Asuntohinnoissa ilmaa 45 prosenttia
Asunnonomistajille tämä vuosituhat on ollut kulta-aikaa. Tikkuakaan ei ole tarvinnut panna ristiin, vaan varallisuus on kasvanut pelkästään sohvalla löhöämällä. Asuntohinnoista jo 45 prosenttia on yleisen kustannustason ylittänyttä nousua.
o Taloushistoria ei tunne toista ilmiötä, joka olisi nostanut tavallisten kansalaisten varallisuutta yhtä voimakkaasti ja nopeasti koko maapallolla kuin viime vuosina tapahtunut asuntohintojen nousu. Tavallisen asunnonomistajan kannalta varallisuuden kasvu on kuitenkin osoittautumassa pelkäksi illuusioksi. Economist-lehden (18.6.) mukaan tämä taloushistorian suurin kupla puhkeaa ennemmin tai myöhemmin.
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1&lehti=262&artikkeli=7615
Kuplan puhkeaminen lähtee todennäköisimmin liikkeelle sijoittajista. He muuttavat ensimmäiset laskun merkit nähdessään asuntonsa rahaksi ja kiihdyttävät siten laskua. Takalan arvio on, että sijoittajat ovat meillä jo lopettaneet asuntojen ostot, koska tuotto-odotuksia ei enää pidetä hyvinä.
.
.
.
It-kuplaa suurempi puhallus
Asuntokupla on paisunut niin pitkään, että Economist pelkää sen voivan johtaa jopa maailmalaajuiseen taantumaan tai vähintäänkin nousun hidastumiseen.
.
.
.
Kuplan lähes yhtäaikainen puhkeaminen koko maapallolla on kansantalouksille ja tavalliselle kansalaiselle paljon ikävämpi ilmiö kuin se, että sijoittajien omaisuudet hävisivät it-yhtiöiden arvojen romahduksiin. Asuntokuplan rahallinen arvokin on paljon suurempi kuin pörssiarvoissa ollut ilma 2000-luvun alussa.
.
.
.
Korkeita, maksukyvyn äärirajoilla olevia asuntolainoja eivät ole ottaneet yksistään uusien asuntojen ostajat. Myös vanhojen asuntojen omistajat ovat kasvaneen varallisuutensa huumassa lisänneet velkataakkaansa ostamalla esimerkiksi kesämökkejä tai kakkosasuntoja. Osa on voinut ajatella turvata eläkkeensä sijoitusasunnon avulla. Rahaa on virrannut myös kulutukseen.
.
.
.
Periaatteessa asunnon hinnan pitäisi olla sellainen, että vuokralle laitettaessa vuokratulot kattaisivat pääoman, korot ja muu kulut ja siitä saisi vielä kohtuullisen koronkin pääomalle. Nyt tällaista tasapainoa ei ole, vaan myyntihinnat ovat etääntyneet vuokrista. Jotta tasapainotilanteeseen päästäisiin, pitäisi joko asuntohintojen laskea tai vuokrien nousta reippaasti. Jälkimmäistä Takala pitää kuitenkin epätodennäköisenä ja hitaasti vaikuttavana mahdollisuutena, vaikka vuokrasääntely onkin poistunut. Viime vuosina vuokratason nousu ei ole vastannut edes yleistä ansiotason nousua.
.
.
.
Eri maiden keskuspankit ovat viime aikoina äänekkäästi varoitelleet asunnonostajia asuntomarkkinoiden riskeistä. Meillä Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen varoitukset ovat tosin menneet paljon huonommin perille kuin 1990-luvun alussa, jolloin hän valtiovarainministerinä puhkaisi silloisen asuntokuplan.
Jäitä hattuun asuntomarkkinoilla
Pari viikkoa sitten julkistettu tutkimus osoittaa, että suomalaisten euron myötä heikentynyt hintatietoisuus ei ole parantunut kolmessa vuodessa. Toki on huolestuttavaa, jos kansalaiset eivät miellä tarkasti jokapäiväisten ostostensa hintoja. Kokonaan eri suuruusluokan asia kuitenkin on, että asuntomarkkinoilla monen hintatietoisuus näyttää olevan tyystin hukassa.
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1&jarj=2&lehti=261&artikkeli=7601
http://www.iltalehti.fi/2005/07/27/kuluttaja/200507273315628_ku.shtml
Älä maksa tyhjästä!
27.7.2005 0:05
Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnoissa on ilmaa jo 45 prosenttia.
Asiantuntijan mukaan korkojen nousu parilla prosentilla laskisi nopeasti asuntojen hintoja. Samalla kotitalouksien lainakustannukset kasvaisivat selvästi.
Edullisista lainoista hullaantuneen asunnon ostajan kannattaa varautua asuntohintojen merkittävään laskuun tulevina vuosina.
Asuntojen hintakuplasta on haluttu vaieta, vaikka kaikki merkit viittaavat hintojen liialliseen nousuun. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat nousseet vuoden 1998 jälkeen noin 60 prosenttia, kun kuluttajahintojen kasvu on samana aikana ollut 15 prosenttia. Tällä laskutavalla asuntojen hinnoissa olisi ilmaa 45 prosenttia.
- Kun kupla puhkeaa, asunnosta ei välttämättä saa omiaan takaisin. Tärkeintä on huolehtia siitä, että tulot riittävät muutaman prosentin koronnousuun, Suomen Pankin ekonomisti Kari Takala sanoo.
Hintakupla uhkaa eniten syrjäseudulla asuvia, joiden voi olla vaikea saada asuntoaan myydyksi laskusuhdanteen aikana. Suurin hinnanlasku kohdistuisi kaupunkien keskustoissa sijaitseviin asuntoihin, jotka ovat kallistuneet eniten.
Velkaantuneisuus kasvaa nopeasti
Takalan laskelmien mukaan asuntojen hinnat kääntyvät nopeasti laskuun, jos korkotaso nousee 2-3 prosenttia.
- Jos pystyy huolehtimaan velanhoitomenoista, kuplan puhkeaminen ei ole välttämättä ongelma. Silloin voi jäädä odottamaan seuraavaa nousukautta.
Takalan mukaan asuntojen hintasykli kestää keskimäärin 12 vuotta. Tämän jälkeen hinnat kääntyvät laskuun.
Uhkakuvaa pimentää suomalaisten nopeasti kasvanut velkaantuneisuus. Suomalaisilla kotitalouksilla on velkaa keskimäärin 80 prosenttia vuosituloista. Houkutus asuntolainojen ottamiseen on kasvanut, kun pankit ovat tarjonneet lainaa jopa ilman takaajia tai lisävakuuksia.
- Ihmiset eivät osaa tunnistaa riskejä. Monille on syntynyt matalien korkojen takia harhakuva halvoista asunnoista. Eihän kukaan voi oikeasti väittää mitään sellaista.
Asunnonomistajille tämä vuosituhat on ollut kulta-aikaa. Tikkuakaan ei ole tarvinnut panna ristiin, vaan varallisuus on kasvanut pelkästään sohvalla löhöämällä. Asuntohinnoista jo 45 prosenttia on yleisen kustannustason ylittänyttä nousua.
o Taloushistoria ei tunne toista ilmiötä, joka olisi nostanut tavallisten kansalaisten varallisuutta yhtä voimakkaasti ja nopeasti koko maapallolla kuin viime vuosina tapahtunut asuntohintojen nousu. Tavallisen asunnonomistajan kannalta varallisuuden kasvu on kuitenkin osoittautumassa pelkäksi illuusioksi. Economist-lehden (18.6.) mukaan tämä taloushistorian suurin kupla puhkeaa ennemmin tai myöhemmin.
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1&lehti=262&artikkeli=7615
Kuplan puhkeaminen lähtee todennäköisimmin liikkeelle sijoittajista. He muuttavat ensimmäiset laskun merkit nähdessään asuntonsa rahaksi ja kiihdyttävät siten laskua. Takalan arvio on, että sijoittajat ovat meillä jo lopettaneet asuntojen ostot, koska tuotto-odotuksia ei enää pidetä hyvinä.
.
.
.
It-kuplaa suurempi puhallus
Asuntokupla on paisunut niin pitkään, että Economist pelkää sen voivan johtaa jopa maailmalaajuiseen taantumaan tai vähintäänkin nousun hidastumiseen.
.
.
.
Kuplan lähes yhtäaikainen puhkeaminen koko maapallolla on kansantalouksille ja tavalliselle kansalaiselle paljon ikävämpi ilmiö kuin se, että sijoittajien omaisuudet hävisivät it-yhtiöiden arvojen romahduksiin. Asuntokuplan rahallinen arvokin on paljon suurempi kuin pörssiarvoissa ollut ilma 2000-luvun alussa.
.
.
.
Korkeita, maksukyvyn äärirajoilla olevia asuntolainoja eivät ole ottaneet yksistään uusien asuntojen ostajat. Myös vanhojen asuntojen omistajat ovat kasvaneen varallisuutensa huumassa lisänneet velkataakkaansa ostamalla esimerkiksi kesämökkejä tai kakkosasuntoja. Osa on voinut ajatella turvata eläkkeensä sijoitusasunnon avulla. Rahaa on virrannut myös kulutukseen.
.
.
.
Periaatteessa asunnon hinnan pitäisi olla sellainen, että vuokralle laitettaessa vuokratulot kattaisivat pääoman, korot ja muu kulut ja siitä saisi vielä kohtuullisen koronkin pääomalle. Nyt tällaista tasapainoa ei ole, vaan myyntihinnat ovat etääntyneet vuokrista. Jotta tasapainotilanteeseen päästäisiin, pitäisi joko asuntohintojen laskea tai vuokrien nousta reippaasti. Jälkimmäistä Takala pitää kuitenkin epätodennäköisenä ja hitaasti vaikuttavana mahdollisuutena, vaikka vuokrasääntely onkin poistunut. Viime vuosina vuokratason nousu ei ole vastannut edes yleistä ansiotason nousua.
.
.
.
Eri maiden keskuspankit ovat viime aikoina äänekkäästi varoitelleet asunnonostajia asuntomarkkinoiden riskeistä. Meillä Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen varoitukset ovat tosin menneet paljon huonommin perille kuin 1990-luvun alussa, jolloin hän valtiovarainministerinä puhkaisi silloisen asuntokuplan.
Jäitä hattuun asuntomarkkinoilla
Pari viikkoa sitten julkistettu tutkimus osoittaa, että suomalaisten euron myötä heikentynyt hintatietoisuus ei ole parantunut kolmessa vuodessa. Toki on huolestuttavaa, jos kansalaiset eivät miellä tarkasti jokapäiväisten ostostensa hintoja. Kokonaan eri suuruusluokan asia kuitenkin on, että asuntomarkkinoilla monen hintatietoisuus näyttää olevan tyystin hukassa.
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1&jarj=2&lehti=261&artikkeli=7601
http://www.iltalehti.fi/2005/07/27/kuluttaja/200507273315628_ku.shtml
Älä maksa tyhjästä!
27.7.2005 0:05
Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnoissa on ilmaa jo 45 prosenttia.
Asiantuntijan mukaan korkojen nousu parilla prosentilla laskisi nopeasti asuntojen hintoja. Samalla kotitalouksien lainakustannukset kasvaisivat selvästi.
Edullisista lainoista hullaantuneen asunnon ostajan kannattaa varautua asuntohintojen merkittävään laskuun tulevina vuosina.
Asuntojen hintakuplasta on haluttu vaieta, vaikka kaikki merkit viittaavat hintojen liialliseen nousuun. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat nousseet vuoden 1998 jälkeen noin 60 prosenttia, kun kuluttajahintojen kasvu on samana aikana ollut 15 prosenttia. Tällä laskutavalla asuntojen hinnoissa olisi ilmaa 45 prosenttia.
- Kun kupla puhkeaa, asunnosta ei välttämättä saa omiaan takaisin. Tärkeintä on huolehtia siitä, että tulot riittävät muutaman prosentin koronnousuun, Suomen Pankin ekonomisti Kari Takala sanoo.
Hintakupla uhkaa eniten syrjäseudulla asuvia, joiden voi olla vaikea saada asuntoaan myydyksi laskusuhdanteen aikana. Suurin hinnanlasku kohdistuisi kaupunkien keskustoissa sijaitseviin asuntoihin, jotka ovat kallistuneet eniten.
Velkaantuneisuus kasvaa nopeasti
Takalan laskelmien mukaan asuntojen hinnat kääntyvät nopeasti laskuun, jos korkotaso nousee 2-3 prosenttia.
- Jos pystyy huolehtimaan velanhoitomenoista, kuplan puhkeaminen ei ole välttämättä ongelma. Silloin voi jäädä odottamaan seuraavaa nousukautta.
Takalan mukaan asuntojen hintasykli kestää keskimäärin 12 vuotta. Tämän jälkeen hinnat kääntyvät laskuun.
Uhkakuvaa pimentää suomalaisten nopeasti kasvanut velkaantuneisuus. Suomalaisilla kotitalouksilla on velkaa keskimäärin 80 prosenttia vuosituloista. Houkutus asuntolainojen ottamiseen on kasvanut, kun pankit ovat tarjonneet lainaa jopa ilman takaajia tai lisävakuuksia.
- Ihmiset eivät osaa tunnistaa riskejä. Monille on syntynyt matalien korkojen takia harhakuva halvoista asunnoista. Eihän kukaan voi oikeasti väittää mitään sellaista.
Vastaukset 12
Vanhimmat
http://www.iltalehti.fi/osastot/kuluttaja/200507273315628_ku.shtml
ALE -70% syksyllä
... näin se on. sano minun sanoneeni.
Turhaa jauhatte paskaa! Tuota samaahan on jauhettu jo monta vuotta, ja hinnat vaan nousee koko ajan! Mitään romahdusta ei tule. Vuonna -89 oli korot yli 10% ja -90 luvun alussa tuli lama, nyt on ihan eri tilanne. Eikä hinnatkaan ole niin korkeat ottaen huomioon korot! Vaikka ostin halvalla -91 oli korko yli 10% joten on kämpälle tullut silti hintaa. Mikä nyt aiheuttais romahduksen?
"Mikä nyt aiheuttais romahduksen?"
Se kun minä sanon:
ALE -70% syksyllä
"Mikä nyt aiheuttais romahduksen?"
Mm. juuri tähän kysymykseen jo paljonkin siteerattu The Economist lehden 16.6 artikkeli antaa vastauksia noin periaatteellisessa mielessä. Mutta kuten tiedämme ei elävässä elämässä teoriat ei suinkaan aina toteudu. Jälkiviisaus on sitä helpointa. Olipa kyseessä sitten öljyn, kullan, asuntojen tai vaikkapa kahvin hintojen kehitys.
Artikkeli on muuten netissä luettavana ao. lehden sivuilla: "The global housing boom". Juttu alkaa suorasukaisesti sanoessaan heti ekassa virkkeessä että maailmanlaajuinen hintojen nousu asunnoissa on maailmanhistorian suurin kulpa.
Artikkelin luettuani huomaan yllättäen ettei ole niinkään jännittävää kuinka hintojen kehitys Suomessa tullee menemään. Vaan se että mikä on tilanne maailmanlaajuisesta perpektiivistä seuraavan 10v aikana. Asuntojen hinnoilla kun on pahimmillaan melkoiset vaikutukset koko talouselamään. Oman asunnon voimakas hinnannousu kun saa ihmiset kuluttamaan tavallista iloisemmin ja taas päinvasoin. Jos mennään useammissa maissa yhtäaikaa Japanin jälkiä (niin kuin Saksa tunuu jo aloittaneen) saattaa olla tulossa pitkä ja kivulias hivutus laajemminkin.
varmana. minä sanon niin!
Korot nytkähti taas alaspäin, Taloussanomat tänään!
Eli mitä haluat sanoa kommentillasi?
Korot voi todellakin nytkähdellä alaspäin vielä jonkun vuoden. Japanin nollakoroihin on vielä matkaa jos samaa tautia Eurooppaankin olla nyt hankkimassa. Nollakorot ei pal auta jos on nolla-tai miinusmerkkinen inflaatio jne.
Japanissa asuntojen hinnat eivät romahtaneet. Ne ovat yksinkertaisesti laskeneet suht tasaisen TAPPAVASTI jo 15 vuotta.
Hei haloo!Seuraa maailman tilannetta.Muualla Euroopassa hinnat ovat jo tippuneet kovastikin,eikä Suomessa enää pitkään voida hintoja keinotekoisesti ylhäällä pitää.Tai jos pidetään,rysäys on sitä suurempi.Valitettava,että suurin osa Suomalaisasta on edelleen sitä mieltä:Että ei ne hinnat mihinkään laske!Mutta toki epäilijöiden joukko nousee koko ajan.Viimeistään ensi keväänä hintojen täytyy romahtaa!
Paljonkos se varallisuutesi on viiden vuoden aikana kasvanut, jos vuokrakuittipinon kasvua ei lasketa?
tämäkin profetia.
VITUTTAAKO, MITÄ??!!