Kertokaapa avioeron kokeneet miehet miten olette selviytyneet prosessista? Ne keinot jotka auttavat eteenpäin elämässä. Itselläni on avioero vireillä ja mietinkin tässä miten selvitä siitä? Pelkään että en pärjää itseni kanssa nimittäin, nytkin satuttaa niin pirusti. Parisuhteestani minulla on kaksi pientä lasta jotka tulevaisuudessa tulevat asumaan äitinsä kanssa. En aikaisemmin olisi uskonut että tämä on näin vaikeaa vaan, nyt tunnen sen kun tilanne on päällä.
Avioero...
...vireillä
81829
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Älä missään tapauksessa ainakaan ryyppäämään ala(sitä muuten moni nainen toivoo ja sitten saa oikein herkutella..:)
Kaverit ja ystävät on tärkeitä.Nyt muuten näkee ketkä ovat tosi ystäviä.
Uusi harrastus.
Ulkomaan matka.ihan seuramatkakin on hyvä.
Itse kyllä hommasin heti uuden naisen .Ei ehkä aina paras ratkaisu kun niin niistä kertakäyttönaisista ei jää kuin paha mieli.
Kirjeystäväkin on ok ihan sellainen oikea.
Se-lehdessä ja hymyssä taitaa olla ilmoituksia jne.
Kyllähän se on kova pala... ei uskoisi ellei ole itse kokenut ! Pari vuotta helposti menee toipuessa jos olet se jätetty osapuoli niinkuin usein miehen tapauksessa on. Omiin oloihin ei pitäisi jäädä vaan liikkeelle, vaikkei se olekaan helppo toteuttaa kun on lamaantunut olo pitkään. Tsemppiä !
Hei!
Sympatiani ovat puolellasi! En valitettavasti ole mies, enkä kokenut avioeroa (kuten viestissäsi toivoit vastaajilta), mutta minulle tuli silti tunne, että haluan vastata. Koita jaksaa, vaikka en voikaan tietää kuinka sinuun sattuu. Elämä jatkuu - pidäthän lapsiisi lämpimät välit! Lapset auttavat sinua varmasti sopeutumaan tilanteeseen jatkossa, mutta paljon vaaditaan sinulta voimia ja jaksamista. Et ole yksin - äläkä jää yksin. Kun pahin ahdistus ja suru helpottaa, katso eteenpäin!
jOhanna
MUISTA ettet koskaan huom. koskaan !! arvostele negatiivisesti vaimoasi jälkeenpäin lasten kuullen !! Sama koskee vaimoasi !
Muuten saat kaikki paskat päällesi viimeistään 10 vuoden päästä ja korkojen kera !!!
Yrittäkää selvittää asiat riitelemättä ja toista loukkaamatta. Elämä on niin lyhyt aika että sitä ei kannata tuhlata riitelyyn !!!!!
Terv, avioeroperheen lapsi.
Näin on tosiaankin sovittu vaimon kanssa. Oman lupaukseni pystyn kyllä pitämään ja luotan kyllä vaimoonikin siinä asiassa. Syy eroon on varmasti kummankin vanhemman syy...EI LASTEN.
Tiedän jo nyt että välillä sieppaa niin perkeleesti kun tulee ne "vanhat" sanomiset mieleen mutta pidän huolen myös siitä että lapset ei kuule mitään negatiivista äidistään.
Hyvät ystävänikin on jo nyt antanut tukeaan ja ovat kuunnelleet ottamalla myös kantaa.
SUURI KIITOS HEILLE...hyvistä neuvoistakin.
KUN NÄIN TON SUN JUTUN HETKEN LUULIN ETTÄ OLIN KIRJOITTANUT SEN ITSE. MEILLÄ ON SAMA TILANNE.
SEURUSTELTU 9V. NAIMISISSA VUODESTA 96. LAPSET POIKA 3V TYTTÖ 5V. OLEN SAANUT HENKISTÄ APUA GOLF YSTÄVÄLTÄ JOKA EROSI NOIN 10 V SITTEN JA TOISEN KERRAN 9KK SITTEN. ÄLÄ LIIKAA AJATTELE MENNEITÄ VAAN AJATTELE TULEVAISUUTTA JA MITÄ HYVÄÄ SIITÄ SEURAA VAIKKA PERKELEEN VAIKEAA SE ON. EN TIEDÄ MITEN TEILLÄ EROON PÄÄDYTTIIN ME VAIN KASVOIMME LASTEN SYNTYMÄN JÄLKEEN ERILLEEN. SYITÄ ON MONIA MUTTA SUURIN SYY EHKÄ ON TALON OSTO JA 5 VUOTTA KESTÄNYT REMONTTI MUIJALLE RIITTI. SE ETTÄ TALO ON MINUN NIMISSÄ JA AVIOEHTO TULI TEHTYÄ (ONNEKSI)
EI OIKEIN OLLUT MUIJAN MIELEEN. KUN MENIMME NAIMISIIN MUIJALLA EI OLLUT MITÄÄN JA MINULLA OLI 50.000K VELKAA. NYT MUIJALLA EI VIELÄKÄÄN OLE OMASTA MIELESTÄÄN MITÄÄN VAIKKA OLEN HOITANUT SILLE TALOT JA AUTOT YM.
TURHAA TYÖTÄKÖ? EHKÄ JOLLEKKIN NAISELLE SOPII ETTÄ MIES ANTAA KAIKEN KÄYTTÖÖN VAAN EI OMAKSI.
ILMAN AVIOEHTOA MILJOONAMARKKAA KÖYHENPI.
SIIS AINA LÖYTYY IHMINEN JOKA VÄLITTÄÄ.
LAPSIA RAKATAMME VARMASTI MOLEMMAT PIDÄ HUOLTA ETTÄ OLET KUITENKIN ISÄ ISOLLA I:LLÄ.
Moi!Omasta erosta on nyt kolme vuotta ja nyt alkaa pikkuhiljaa toipumaan. Kerron nyt ihan kaunistelematta,mitä se oli omalla kohdallani,joten yritä sinä välttää samoja virheitä.Olin se jätetty,mutta erottiin ihan ystävinä.Lapset jäi äidilleen ja se tunne,kun oli sitten omassa kämpässään yksin oli karmea. Aluksi tuli tunne,että oli pakko löytää äkkiä nainen,vaikka vaimo oli ollut ensimmäiseni ,enkä ollut siis mikään naistennielijä. Parin kuukauden päästä erosta tuli sitten yksi ihan mukava nainen kuvioihin ,mutta ihan liian äkkiä.En ollut valmis suhteeseen.Tuli toinen ja kolmas... sitten tuli viina kuvioihin,eikä sekään ollut ollut ongelmanani ennemmin.Vuosi meni ryypätessä rankasti. Istuin yksin kotona,katselin kuvia,itkin ja ryyppäsin ja pyörin itsesäälissä. Ainoat päivät,kun olin selvinpäin,oli ne viikonloput,kun lapset oli mulla. Sitten jo huomasin itsekin,ettei elämä voi näin jatkua.Otin itseäni niskasta kiinni ja pakottauduin liikkeelle.Viina jäi ja rupesin huolehtimaan itsestänikin.Nyt erosta on kolme vuotta ja tuska alkaa hellittämään. Uusi nainen on rinnalla ja välit lapsiin ja ex-vaimoon ovat uskomattoman hienossa kunnossa. Eli mitähän tuossa tuli järkevää... ei paljon,mutta 1.ÄLÄ ala leikkimään viinan kanssa 2.Älä kiirehdi uusien suhteiden kanssa 3.Pidä välit kunnossa lapsiisi ja ex-vaimoosi. 4. Anna sen tuskan tulla ulos,sillä ilman niitä itkuja ei toivukaan.
Älä tule katkeraksi,äläkä missään tapauksessa ala "käyttämään" naisia. Elämä alkaa taas hymyilemään,kun on itkunsa itkenyt ja antaa uusien asioiden tulla elämään. Toivottelen sulle voimia ja kärsivällisyyttä.
vireillä oleva mies!
Minulla on samat kokemukset joitakin kuukausia sitten. Muutin pois entisestä kodista. Lapset jäi äidilleen. Olen jätetty osapuoli ja tuleva ex on jättänyt paperin vireille. Pian tulee ero voimaan :-( Olen itkenyt ja ollut omissa oloissaan. töissä on vaikeaa mutta pakko jaksaa. Kahdelle lapselle on todella kova ikävä ja heillä on välillä hyvää ja vaikeaa. Pidän lapsiin yhteyttä tiiviisti. Mutta elämä jatkuu senkin jälkeen. Pulloon ei kannata turvautua ja pahentaa entisestään ja asiat vaan siirtyy aina tuonnemaksi. Itkut on aina sallittua ja se helpottaa tunteitaan. Keskustele kavereitten kanssa jos pystyt. Jos et niin hakeudu ammattiihmiseen ja siellä saat hyviä ajatuksia elämällesi. Minäkin käyn ja se auttoi jaksamaan eteenpäin. Nyt minulla on hyvä olo. Elämä pitää rakentaa uudestaan ihan perustuksia myöten ja pikku hiljaa siitä alkaa rakentua ja hahmottia taloksi toivotulla tavalla. LAita sähköpostia niin kerron lisää ja voimme vaihtaa tunteita.
Mutta ajattele näin. "lippu nousee hitaasti korkealle mutta varmasti, kun olet saavuttanut tavoitteeseen ja suomen lippu lepahtaa komeisti ja se tarkoittaa, että olet selvinnyt"
Kaikkea hyvää ja voimia vireille oleville miehille. Et ole yksin ja on monta muutakin kokeineita d:-)
Terveisin kokenut mies d:-)