mitähän mies kaipaa kun on tavoittanut viidenkymmenen ja yli iän?
RAKKAUTTAKO JA RAUHAA?
RAKKAUTTAKO JA RAUHAA?
mies, kysyn sinulta
naisen viehätys
121125
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
kykenevä mies on tosi harvinainen tuossa iässä,mutta onhan noita esim. paavo ym.
jättäkää miehet rauhaan, on ne reppanoita.
nuorempaa naista,sillä sehän on naisen vika jos miehellä ei seiso.
jos ei seiso. Niin sanoi miehenikin pari päivää sitten. Sanoin vain siihen, ettei vika voi minussa olla, kun toisilla kyllä seisoo vierelleni! Turha miesten on heikossa itsetunnossaan alkaa naisia syyttelemään omista ongelmistaan. Niin ovat naiset saaneet vuosikymmeniä kuulla "kylmyydestä" ym. vastaavasta, kun taitamattomat miehet eivät ole osanneet hommaansa hoitaa. Jos ei pysty fyysisesti, siinä kohtaa pitäisi olla mielikuvitusta, mutta ei - nämä miesressukat syyttävät mieluummin kumppaniaan!
tuo kummankaan vika, vaan eikö ystävyyttä ole se että ystävää ongelmissa autetaan ja rauhan omaisesti niitä ratkotaan. Syytteleminen ei taatusti auta.
Ainahan se nainen esim. voisi tehdä jotain asiantilan helpottamiseksi, pikku juttuja jotka auttavat pikku-ystävää ryhdistäytymään. Temppuja taitaa olla useitakin joilla partnerin saa teräkuntoon, vaihkapa ottaa "Lontoon puhelun".
...syyttää naista, jos vaimo kertoo sängyssä muista miehistä ja heidän stondeistaan.
ei kantsi välittää,ku sillä seisoo vaan järki....
kuin sinne huudetaan. Nelikymppisenä sitä nieli yhtä ja toista, nyt ei viiskymppisenä jaksa aina vaan ymmärtää.
sitä kumppanuutta kaipaa, mutta erotiikkaa ei sovi koskaan unohtaa. Toivoisin että ikäiseni naiset ja miehet eivät päästäisi itseään "lässähtämään", vaan jaksaisivat edes hiukan pitää itsestään huolta, ainakin sen verran että oma kumppani haluaa/(jaksaa) katsella ja on edelleen kiinnostunut. Aina pitää olla myös rohkeutta uudistua ja hakea virikkeitä, ei saa jäädä paikoilleen junnaamaan tuttuun ja turvalliseen, tehdä jotain toisin. Pitäisi aina jlknl. osata yllättää kumppani, käyttää mielikuvitusta jotta mielenkiinto pysyy yllä, eikä päästää otetta herpaantumaan.
Juuri se käsittääkseni on sitä toisen huomioimista, välittämistä, rakastamista.
kaipaan todellakin enemman rauhaa kuin ennen, pojat kun tulee 'tyttoineen' se on hyva asia,mutta on myos hyva kun lahtee ja jattaa kodin hiljaiseksi[ja jaakaapin tyhjaksi].
sitten vaan soitellaan melkein paivittain. emannan
kans sitten vaan lokotellaan tyon jalkeen hiljaisessa talossa.ei sita 'norvi' kestaisi enaa
hoitaa omia pienia lapsia.kylla se Luoja on oikein jarjestanyt,tuon lasten hoito-ian,nuorena sita jaksoi kuunnella kaikki 'nirinat'
ja siita rakkauvesta: onhan se enemman semmoista kiinnikasvamista,kun sita suurta 'roihua' vaikka kylla joskus 'roihahtaakin' kun saa visa-kortti laskun...ja kun emanta on 'unohtanut' mainita
ostoksia...[niita isoimpia]
ja muuta vain jos ei häiritse tuota rauhaa.
ja rakkautta..:)
Tuo rakkautta ja rauhaa on itsestäänselvyys. Lisäksi monia pieniä asioita jotka ovat jääneet vähemmälle omaa elämää rakennettaessa. Nyt on paljon enemmän aikaa paneutua itsekkäästi itseensä. Arvostan (en välttämättä kaipaa, koska olen osin ne jo toteuttanut) oman aikani lähes täydellistä hallintaa ja riippumattomuutta niistä kaikista tekijöistä jotka hallitsivat elämääni lasten varttuessa ja lainoja hoidellessa. Arvostan nykyisin aistejani. Tuntuu kuin makuaisti ainakin olisi parantunut ja näkö sikäli, että ehdin näkemään, havainnoimaan ja nauttimaan ympäristöstäni enemmän. Matkailu antaa nyt paljon enemmän, kun ei tarvitse kiertää lasten kanssa kaikkia -landeja ja pomppulinnoja. Kaiken kaikkiaan arvostan säätömahdollisuutta monessakin asiassa, jota aikaisemmin ei juurikaan ollut. Mutta, lopuksi ja kevennykseksi haluaisin parin pieniä tissejä.