiseen liittyvä problematiikka (tähän mm. Pesänjakalla on suoraan avioliittolain mukaan velvollisuus).
En jaksa aiheesta luennoida. Moi.
Sinulla on tyypillinen maallikon käsitys siitä, miten omaisuus jaetaan avioerossa. On parempi, että perehdyt asian alkeisiin. Netistä jöytyy vaikka kuinka paljon kirjoituksia aiheesta. Vastaan kuitenkin lyhyesti kysymyksiisi, jotta pääset eroon huolestasi.
- Kumpikin lähtee liitosta yhtä varakkaana. Omaisuutta ei jaeta tasan. Mies ei siis saa puolia naisen alushousuista vaan kumpikin pitää oman omaisuutensa ja omat velkansa. Tasaus suoritetaan laskemalla. Rikkaampi maksaa köyhemmälle tasinkoa. Ositusta voidaan myös kohtuullistaa.
- Velat otetaan huomioon tasinkoa laskettaessa.
- Laki on aivan selvä.
Velat taitavat olla henkilökohtaisia.
Varmuudella täällä ei voi vastata suppeilla
tiedoilla kukaan..
Omaisuuden erillisyys, AL 34§:
"Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa."
Vastaavasti velkojen osalta, AL 52§:
"Kumpikin puoliso vastaa yksin siitä velasta, minkä hän on tehnyt ennen avioliittoa tai sen aikana."
Velat OVAT henkilökohtaisia. Piste.