Sanomalehti Etelä-Saimaa taisi tänään tulla joka kotiin. Syynä on se että lehti täyttää 120 vuotta. On tehty ihan erityinen juhlanumerokin.
Lehtihän on nykyään niin sanotusti sitoutumaton ja osa mahtavaa valtakunnallista lehtikonsernia. Samalla osa suomalaista sananvapautta. Suomalainen sananvapaus on hyvin yksissä käsissä.
Lehdessä on omistajan, Suomen rikkaimman miehen Aatos Erkon haastattelu. Kuinkas muuten. Erkko kantaa huolta siitä että yhteiskunta jakaantuu rikkaisiin ja köyhiin. Kuinkas muuten. Ei kai Erkko nyt mene sanomaan ettei kanna mitään huolta siitä vaikka yhteiskunta jakaantuu rikkaisiin ja köyhiin. Toimittaja on kiltisti tehnyt jutun siitä mitä Erkko on sanonut. Kuinkas muuten. On se elettävä toimittajankin.
Hassua, että vaikka lehden historiaa juhlanumerossa käsitelläänkin, ei mainita esim. pitkäaikaista päätoimittajaa Lauri Sarhimaata. Sarhimaa oli se joka torjui ensimmäisen lehteä uhanneen kaupallisen hyökkäyksen. Hänen nimensä ei nyt enää taida kuulua erkkolaisen sananvapauden piiriin. No on se elettävä toimittajienkin.
En ole pitkiin pitkiin aikoihin enää tilannut tai lukenut Etelä-Saimaata. En tiedä minkälaatuinen lehti se yleensä nykyisin on. Ne satunnaiset numerot joita olen jossain silmäillyt ovat olleet tyypillisesti erkkolaisen journalismin tyylinäytteitä. Esimerkiksi henkilöiden nimiä mainitaan paljon, ja nimet myös painetaan tummennettuina, mutta mitään rajuja kannanottoja ei sallita.
Juuri Etelä-Saimaan kaltaisen kaupallisen median vaikutuksesta Suomesta on voinut vapaasti ja kenenkään pahemmin kampoihin panematta kehittyä rajusti kasvavien tuloerojen maa. Yhteiskuntakritiikille ei ole annettu tarpeeksi mahdollisuuksia. Palstatilaa annetaan vain Erkolle joka käyttää tämänkin aiheen nostaakseen omaa imagoaan.
Siinä riittää vielä nostamista.
Lehtihän on nykyään niin sanotusti sitoutumaton ja osa mahtavaa valtakunnallista lehtikonsernia. Samalla osa suomalaista sananvapautta. Suomalainen sananvapaus on hyvin yksissä käsissä.
Lehdessä on omistajan, Suomen rikkaimman miehen Aatos Erkon haastattelu. Kuinkas muuten. Erkko kantaa huolta siitä että yhteiskunta jakaantuu rikkaisiin ja köyhiin. Kuinkas muuten. Ei kai Erkko nyt mene sanomaan ettei kanna mitään huolta siitä vaikka yhteiskunta jakaantuu rikkaisiin ja köyhiin. Toimittaja on kiltisti tehnyt jutun siitä mitä Erkko on sanonut. Kuinkas muuten. On se elettävä toimittajankin.
Hassua, että vaikka lehden historiaa juhlanumerossa käsitelläänkin, ei mainita esim. pitkäaikaista päätoimittajaa Lauri Sarhimaata. Sarhimaa oli se joka torjui ensimmäisen lehteä uhanneen kaupallisen hyökkäyksen. Hänen nimensä ei nyt enää taida kuulua erkkolaisen sananvapauden piiriin. No on se elettävä toimittajienkin.
En ole pitkiin pitkiin aikoihin enää tilannut tai lukenut Etelä-Saimaata. En tiedä minkälaatuinen lehti se yleensä nykyisin on. Ne satunnaiset numerot joita olen jossain silmäillyt ovat olleet tyypillisesti erkkolaisen journalismin tyylinäytteitä. Esimerkiksi henkilöiden nimiä mainitaan paljon, ja nimet myös painetaan tummennettuina, mutta mitään rajuja kannanottoja ei sallita.
Juuri Etelä-Saimaan kaltaisen kaupallisen median vaikutuksesta Suomesta on voinut vapaasti ja kenenkään pahemmin kampoihin panematta kehittyä rajusti kasvavien tuloerojen maa. Yhteiskuntakritiikille ei ole annettu tarpeeksi mahdollisuuksia. Palstatilaa annetaan vain Erkolle joka käyttää tämänkin aiheen nostaakseen omaa imagoaan.
Siinä riittää vielä nostamista.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eräässä Rauhan alueeseen liittyneessä uutisessa oli kaivettu jonkun yhtiön taustalta erään lappeenrantalaisen metallipajan henkilöitä. Sitten metallipajan varmaan yli 10 vuotta vanhasta nimestä oli väännetty suomennos "huijaa minua". Väännös oli niin naurettava ja loukkaava, että ihmettelen miksei asiasta noussut suurempaa kohua. Julkinen anteeksipyyntö olisi ollut vähintään paikallaan.
Miuta ei vaivaa nuo yksittäiset aatokset niinkään (tai niistä mahdollisesti syntyvä linja), ainahan lehdistö on kirjoittanut mitä haluaa ja järkevä immeinen muodostaa mielipiteensä kokonaisuuden perusteella, ei sen mukaan mitä toiset sanovat. Sitä ei tietysti voi kiistää etteikö yleinen mielipide olisi "suurten" puolella.
Etelä-Saimaassa vaivaa enemmänkin arkipäiväinen kädettömyys pienessä osassa toimituskuntaa; joskus tuntuu siltä, että kielen opiskelu on rajoittunut peruskouluun ja syvällisimmät sanottavat kaivetaan Prisman kassajonosta. Tämä ilmiö vaivaa yleensä paikallis-, ei maakuntalehtiä. Totta kai lehdellä on myös ne hyvät toimittajansa, joiden tekstejä seuraa mielellään.
E-S ajaa silminnähtävän innokkaasti lappeenrantalaista kusisukkaperinnettä. Esimerkkinä vaikkapa tapaus Huhtiniemen kaivaukset. Faktat saa heittää roskiin, tärkeintä on hyssytellä. Ainostaan kaupunkilaisten hyväksymistä asioista on lupa kirjoittaa (miksi juuri kyseinen asia koetaan täällä niin vaikeana, sitä en ymmärrä).
Tämä kommentti ei ole pelkästään suunnattu Etelä-Saimaalle, vaan yhtä lailla sitä voi soveltaa Hesariin ja muillekin lehdilla.
Minua lukijana hämmästyttää se, mihin on kahdonnut nykyisten journalismi nykyisistä sanomalehdistä. Lehtiin on lähinnä kopioitu uutiset sellaisinaan. Minkä ihmeen takia luen lehtiä, jos samat "tiedotukset" voi kuunnella radion tai tv:n uutislähetyksistä.
Onneksi meillä on vielä sentää Suomen kuvalehti, jossa on aikaa/resursseja toimittajilla.
Vai että päätoimittaja Sarhimaa.. taitaa tämä Viikkolehti Seepraan kirjoittava Jutta Sarhimaa olla jotain sukua ko. henkilölle? En kyllä ihmettele, ainakaan kirjoittajan taidoilla hän ei ole päässyt lehden sivuille, sellasta kakkaa on kirjoitukset. Onhan se tietty kiva jos isi sponsoroi palstatilaa kakaroilleen..
Aikaisempina vuosina kaupungin ilmaisjakelulehdet taisivat osallistua Linnoituksen Yön sponsorointiin ja järjestelyihin. Nyt niissä ei mainittu koko juhlaa. Ei ennen, ei jälkeen. Ei sanaakaan. Ei ohjelmaa, ei jälkivaikutelmia. Tai no mitä siellä nyt muka ohjelmaa sitten edes oli.
Mikä juttu tämä on? Etelä-Saimaa antoi palstatilaa juhlan järjestäneiden teinipeelojen selittelyille. Ei edes kritiikin poikasta, ymmärrystä ja kehuja vaan. Mikä sorkka Etelä-Saimaalla on epäonnistuneen yön sopassa?
Eipä tarvitse kaukaa hakea:
http://www.linnoituksenyo.fi/yhteistyokumppanit.html