Yksin. Taas! Aina?

Yksi meidän luokkalainen, johon olin ihastunut, jätti minut. Tämä nuori naisen alku otti yhteyttä kesäloman aikana, kyselläkseen mopoista. Keskustelu johti siihen että kerroin että minulta puuttuu joku ja tunnen olevani yksin. Hän kuulemma oli myös vapaa. Kysyin häntä ulos ja hän suostui. Menimme paikkaan jossa saimme olla kahdestaan. Juttelimme kaikesta, mitä on tapahtunut ja tulee tapahtumaan... Sitten lopuksi kysyin, että voimmeko suudella ja hän myöntyi. Se tuntui ihanalta ja kaikki muu unohtui. Vein hänet kotiin, mutta kun pääsin ite kotiin, niin asiat alkoi mennä huonosti... Hän lähetti tekstarin ja sanoi että ei halua jatkaa, syynä oli kuulemma se että ei ollut toipunut edellisestä suhteesta ja että kaikki oli niin outoa(olimmehan tunteneet toisemme jo 9 vuotta). Minua ei tämä haitannut ja lupasin odottaa, mutta se oli kuulemma turhaa... Sanoin että voin tehdä hänen puolesta mitä vaan. Ei auttanut. Sitten aloin kysellä että oliko vika minussa, ja tähän vastaus kuului:"Sä olet just sitä mitä moni nainen haluaa..." Kerroin vielä tunteistani ja kysyin miksi hän oli suostunut ja vastaus oli että "hetken mielijohteesta". Hän halusi että ollaan vain kavereita ja suostuin. Mutta nyt on kamala olo. En tiiä että mitä teen. Olen taas yksin. "Sä löydät vielä jotain parempaa kuin mä" muistan hänen sanoneen... Olen kuulemma hänelle tärkeä, mutta vain kaverina ja olen sairaan hyvä jätkä... Vika ei kuulemma johtunut minusta. Mielessäni pyörii koko ajan miljoona asiaa ja päälimmäisenä hän. Voisiko joku kertoa että miten saan mielialani kohoamaan ja kuinka voin poistaa yksinäisyyden tunteen???

-miehen alku 89-
8866
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Oltiin tytön kanssa oltu ainakin vuoden, suhde oli intohimoinen en nyt ihan sanoisi, että kiihkeä mutta anyway.
Tapailtiin useasti, mutta yksien bileitten jälkeen puhelimeni soi ja kolkko ääni sanoi... "mä jätän sut nyt, hyvästi." Siinä yritin jottakin änkyttää, mutta eihän siitä mitään tullut.
Soittelin tytölle ja pyytelin anteeksi kaikkea mitä nyt vaan mieleen juolahti, mutta kaikki oli turhaa. Syytä en saanut koskaan selville.

Kyllähän se sitten ajan myötä kuihtui pois, mutta joskus tulee vain mieleen tuo ihana tyttö...

Äänestä

Ei seurustelu välttämättä onnistu, vaikka kelpaisikin toiselle osapuolelle. Itse olen vielä siinä ongelmassa, etten tunnu edes kelpaavan kenellekään...

Äänestä
  • Ei minullakaan ole ketään. itse asiassa ei KOSKAAN ole ollut ketään.. enkä tiedä mistä johtuu.. en ole mikään ruma jne..

    Äänestä

  • niin...sama ongelma on mulla (vaikka olenkin tyttö)kun en tunnu kenellekkään kelpaavan...ainakin sellaisen käsityksen olen saanut..täytyy vain odottaa sitä OIKEAA...

    Äänestä

  • yksinäinen neitonen vaan... kirjoitti:

    niin...sama ongelma on mulla (vaikka olenkin tyttö)kun en tunnu kenellekkään kelpaavan...ainakin sellaisen käsityksen olen saanut..täytyy vain odottaa sitä OIKEAA...

    Mä en tunnu kelpaavan kenellekään siis vaan tässä kyseisessä kaupungissa missä asun ja mä tiiän tasan tarkkaan mistä se johtuu. Mulle on asetettu jonkunlainen "leima" otsaan (sisältöö en tiiä, luultavasti jotain: tässä kävelee nörttityttö, joka ei oo ikinä seurustellu ja on vielä ruma, VÄLTTÄKÄÄ MENEMISTÄ KOSKETUSETÄISYYDELLE!). Mutta sitten kun menen jollekin muulle paikkakunnalle, ihmiset tulee tosta noin vain puhumaan ja monet kehuu mua...

    Äänestä

Yksinäisyys on osa elämää. Seurassakin on usein yksin, yksin jäät lopussa kun lähdet täältä. Jumala on ainoa joka pysyy. Olen menettänyt itsekin ystäviä tyttöjä, mitä vain voit kuvitella.

Äänestä

Sama myös kun olin vielä alaasteella niin vastaan tuli tosi kaunis 14 v tyttö ite 15 ihastuin ensi näkemällä kuten Romeo Juliaan. Niin koitin lähettää tekstareita kun en vielä kehannut / uskaltanut kasvotusten enkä ääneen puhua. Onko muita ? Miten sais helposti tytön ?

Äänestä

"hetken mielijohteesta" tulee tehtyä monia asioita...ihastutaan, rakastutaan, petetään, jätetään... pakko tunnustaa että on itsekin tullut tehtyä osa edellä mainituista... mutta se kuuluu elämään...

voisiko tytön asenne johtua vaikka siitä, että hän oikeesti välittää siusta mutta ei joko ole valmis seurustelemaan sen vakavammin tai pelkää esimerkiksi menettävänsä vapautensa...

ei vika oletettavasti ole sinussa... jos olisi olisit oletettavasti saanut niskaasi lähinnä haukkuja ja parjaamista...X/

ja ikävästä pääsee eroon sillä kun lähtee kavereiden kanssa vaikkapa ulos viettämään iltaa, menee leffaan yms. tekee kaikkea missä ei ehdi märehtiä omia murheita... kyllä se oma kulta jossain odottaa ja oletettavasti ilmestyy kuvioihin juuri sellaisessa paikassa ja vaiheessa kun sitä vähiten odottaa...=)

hauskaa syksyä siulle ja koitahan piristyä...:)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


yksinäinen 89 kirjoitti:

Yksi meidän luokkalainen, johon olin ihastunut, jätti minut. Tämä nuori naisen alku otti yhteyttä kesäloman aikana, kyselläkseen mopoista. Keskustelu johti siihen että kerroin että minulta puuttuu joku ja tunnen olevani yksin. Hän kuulemma oli myös vapaa. Kysyin häntä ulos ja hän suostui. Menimme paikkaan jossa saimme olla kahdestaan. Juttelimme kaikesta, mitä on tapahtunut ja tulee tapahtumaan... Sitten lopuksi kysyin, että voimmeko suudella ja hän myöntyi. Se tuntui ihanalta ja kaikki muu unohtui. Vein hänet kotiin, mutta kun pääsin ite kotiin, niin asiat alkoi mennä huonosti... Hän lähetti tekstarin ja sanoi että ei halua jatkaa, syynä oli kuulemma se että ei ollut toipunut edellisestä suhteesta ja että kaikki oli niin outoa(olimmehan tunteneet toisemme jo 9 vuotta). Minua ei tämä haitannut ja lupasin odottaa, mutta se oli kuulemma turhaa... Sanoin että voin tehdä hänen puolesta mitä vaan. Ei auttanut. Sitten aloin kysellä että oliko vika minussa, ja tähän vastaus kuului:"Sä olet just sitä mitä moni nainen haluaa..." Kerroin vielä tunteistani ja kysyin miksi hän oli suostunut ja vastaus oli että "hetken mielijohteesta". Hän halusi että ollaan vain kavereita ja suostuin. Mutta nyt on kamala olo. En tiiä että mitä teen. Olen taas yksin. "Sä löydät vielä jotain parempaa kuin mä" muistan hänen sanoneen... Olen kuulemma hänelle tärkeä, mutta vain kaverina ja olen sairaan hyvä jätkä... Vika ei kuulemma johtunut minusta. Mielessäni pyörii koko ajan miljoona asiaa ja päälimmäisenä hän. Voisiko joku kertoa että miten saan mielialani kohoamaan ja kuinka voin poistaa yksinäisyyden tunteen???

-miehen alku 89-

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu