Niin et

1. 25veenä oon aikuinen.
2. vain niillä sivuilla, mitkä sijaitsee suomi24.sen linkeillä ;). Hmmm... no oon kattonu myös kavereiden kuvii ja nii edellee, et vähä oon ollu muallaki.
3. en tie vastausta, kun en kysyis ite koskaa nii, kosk mää oon niin vanhanaikanen, et mun mielest pojan kuuluu kyssyy niin tytölt. ;)

Sori, jos otin vähän leikkisäst nää kysymykset, mutta totta puhuin silti. =D

1) Yhdyn edelliseen puhujaan...tai siis hänen kommenttiinsa, että ihminen yleensä (tai keskimäärin ainakin) oikeasti aikuistuu siinä kaksvitosen hujakoilla. Tytöt toisinaan hieman aiemminkin. Mutta mielestäni liikaa ei saa aikuistua ikuna! Terve aikuinen osaa olla myös hassuttelevan lapsellinenkin.

2) Milloin missäkin...mikä nyt sattuu huvittamaan/kiinnostamaan aito tiedonhaku tietty! Esimerkkeinä pelisivut, kirjallisuuteen liittyvät, paranormaalit ilmiöt ja ufo-saitit...ja joskus kurkkaan mitä kaikkea hassua ihmiset ovat toilailleet funny videos-sivuilta (ja muilta samankaltaisilta)...ja olen minä toki "eksynyt" joskus sellaisillekin sivuille missä esiintyy nakuja typyjä, hih... (kukapa voisi välttyä niiltä? harmittaa se helppous lasten kannalta)

3) Tämä olikin sitten se kaikkein vaikein...hmm... oikeaa vastausta on kai mahdoton sanoa. Jotenkin vaan pitäs oikeessa tilanteessa töksäyttää jotakin, että olis kiinnostunut. Mutta jos ei oo edes niin pitkällä vielä niin tietty kannattaa pyytää kaveria kahville tai jonnekin (se jo kertoo kiinnostuksesta), jossa sitten voi tutustua paremmin. Sitten vaan päätteeks kysymys jatkosta, että huvittaisiko... Joskus se alkaa ihan itsestään, joskus pitää vaan rohkeasti kysyä melko suoraan. Ihmisiä on niin erilaisia. Mutta siis lopullinen vastaus: mielellään kasvotusten, mutta ei tuo tekstarikaan ihan hoopo juttu ole jos ihan vallan ujostuttaa... =)

Aikuisuus alkaa yleensä kun ottaa vastuuta (edes omasta elämästään) ja kykenee kantamaan sen. Ei mielestäni mitään ikähaarukkaa. Joidenkin täytyy aikuistua jo kovin nuorina elämänkohtalon vuoksi ja jotkut ei kykene ottamaan edes itsestään vastuuta vielä nelikymppisinäkään.

Hyvä tyyli on tutustua ihmiseen ihan kaikessa rauhassa ja kun yhdessä tunnette, että ois kiva jatkaa, siihen ei paljon allakkamerkintöjä tarvita. Aina uudelleen ja uudelleen tulee tapaamisia. Itseasiassa muut saattaa huomata sen ensin, että teidät näkee yhdessä vakituiseen.
Minäkin oottaisin, että poika rohkaisee mielensä toteamukseen ensin.

1. Olisin sanonut juuri jotain 23-27-vuotiaana, mutta kun luin edellisen vastauksen, mieleni muuttui. Eli kyllä se on enemmän siitä kiinni, miten pärjää omillaan... Aikuinen tulee toimeen ihan omillaan, nuori ja lapsi taas ei.

2. täällä Suomi24:ssä enimmäkseen.

3. EI TEKSTIVIESTIÄ. Itse lähettelin vuosi sitten oikein innoissani yhdelle pojalle tekstiviestejä ja ei siitä sitten oikeen mitään tullut. Jos haluaa tehdä "tunnustuksen", niin luulen, että se olisi parhainta tehdä kahvilakerran päätteeksi (jos on huomannut, että synkkaa).