Luin jostakin(?) Buddhan suuhun laitetut otsikon sanat. Ne jäivät mieleeni vaivaamaan suuresti. En keksi yhtäkään jo tunnettua viisasta ajatusta, johon otsikko ei olisi tienviittana. Ja tiedän hyvin, ettei tienviitta ole sama kuin määränpää.
Olenko ihan hölmö?
Olenko ihan hölmö?
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Tämä on, koska tuo on."
Tuo otsikko viittaa Buddhan opetukseen ehdonvaraisesta olemassaolosta (pratitya-samutpada).
Kaikki maailmankaikkeuden ilmiöt - esineet, asiat, ja olennot - ovat olemassa vain suhteessa kaikkeen muuhun, niillä ei todellisuudessa ole mitään itsenäistä, erillistä olemassaoloa, vaikka pinnalta katsoen niin saattaa näyttääkin.
Maailmankaikkeus on siis jatkuvaa virtaa, olosuhteiden vuorovaikutusten verkosto.
vaikka kuinka tuntuisi hyvältä, perimmäistä todellisuutta on mielestäni turha yrittää vangita minkäänlaiseen virkkeeseen. Ja toisaalta, jos oletan ettei suuri totuus ole minkään ajatuksen tavoitettavissa, tämä oletus ei lisää tietoani maailmasta pätkääkään.
Kyllähän toki on sanottava, että keskinäisriippuvuuden oivaltaminen voi auttaa vapautumaan ainakin jossain määrin esim. sellaisista pinttyneistä harhaluuloista kuin psykologisesta aikakäsityksestä riippuvainen kausaatio.
on samanlainen harha kuin tyhjyys, todellisuus, minä,...
Käsite jolla on helppo operoida, mutta sitä ei ole.
Ja rohkenen olla sitä mieltä että keskinäisriippuvuus on samaa laatua. Mutta pakkohan sinun on antaa sille nimi jotta siitä voi puhua.
Kausaatio - jos tarkoitat syy-seuraus suhdetta on sekin uskon asia. Sitä ei voi todistaa olettamatta kausaliteettia eli kehässä ollaan.
Jos ollaan tarkkana aikamuotojen kanssa, niin Buddhan väitetään sanoneen, että "Tämä on, koska tuo ON" eikä OLI. Lieneekö tarkoituksellista. "Tämä on, koska tuo OLI" viittaisi syy-seuraus-suhteeseen. Jotakin tapahtui ensin, minkä takia tapahtui jotakin muuta toiseksi.
"Tämä on, koska tuo ON" tuntuisi viittaavan keskinäisolemiseen ajattomassa todellisuudessa, siis todellisuudessa ilman aikakäsitystä.
en huomaa muuta väittäneenikään.
Kausaliteetissa on selkeästi on - oli asetelma.
Ilmaisu "ilman aikakäsitystä" on outo, aivankuin "en voi sanoa mitään siitä onko aika olemassa vai ei". Buddhan aikakäsityksestä en rohkene väittää mitään, aika liittyy tapahtumien järjestykseen. Järjestyksen olemassaoloa ei Buddha kai kiellä.
Aloha! vain all! Ensimmäistä kertaa täällä palstalla ja kaiketi viimeistä.
Todellisuus onkin mielestäni ainoastan käsiten ei fakta.
Todellisuutta on yhtä monta kuin on ajattelijaakin, ainoa todellisuus meille on kulloisetkin ajatuksemme, käsityksemme, uskomuksemme jne. Tai näistä jälikimmäisistä muovautuu ajatuksen laatu ja suunta jotka taas määrää henkilökohtaisen todeliisuutemme.
Mutta perimmäinen todelisuus?.. lukee kirjoissa mitä tahansa niin harva jos kukaan kykenee elämäsä aikana sitä selvästi näkemään, ja mihinkään opuksiin ei kannata sokeasti luottaa. Onhan olemassa myös ns. valastuneita ihmisiä mutta todellisuus jonka nämä tuntevat on ykseys. Sitähän se varmasti perimmiltään on, olen tuntenut sen monesti itsekin, varsinkin yötä päivää rankasti mietittyäni totuutta yms. Tunne on riemullinen, vahinko että se katoaa jonka jälkeen onkin jäljellä varjo vain. Kyse on aina vastakkain asettelusta, mitä suurempi kuilu sitä suurempi autuus. Kovin tuskaisina aikoina saapunut taivas onkin normaali olotila. Onneksi aina ei tarvitse voida hyvin, silloinhan ei tuntisi olaan enää koskaan hyväksi... vain neutraaliksi, ja minä tunne mielummin jotain muuta kuin seisovaa ilmaa.
Minä uskon vain energiaan. Käsitys Jumala on energiaa, energiaa on kaikki näkyvä ja meidän silmille näkymätön. Energia on ollut aina ja tulee aina olemaan, eihän energia voi kadota vain muuttaa muotoaan. Tämä energia on viisasta energiaa, sitä josta kaikki kasvaa, saa alkunsa ja loppunsa.
Minä olen täysin tietämätön, sen voin rehellisesti myöntää. Luulen kyllä paljon aika-ajoin, luulo se ei merkitse taasen pohjimmiltaan yhtikäs mitään. Kannataa kyseenalaistaa, ei koskaan olettaa mitään.
Itsensä ulkopuolelle on hyvä harjoitella pääsemään, ottamaan hieman etäisyyttä todellisuuteensa. Olemme liian kiinni ajatuksissamme ja näkemyksissämme. Harva kykenee iroottautumaan ja näkemään objektiivisesti.
Tämä irtiriuhtaisu laajentaa hirmuisesti näkemystä, avaa silmät huomaamaan kuin koneellisesti ihmiset toimivat, ja poimivat valmiita ajatusmalleja ilmasta kulloisenkin trendin mukaan. kyseenalaistamatta juuri koskaan mitään.. näkemällä hyvin rajallisesti. Totuus on usein vain uskomukset ja juurtuneet, paikallaan takovat ajatuskuviot.
Kriisin sattuessa järkyy koko maailma koko olemus natisee liitoksistaan. Hallinan menettäminen on useimmilla mitä pahin isku. Täytyy osata luopua kontrollista, luopua varmuudesat ja natautua, anatautuminen ei ole luovuttamista. Täytyy ottaa läheisyyttä tunteisiinsa. Nykymaailmassa harva enää on edes himan tietoinen sisällään vellovista pohjimmaisista tunteista.
Onneksi olkoon mikäli olit urhea ja jaksoit lukea taas yhden uskomuksen lisää.
Kristian: Gipran
Aloha! vain all! Ensimmäistä kertaa täällä palstalla ja kaiketi viimeistä.
Todellisuus onkin mielestäni ainoastaan käsite ei fakta.
Todellisuutta on yhtä monta kuin on ajattelijaakin, ainoa todellisuus meille on kulloisetkin ajatuksemme, käsityksemme, uskomuksemme jne. Tai näistä jälkimmäisistä muovautuu ajatuksen laatu ja suunta jotka taas määrää henkilökohtaisen todellisuutemme.
Mutta perimmäinen todellisuus?.. lukee kirjoissa mitä tahansa niin harva jos kukaan kykenee elämässä aikana sitä selvästi näkemään, ja mihinkään opuksiin ei kannata sokeasti luottaa. Onhan olemassa myös ns. valaistuneita ihmisiä mutta todellisuus jonka nämä tuntevat on ykseys. Sitähän se varmasti perimmiltään on, olen tuntenut sen monesti itsekin, varsinkin yötä päivää rankasti mietittyäni totuutta yms. Tunne on riemullinen, vahinko että se katoaa jonka jälkeen onkin jäljellä varjo vain. Kyse on aina vastakkain asettelusta, mitä suurempi kuilu sitä suurempi autuus. Kovin tuskaisina aikoina saapunut taivas onkin normaali olotila. Onneksi aina ei tarvitse voida hyvin, silloinhan ei tuntisi olaan enää kos-kaan hyväksi... vain neutraaliksi, ja minä tunne ennemmin jotain muuta kuin seisovaa ilmaa.
Minä uskon vain energiaan. Käsitys Jumala on energiaa, energiaa on kaikki näkyvä ja meidän silmille näkymätön. Energia on ollut aina ja tulee aina olemaan, eihän energia voi kadota vain muuttaa muoto-aan. Tämä energia on viisasta energiaa, sitä josta kaikki kasvaa, saa alkunsa ja loppunsa.
Minä olen täysin tietämätön, sen voin rehellisesti myöntää. Luulen kyllä paljon aika-ajoin, luulo se ei merkitse taasen pohjimmiltaan yhtikäs mitään. Kannattaa kyseenalaistaa, ei koskaan olettaa mitään.
Itsensä ulkopuolelle on hyvä harjoitella pääsemään, ottamaan hieman etäisyyttä todellisuuteensa. Olemme liian kiinni ajatuksissamme ja näkemyksissämme. Harva kykenee irrottautumaan ja näke-mään objektiivisesti.
Tämä irtiriuhtaisu laajentaa hirmuisesti näkemystä, avaa silmät huomaamaan kuin koneellisesti ihmiset toimivat, ja poimivat valmiita ajatusmalleja ilmasta kulloisenkin trendin mukaan. kyseenalaistamatta juuri koskaan mitään.. näkemällä hyvin rajallisesti. Totuus on usein vain uskomukset ja juurtuneet, pai-kallaan takovat ajatuskuviot.
Kriisin sattuessa järkkyy koko maailma koko olemus natisee liitoksistaan. Hallinnan menettäminen on useimmilla mitä pahin isku. Täytyy osata luopua kontrollista, luopua varmuudesta ja antautua, antau-tuminen ei ole luovuttamista. Täytyy ottaa läheisyyttä tunteisiinsa. Nykymaailmassa harva enää on edes himan tietoinen sisällään vellovista pohjimmaisista tunteista.
Onneksi olkoon, olit urhea ja jaksoit lukea taas yhden uskomuksen lisää.
Kristian Gipran
olen energian kannattaja.
Kuudes ydinvoimala pitäisi rakentaa.
Ken tahtoo, niin aina kaikessa. Sinä voit epäillä energiaa, mutta tosiasioita et. Mihin mahtaa puu kadota palaessaan, se vain katoaa eikö vain?
Mikään olemassa oleva ei voi hävitä lopullisesti, muuttaa vai muotoaan.
Aivan mahdoton ajatus että jokin lakaa olemasta, mikään ei lakaa olemasta kuin tietyssä olomuodossa.
mitähän tosiasioita tarkoitat?
Se mikä aiheuttaa allergiaa on kun sanoja käytetään eri merkityksessä kuin mikä on tavallaan sopimus.
Tiedän energiasta sen verran että uskon pystyväni keskustelemaan, onhan se ollut osa ammattiani.
Tuosta muuttumisesta:
Severino sanoo "toiseksi muuttuminen on mahdotonta, koska silloin jokin, jolla on oma erityisyytensä muuttuisi joksikin toiseksi menettäen samalla erityisyytensä."
lue http://www.netn.fi/198/netn_198_kirja2.html
Mahdottomia ajatuksia ?
Muuttuminen liittyy ajan kulumiseen. Buddhalaisella palstalla kun ollaan, mikä oli Buddhan käsitys ajasta?