Kävin katsomassa noita uusimpia keskusteluja tällä palstalla.
Alkoi mielettömästi ärsyttää, kun koko ajana puhutaan lihavuuden vaihtoehtona laihuus.
Eiköhän terveydelle ja ulkonäölle oli kaikkein parasta noiden välimuoto?
Itse sanon jonkun ihmisen olevan lihava, vain jos hän vaikuttaa sairaalloisen lihavalta...
Meillähän olisi täällä maailmassa tosi tylsää, jos kaikki ihmiset olisivat samanlaisia!
Alkoi mielettömästi ärsyttää, kun koko ajana puhutaan lihavuuden vaihtoehtona laihuus.
Eiköhän terveydelle ja ulkonäölle oli kaikkein parasta noiden välimuoto?
Itse sanon jonkun ihmisen olevan lihava, vain jos hän vaikuttaa sairaalloisen lihavalta...
Meillähän olisi täällä maailmassa tosi tylsää, jos kaikki ihmiset olisivat samanlaisia!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Miksi lihavat vastaavat kritiikkiin ettei laiha tai anorektinen näytä hyvältä? Lihavat yleistävät että mallit ovat anorektikkoja. Todellisuudessa vain hyvin pieni osa malleista on anorektisen laihoja. Lihavuus ei riipu painoindeksistä. Painoindeksin mukaan hyvin treenattu lihaksikas urheilija voi olla lihava, ja pallomahainen pienilihaksinen ihminen voi olla normaalipainoinen.
Itsepetos on lihavilla yleistä. Ei tunnusteta olevansa lihavia jos ylipainoa on "vain" 20kg, tai jos läskimakkaroista huolimatta painoindeksi on normaalipainon ylärajoilla. Ei lihava muutu itse yhtään kauniimmaksi haukkumalla hoikkia ja kauniita anorektikoiksi, eikä hän laihdu sanomalla että vain sairaalloisen lihava on lihava.
Lihavuuden yhteydessä laihalla tarkoitetaan usein sellaista jolla ei ole ylipainoa. Terveydelle ja ulkonäölle kaikkein parasta on missin tai urheilijan vartalo, sellainen joka on liian laihan ja liian lihavan välimuoto.
Missit ja urheilijat?
Katsokaapa suomen joukkueen tyyppejä, niin laihoja osa että se on muuta kun tervettä.Pituutta lähes 2m ja painoa alle 70kg.Sairaalloisen laiha.
Mutta näinhan se on että se jolla luut kolisevat ei ole kauniimpi kun sekään joka on liian lihava.Arvostelua on puolin ja toisin.Mutta se normaalipaino tuntuu unohtuvan arvoista.
Taas läskit höpisevät asioista, joista eivät mitään ymmärrä. Tuossa http://www.sul.fi/index.php?sivutunniste=5&sivuitem=63&riviavain=32 on tämän vuoden yleisurheilun Team Finland. Noista ei yksikään ole sairaalloisen laiha - ei edes Holmen - vaan kaikki ovat kovia atleetteja, joiden fyysisestä suorituskyvystä tämän palstan lukijat (myös minä) saavat vain unelmoida.
Täysin eri asia ovat jotkut anorektikot, joilla ei ole lainkaan voimaa tai kestävyyttä. Vaikka monet kestävyysurheilijat ja hyppääjät ovat pitkiä ja hoikkia ja heillä on alhainen rasvaprosentti, he ovat myös vahvempia kuin miltä näyttävät. Ohuet lihakset, mutta täyttä terästä. - Ja ruokavalio viimeisen päälle. Teistä ei yksikään syö yhtä terveellisesti kuin joka ainoa tuosta porukasta.
Miehillä rasvaprosentti voi laskea ilman terveyshaittoja jopa kahden-kolmen tienoille ja viisi on ihan tavallinen lukema.
Niin ja ennen kuin joku heittää juttua ylipainoisista kuulantyöntäjistä, niin kannattaa ensin viskata sitä kuulaa yli 20 metriä ennen kuin alkaa samaistumaan heihin.
Useimmat missit ovat alipainon rajalla. Malleista nyt puhumattakaan. Urheilijat ovat kyllä hyvässä fyysisessä kunnossa, mutta se on heidän työnsä. Tottakai sitä itsekin olisi loistokunnossa jos juoksisi maratonin joka päivä. :=)
Et sinä näytä itse yhtään vähemmän lihavalta vaikka väittäisit että kaikki maailman missit ovat liian laihoja.
Aika monilla suomalaisilla misseillä on muutama kilo ylimääräistä, ja he näyttäisivät paremmilta jos he vähän laihduttaisivat. Terveyden kannalta sillä parin kilon laihdutuksella ei ole merkitystä.
Liian laihoja malleja on aika vähän. Tosin mallikouluohjelmassakin yksi kymmenestä kärsi anoreksiasta. Pari heistä oli vähän liian tukevia malliksi.
Harva urheilija juoksee maratonia koskaan. Heidän painoonsa vaikuttaa paljon se että he syövät oikein. Yleensä lihavalle riittäisi laihtumiseen pelkästään mässäilyn ja laiskottelun lopettaminen.
Useimmat missit ovat lähinnä hyvin treenatun näköisiä. Tietenkin heillä on painoindeksi alipainon rajoilla, koska missiksi päästäkseen pitää olla pitkä ja hoikkarakenteinen. Painoindeksi on tarkoitettu normaalirakenteisille.
Tunnen erään urheilijan (mies), joka on 190cm pitkä ja painaa kisakunnossa selkeästi alle 70 kiloa. Silti hän on lajinsa huippuja Suomessa ja kaikkea muuta kuin nälkiintynyt. Rasvaprosentti on jossain viiden paikkeilla ja atleettinen suorituskyky uskomaton. Laji on sellainen, että pitkä ja hoikka rakenne on eduksi. Itse painan samoilla rasvoilla parikymmentä kiloa enemmän ja minäkin olen täysin terve ja erinomaisessa kunnossa. Kyse on vain eroista ruumiinrakenteessa. Minulla on leveät hartiat ja isot lihakset ja paino tulee niistä.
Täällä http://www.iltalehti.fi/light/2005/08/13/200508073357522_vi.shtml# on kuvat tämän vuoden Suomen Neidon kilpailijoista. Yksikään noista ei ole millään tavoin nälkiintynyt. Kaikki sen sijaan ovat hyvässä kunnossa, minkä näkee jo päältä.
Jos juoksisit maratonin joka päivä, et olisi loistokunnossa ainakaan pitkään, koska ihmiskeho ei kestä moista kovin kauaa. Kovaa kannattaa treenata, jos kunto kestää, muttei noin kovaa.
Vielä lisäyksenä se, että normaalirakenteinen ihminen, saati raskasrakenteinen, tulee tietysti alipainoiseksi ja saa lihassurkastumia, jos pyrkii laihduttamalla samaan painoon kuin hänen pituisensa hoikka missi. Vika ei kuitenkaan ole missin painossa vaan siinä, että tämä laihduttaja on idiootti.
Tunnen myös erään hyvin menestyneen naisurheilijan, joka on n. 10cm lyhyempi kuin saman painoinen missi. Tämäkin johtuu ruumiinrakenteesta. Vaikka ko. nainen ei ole lähelläkään missimittoja, kuvailisin häntä silti erittäin kauniiksi, koska hänellä on kiinteä ja jäntevä vartalo. Naiseksi hän on lisäksi lihaksikas. (Ei mikään kuulamörssäri.)
Se maraton-juttu oli lähinnä vitsi. En väittänyt urheilijoita enkä missejä nälkiintyneiksi, totesin vain että missit ovat usein normaalipainon ja alipainon rajalla. Mutta siis rajalla, eivät anorektisia. Jos ruumiinrakenne on siro, syö terveellisesti ja liikkuu niin missivartalon saavuttaminen ei ole mahdotonta.
Itse harrastan potkunyrkkeilyä. Siis en kuntonyrkkeilyä, vaan ihan oikeaa potkunyrkkeilyä. Kilpailen myös. BMIni on normaalin ja alipainon rajalla ja kyllä se oikeasti näyttää välillä aika törkeältä kun on näin pitkä kun mitä minä olen. Työskentelen syömishäiriöistä kärsivien parissa joten tiedän melkein liikaakin liikunnasta, ruoasta ja syömisen psykologiasta.